Jyväskylän yliopiston tutkintosäännössä linjataan tutkinnon suorittamisesta, kuten opiskelijavalinnoista ja opiskeluoikeudesta.
Lisäksi säännössä määrätään yliopiston opintosuoritusten kielestä. Säännön mukaan opiskelijalla on oikeus käyttää sekä kirjallisissa että suullisissa opintosuorituksissa – kuten tenteissä ja esitelmissä – opetussuunnitelmassa määrättyä kieltä tai suomen kieltä. Se tarkoittaa, että suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskelevalla on mahdollisuus suorittaa ohjelmaansa kuuluvien englanninkielisten kurssien opintosuoritukset halutessaan myös suomeksi.
Todellisuudessa tämä ei aina toteudu.
Kysyimme 32 Jyväskylän yliopiston koulutussuunnittelijalta, voiko opiskelija tehdä englanninkielisten kurssien opintosuoritukset suomeksi. Kyselyyn vastasi 17 koulutussuunnittelijaa, ja vastaukset käsittivät yli 50 suomenkielistä tutkinto-ohjelmaa. Vastaajia oli kaikista tiedekunnista.
Vastausten perustella mahdollisuudet suomen käyttöön vaihtelevat.
Osassa tutkinto-ohjelmista suoritusten tekeminen on mahdollista aina. Eräs vastaajista vetosi tutkintosääntöön.
Usean koulutussuunnittelijan mukaan taas opintosuoritusten teko suomeksi onnistuu, jos vastuuopettaja osaa suomea ja pystyy arvioimaan suoritukset. Jos näin ei ole, suoritukset on tehtävä englanniksi.
Joissain tapauksissa mahdollisuus käyttää suomea rajoittui kirjallisiin töihin. Erään koulutussuunnittelijan mukaan suulliset suoritukset, kuten esitelmät, on pidettävä englanniksi ainakin, jos kurssilla on kansainvälisiä opiskelijoita.
Jyväskylän yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Marja-Leena Laakso ei ylläty, ettei tutkintosääntö toteudu sataprosenttisesti. Säännön toteutumista ei seurata. Vastuu noudattamisesta on opettajilla.
Laakson mukaan voi olla, etteivät kaikki opettajat tiedä, mitä opintosuoritusten kielestä tarkalleen linjataan. Sama koskee opiskelijoita.
Toisaalta sääntöä voidaan rikkoa myös tietoisesti.
”Aloilla, joiden asiantuntijakenttä on kansainvälinen, opettaja voi ajatella tekevänsä opiskelijoilleen karhunpalveluksen, jos ei haasta heitä käyttämään englantia.”
YLIOPISTOLAIN mukaan suomalaisten yliopistojen opetus- ja tutkintokieli on suomi ja/tai ruotsi. Englannin kielen rooli korkeakouluissa on kuitenkin kasvanut.
Koulutussuunnittelijoiden vastausten perusteella Jyväskylän yliopiston suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin sisältyy kieli- ja viestintäopintojen lisäksi yleensä ainakin jotain englanninkielisiä kursseja. Ne painottuvat maisteriopintoihin. Englanninkielistä kirjallisuutta taas on usein sekä kandidaatti- ja maisteritason ohjelmissa. Toisaalta yliopistossa on tutkinto-ohjelmia, joissa englanninkielistä opetusta ei ole lainkaan.
Marja-Leena Laakso toivoisi lisää englantia ja monikielisyyttä Jyväskylään. Vaikka englannin rooli Jyväskylässä kasvaisi, Laakson mielestä suomen asema opetus- ja tutkintokielenä ei olisi uhattuna. Hänen mielestään kaikissa tutkinto-ohjelmissa ei nykyisin ole riittävästi englanninkielisiä kursseja esimerkiksi kansainvälisille opiskelijoille. Myös kansainvälisen henkilöstön määrä on Jyväskylässä pieni.
Laakson mielestä opiskelijoiden ”altistuminen englannille” on hyvä asia, ja ”yliopisto paikka kehittää kielitaitoa”.
Hän kuitenkin sanoo, että tutkintosääntöä pitää noudattaa. Opiskelijoilla on myös oikeus valittaa säännön vastaisesta toiminnasta.
Tammikuun lopussa Laakso otti kieliasian esille yliopiston koulutusneuvostossa, joka seuraa yliopiston toimintaa. Neuvoston jäsenistössä on yliopiston varadekaaneja ja opiskelijaedustus.
Neuvostossa käydyn keskustelun myötä kieleen ja tutkintosääntöön aiotaan ”kiinnittää erityistä huomiota”, Laakso sanoo.
Kanteluita kielestä
AALTO-YLIOPISTO RIKKOO lakia, totesi apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen toukokuussa 2023.
Yliopistolain mukaan Aallon opetus- ja tutkintokieli on esimerkiksi kauppatieteellisellä alalla suomi.
Apulaisoikeuskanslerin mukaan kuitenkin englanti on syrjäyttänyt suomen kauppatieteellisen ja tekniikan alan maisterikoulutuksissa. Lisäksi englanti on muuttunut pääasialliseksi opetuskieleksi kandidaattiopinnoissa.
Ratkaisun taustalla oli vuonna 2021 tehty kantelu, jonka mukaan valtaosaa Aallon kauppatieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmien opinnoista ei voinut suorittaa suomeksi tai ruotsiksi. Aallon kielitilanteesta on kanneltu myös 2013. Jo silloin apulaisoikeuskansleri katsoi, ettei yliopiston toiminta on perustus- tai yliopistolain mukaista. Uusimmassa ratkaisussaan apulaisoikeuskansleri pyysi Aaltoa ilmoittamaan vuoden 2023 loppuun mihin toimenpiteisiin ratkaisu johtaa.
Ratkaisun myötä Aalto tarkensi kielilinjauksiaan: esimerkiksi suomen- ja ruotsinkielisten ohjelmien kaikille yhteisten kurssien opintosuoritukset pitää olla mahdollista suorittaa suomeksi ja/tai ruotsiksi. Linjausten mukaista opetusta aletaan tarjota asteittain kahden opetussuunnitelmakauden aikana. Niistä ensimmäinen on kuluva kausi, 2024–2026. ▬