Näyttää sekavalta: kymmenen ihmistä haahuilee pienen opiskelija-asunnon kokoisessa tilassa.
He nostelevat mattoa ja availevat kaappeja. Kyykkivät ja kääntelevät kirjojen sivuja. Kurkkivat sohvan taakse ja tuijottavat seinälle ripustettuja tavaroita.
He ovat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäseniä. Kalenterivuoden pituinen kausi on alkanut kymmenen päivää aiemmin, tammikuun alussa.
Jyväskylän ylioppilaslehti on pyytänyt hallitusta pakohuonepeliin.
Sen teemana on mysteeri: aatelissuvun perijätär on tehnyt edellisiltana uuden testamentin. Sitten hänet on murhattu. Tekijää ei tiedetä. Huoneesta päästäkseen on löydettävä testamentti.
Aikaa tunti.
Tarkoituksena on ollut testata hallituslaisten yhteistyötaitoja, joita pidetään hallitustyöskentelyn edellytyksenä. Kautensa aikana he pääsevät (tai joutuvat) työskentelemään keskenään ja muiden kanssa.
Pelin kulkua valvotaan toisessa huoneessa sijaitsevasta monitorista. Siitä katsottuna touhu kyllä kuvaa JYY:n hallitusta.
Sen jäsenet tekevät vimmatusti jotain, mitä ulkopuolinen ei tajua.
YLIOPPILASKUNNASSA ON ikuinen mantra: opiskelijat eivät tiedä mikä JYY on vaikka ovat sen jäseniä.
JYY:n juuret ovat vuodessa 1934. Jyväskylään aiemmin perustetusta opettajankoulutusseminaarista tuli Kasvatusopillinen korkeakoulu. Siitä annetun asetuksen mukaan korkeakoulun ylioppilaat muodostavat ylioppilaskunnan, jonka tarkoitus on edistää hyviä tapoja ja hyvää järjestystä opiskelijain keskuudessa sekä tukea heidän pyrkimyksiään.
Syksyllä 1958 korkeakoulun yhteyteen perustettiin filosofinen tiedekunta. Heinäkuussa 1966 korkeakoulusta tuli Jyväskylän yliopisto. Tiedekuntia oli neljä.
Nykyään JYY:hyn, opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestöön, kuuluu noin 13 000 jäsentä, kaikki yliopiston tutkinto-opiskelijat.
Ylintä päätäntävaltaa JYY:ssä käyttää kahden vuoden välein vaaleilla valittava 41-jäseninen edustajisto. Se päättää jäsenmaksusta, talousarviosta, lainoista.
Syksyn 2023 vaaleissa äänestäminen kiinnosti vain 20,48 prosenttia jäsenistä. Muiden Suomen ylioppilaskuntien edustajistovaaleihin verrattuna äänestysinto oli Jyväskylässä heikoin.
Vuosittain edustajisto myös valitsee JYY:lle 7–10 henkisen hallituksen, jonka jäsenet ovat ylioppilaskunnan jäseniä – siis opiskelijoita.
Pikagallub kampuksella. Mitä JYY:n hallitus tekee?
”Ööööö”, tummaan toppatakkiin pukeutunut opiskelija sanoo.
”Ehken silleen tiedä”, vastaa toinen.
Kolmas on lähellä: ”Jotain ylioppilaskuntajuttuja.”
Neljäs tunnustautuu ”entiseksi ylioppilaskunta-aktiiviksi”. Hän sanoo, että hallitus ”esimerkiksi toteuttaa edustajiston päätöksiä”.
Onnittelut, se on aivan oikein!
Muutakin hallitus tekee. Mitä muuta?
MAALISKUUN 19. päivä 2016 Teemu Vasama oli ollut hallituksessa 78 päivää.
”Siihen on kuulunut noin 2 200 kilometriä matkustamista sekä karkeasti arvioiden 130 tuntia kokouksia ja muita tapaamisia”, hän kirjoitti edustajistoryhmänsä Alvarin unionin blogissa.
Hallitus valitaan neuvottelemalla. Neuvotteluihin osallistuu usein kustakin edustajistoryhmästä jäseniä. Hallitukseen hakijoita suositellaan ottamaan yhteyttä johonkin ryhmään, jotta saavat tukea.
Hakijoiden pitää myös toivoa itselleen mieluisinta sektoria eli vastuualuetta, jonka parissa ainakin työskentelevät vuoden aikana. Esimerkiksi kulttuuri- ja tapahtumasektorin hallitusvastaava suunnittelee JYY:n toimiston tapahtumista vastaavan asiantuntijan kanssa Jyrockia ja muita ylioppilaskunnan tapahtumia. Kuntapolitiikan sektorilla taas yleensä osallistutaan kaupungin opiskelijayhteistyöryhmään, ja pyritään tuomaan esille ”opiskelijan ääntä”.
Vasaman vastuulla olivat vuonna 2016 korkeakoulupolitiikka sekä kansainvälisyys ja kampuskehitys.
