”Isoa kättä Markolle, jota ilman tää ei ois mahdollista”, rap-artisti Kriso ohjasi keikan päätteeksi lauantaiyönä suosionosoitukset Ghetto Party -konseptin isälle Marko Kainulaiselle.
Viikonloppuna pidetty Ghetto Party Festivaali toi Ilokivi Venueen runsaasti räppinautiskelijoita. Perjantaille myytiin noin 240 lippua ja lauantaille 340 lippua. Myös Ghetto Partyn järjestämälle Krison ja Tohtori Geton spesiaalikeikalle Aalto2 museolla saapui lauantaina noin 150 henkeä.
Viimeksi Ghetto Partya on festarimittakaavassa järjestetty vuonna 2015. Ison räppifestarin järjestäminen vaatii tekijöiltään paljon, mikä selittää festivaalien välissä ollutta yhdeksän vuoden taukoa.
”En ehkä ihan vastaavaa settiä voi hetkeen lupailla”, Kainulainen kertoo festarin järjestämisestä.
HUOLIMATTA lokakuisesta ajankohdasta, tapahtumassa soitettiin myös ulkona Ilokiven sisäänkäynnin luona. Tästä oli mielissään yhtenä juontajista toiminut jyväskyläläisräppäri Rehtori.
”Perjantaina Aksim soitti sitä hyvää. Kunpa jokainen festivaali Ilokivessä olisi sellainen, että ulkona olisi DJ”, Rehtori fiilistelee.
FESTARIN alkupuolella perjantaina esiintyi yhden tämän vuoden kovimmista albumeista julkaissut Sigfrid. Pöytä yhdelle -levyn terävät lyriikat yhdistettynä rauhallisen viipyilevään ääneen loivat livenä kuulijoille melkein meditatiivisen tunnelman. Biisit kuulostavat teksti edellä tehdyiltä.
Firman piikkiin -biisillä Sigfridin sulava komentajaääni tarjoilee huumoria Kummeli-viittauksilla (ja sampleilla) sekä silmäniskuja myös Olariräpin suuntaan: ”Miehet keittiöön, Davo hellan ääreen, Edu tiskipisteelle”.
Kuokkalasta kotoisin oleva Kofi One tarjoili modernimpaa räppisoundia tikittävien hi-hattien kera. Real Madridin futistähti Kylian Mbappén nimeä kantava Mbappé -biisissä laadukkaaseen tuotantoon yhdistyi räpin perinteinen grindaus-aiheinen lyyrinen maailma. Motivaatiobiisi sai yleisön nyökkäilemään mukana.
RÄPPIKOLLEGANSA AREN muumien majakanvartijaksi kuvailema Joniveli aloitti keikkansa hypnoottisella Hyvin hyvin harva -biisillä. Hyvin harva keikan avauskappale saa aikaan samanlaista energialatausta kuin kyseinen taidonnäyte. Kun intron viulusample kohtaa ensimmäisen säkeistön iskevät rummut, on päätä pakko vain heiluttaa mukana.
Toinen Joniveljen keikan muistettavimmista hetkistä oli melkein kuuden minuutin rapballadi Tuulen mukana. Esityksen loppupuolella kuullun kappaleen koskettavaa kertosäettä lauloivat mukana monet tosifanit.
Eräs kuuntelija kävi suvereenisti tiivistämässä koko keikan tunnelman Ilokiveen hengailemaan jääneelle Joniveljelle: ”Joniveli, sä oot legenda.”
PERJANTAI-ILLAN päätti Kaakkois-Suomen kovin pinkoja Röge. Parilla viime EP:llään Röge on tehnyt suvereeneja rakkauslauluja hiphoptwistillä, mutta Ilokivessä parhaiten toimivat diskografian räpinpää päätä edustavat Sämpletön ja Boosie Badazz. Molemmissa biiseissä Rögen levoton esiintymisenergia pääsi parhaiten valloilleen.
Suurin reaktio yleisöstä irtosi, kun Röge kutsui lavalle Shakkii-duon. Joosu J:n ja Aksimin muodostama yhtye oli juuri samana päivänä julkaissut ensimmäisen täyspitkän albuminsa Pelaa Shakkii ja juhlistivat sitä saapumalla Ghetto Partyille. Kaksikon kovaa iskevä Klaani-biisi sai yleisön hyppimään säkeistöjen tahtiin. Hetkessä kulminoitui hyvin, millaista räppikeikalla Jyväskylässä voi parhaimmillaan olla.
LAUANTAI lähti käyntiin Aalto2-museolta veljeskaksikko Krison ja Tohtori Geton keikalla. Yleisö saapui museolle keskustasta päin mäkeä alas fillareilla ja skeittilaudoilla rullaten, ja eniten myöhässä olleet juosten.
Kriso on tuottanut monta Tohtorin biisiä, joita luonnollisesti saatiinkin sitten kuulla oikein urakalla.
”Jumissa kämpillä, hatsit suoraan tuhkakupista”, yleisö huusi messissä Koiramies-biisin alkua.
”Shoutout meidän DJ:lle: Windows media playerille”, Krison toteamus sai museokävijät repeämään.
Tapahtuma oli ikärajaton, joten sen kävijäprofiili oli selvästi erilainen kuin Ilokivessä. Ol’ Dirty Bastardin toteamuksesta inspiroitunut mainoslause: ”Ghetto Party is for the children” konkretisoitui selvimmin, kun nuorimmat, arviolta 5-vuotiaat fanit tulivat Tohtori Geton kanssa yhteiskuviin.
LAUANTAIN ensimmäisellä Ilokivi-keikalla edellinen päivä näkyi selvästi festariyleisön olemuksessa. Suurin osa krapulaisista kävijöistä keskittyi lähinnä istuskelemaan Venuen reunapenkeillä, kun rastaiden majatalo esitti yksityiskohtaisia pohdintoja sisältäviä biisejään.
Artisti itsekin noteerasi, että hänen musansa ei juurikaan sisällä boom bap -rumpuja, joihin tämän sortin räppiyleisö on varmasti paremmin tottunut.
Spoken word -tyylinen esitys ei aivan päässyt oikeuksiinsa aneemisen yleisön edessä. Sympaattinen räppäri herätti kuitenkin varmasti mielenkiintoa omintakeisella flowllaan ja tilan täyttävillä tuotantoratkaisuillaan. Arkielämää ja eksistentialismia yhdistelevät lyriikat tuntuivat kumartavan kohti räpin undergroundlegendoja MF DOOM:ia ja Lil Ugly Manea.
SEURAAVAA ESIINTYJÄÄ varten yleisö alkoi taas muistaa miten jaloilla seistään. Jopa miten niillä tanssitaan.
Eräs yleisön räppipää tanssi erittäin riehakkaasti Good boysin keikan alkaessa. Rauhattoman tanssin vilskeessä muut kävijät olivat vain tiellä. Tämä sankari kerkesi jopa heittää lippiksensä lavalle, ennen kuin henkilökunta saattoi hänet ulos.
Lippis kuitenkin jatkoi parrasvaloissa ihan festarin loppuun saakka, kun se kiersi esiintyjien päästä päähän osana keikkarekvisiittaa.
”Good boys on nähtävä livenä, jos aikoo väittää ikään kuin tietävänsä, että mistä on kyse, että.” Näin lukee yhtyeen promootiomateriaaleissa. Ja se pitää todellakin paikkansa.
Good boysin keikka oli täydellinen yhdistelmä kovaa räpäyttelyä, stand up -settiä sekä performanssitaidetta. Jokaisella jäsenellä on oma tyylinsä, joka välittyy hyvin. Moninaiset äänenpainotukset ja flow’t tuovat parhaillaan mieleen legendaarisen Wu Tang Clanin, jossa jokaisen jäsenen oli hallittava oma uniikki tapansa räpätä.
Vuoden mielenkiintoisimpiin singleihin kuuluva Niinku saakeli yhdistettynä hervottomaan lavashow’hun sai biisin kuulostamaan paremmalta kuin digitaalisena kulutettuna. Ryhmän jäsen Akuutti M toi haitarin lavalle säestääkseen sillä biisin Kannattaa tulla tanssii. Biisin edetessä räppiryhmä aloitti rivitanssin, johon myös yleisö liittyi.
Enpä ole ennen ollut räppilavatansseissa.
LAPPEENRANNAN kolmisilmäisen tietäjän, Laineen Kasperin karismaattisesta keikasta näkyi kokemuksen tuoma varmuus. Tarinalliset kappaleet pitkine välispiikkeineen tarjosivat faneille taatusti nautinnollista kuunneltavaa. Jos Kasperi olisi päättänyt soittaa yhden parhaista biiseistään Kallio-boogie, Ilokivi olisi taatusti pamahtanut innosta. Tällä kertaa sitä jäätiin odottamaan.
Parhaita hetkiä keikalla oli toisen lappeenrantalaisen räppiherran Raipatin nouseminen lavalle. Raipati oli tallustellut ongelmitta Ilokiveen vuoden 2013 Ghetto Party -artistipassilla.
Hip hopissa keskeisenä oleva paikallisuus pääsi hienosti valloilleen, kun Kasperi ja Raipati esittivät yhdessä Lappeenranta-kappaleensa.
ILLAN KRUUNASI jyväskyläläiskaksikko, jota iso osa yleisöstä kyselytiedustelun perusteella odotti eniten. Aren ja Krison keikalta jäi eniten mieleen letkeän duon humoristinen dynamiikka ja vitsailu.
Ja tietysti myös biisit. Jyväskyläräpin klassikko Funk days on ikuista sai ison lohkon yleisöstä räppäämään mukana. Uudemmista biiseistä Edelleen kunkun tee vakuutti sielukkaalla samplellaan ja itseironisilla lyriikoillaan.
Jyväskylän yhteisöllisyys korostui, kun lavalle hyppäsivät edellisenä iltana esiintyneet Joosu J ja Joniveli, joka kaiveli taskuistaan kaiken rekvisiitan mitä vain löysi Kuositti ittensä pilalle -kappaleen esittämistä varten (ainakin kaulahuivi, buckethat ja toppatakki).
Suuri molemminpuolinen arvostus yleisön ja räppiduon välillä näkyi kun yleisöstä kärrättiin esiintyjille lonkeroa ja vastavuoroisesti Are ja Kriso heittivät sipsipussin yleisöön.
”OON TOSI tyytyväinen tähän festivaaliin. Aikamoinen rykäisy laittaa näin iso tapahtuma kasaan. Vaikka oli tietysti stressaavaa, toteutus meni tosi hienosti. Yleisö tykkäs, artistit tykkäs ja henkilökunta oli hyvällä fiiliksellä”, Kainulainen kertoo.
Myös Rehtori antaa Kainulaiselle isoa kiitosta festarin järjestämisestä, sekä juontamaan kutsumisesta.
”Ghetto Party Festivaali. Mitä siitä oikein voi sanoo? Sydämessä höllähtelee lämpöinen tunne, kun mietin sitä”, Rehtori tiivistää.