”Kopossa olen ollut muun muassa kirjoittamassa kannanottoa sen puolesta, että opiskelijat otettaisiin paremmin mukaan tiedekuntamuutosten valmisteluun, perehtynyt opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulujen rahoitusmalliin ja osallistunut yliopiston opetussuunnitelmauudistusseminaareihin”, hän kirjoitti blogissa.
Hän myös selvitti edustajiston hyväksymän aloitteen mukaisesti, voiko kampukselle hankkia kiinteitä pyöräpumppuja. Keskusteli kansainvälisten opiskelijoiden inkluusiosta yliopistoyhteisöön.
Sektorikohtaisten menojen lisäksi hallituksella oli – ja on – yhteisiä tapaamisia.
Aamukouluissa valmistellaan päätösasioita, kuten kannanottoja ja syksyisin talousarvioesitystä edustajistolle. Lisäksi keskustellaan esimerkiksi erilaisten asiakirjojen ja sääntöjen työstämisestä. Hallitus myös sopii erilaisten reissujen matkajärjestelyistä.
Kokouksessa yhteinen päätös nuijitaan pöytään.
Hallitus myös valitsee opiskelijaedustajia ja palkkaa JYY:n toimistolle asiantuntijoita.
Toisinaan pitää matkustaa. Vasama oli osallistunut Suomen ylioppilaskuntien liiton seminaariin ja riittävän opintotuen puolesta järjestettyyn mielenosoitukseen Helsingissä.
”Harvoin on kahta samanlaista päivää”, hän kirjoitti, ”mutta tyypillisen päivän voisi sanoa kuluvan JYY:n toimistolla töitä tehden ja välillä kokouksissa ja tapaamisissa käyden.”
Seuraavana vuonna, 2017, Vasama valittiin hallituksen puheenjohtajaksi. Nykyään hän on JYY:n toiminnanjohtaja eli vastaa ylioppilaskunnan palvelu- ja etujärjestötoiminnasta.
PAKOHUONEESSA ON kulunut 19 minuuttia.
”Hei, hei, mitä on saatu aikaan”, Akseli Immonen kysyy muilta kovaan ääneen, ”mitä ootte löytäneet?”
Immonen on hallituksen puheenjohtaja.
Hän mietti hakemista hallitukseen jo 2022, mutta halusi keskittyä valtio-opin opintoihinsa. Tuntui myös, ettei ollut tiettyä sektoria, johon hakisi. Moni kiinnosti: koulutuspolitiikka, sosiaalipolitiikka, liiketoiminta.
Keväällä 2023 hän kuuli, ettei kukaan silloisen hallituksen jäsenistä todennäköisesti tavoittele puheenjohtajuutta.
Puheenjohtaja on kaikessa mukana, Immonen mietti, ja edustaa JYY:tä. Häntä kiinnosti johtaminen. Siitä oli kokemustakin: ”Olin ainejärjestössäni kauan nakkikonevarapuheenjohtaja, joka oli aina jokapaikanhöylämäisesti käytettävissä, kun sektorivastaavat tarvitsivat apua hommiensa hoitamisessa.”
Kuten monella hallitukseen hakevalla, JYY:n toiminta oli Immoselle jollain tapaa tuttua. Hänet oli valittu edustajistovaaleissa 2021 ryhmänsä eli Jyväskylän yliopiston vihreän vasemmiston (Jyviva) varajäseneksi. Syksyllä 2023 hän oli edustajistovaalit järjestävän keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja.
Joulukuussa hänet valittiin hallituksen puheenjohtajaksi – ainoana hakijana. Edellinen puheenjohtaja Konsta Tarnanen luovutti hänelle kellertävän huomioliivin, johon oli kirjoitettu tussilla muistoja.
”Voit pitää vaikka kun teet hauskoja juttuja hallituksen kanssa”, Tarnanen sanoi.
Immosella ei ole liiviä pakohuoneessa.
Hallituksen jäsenet kertovat havainnoistaan, mutta tulos on, ettei viimeisten minuuttien aikana ole juuri edetty. Pelissä on käytössä viisi vihjettä, joiden pyytämisestä on sovittava yhdessä.
”Oolrait, tyypit, olisko aika…” Immonen kysyy.
Myöntäviä vastauksia. Kirjoitettu vihje ilmestyy huoneessa olevan television ruudulle kellon kuminan säestämänä. Ajan kanssa aukeaa… He tuijottavat sitä.
”Tuntuu, että ollaan skipattu monta kohtaa.”
JOS PUHEENJOHTAJAKSI oli vähän hakijoita – yksi – niin myös rivijäseniksi: yhdeksää paikkaa kohti yksitoista.
Heidät ohjattiin 4. joulukuuta yksi kerrallaan huoneeseen, tummansiniseen tuoliin. Selän taakse jäi suuri ruutu. Youtubesta näytetyn takkatulivideon keskeyttivät välillä mainokset, joissa Halpahalli mainosti tarjouskahvia ja croissantit paistuivat Siemensin uunissa.
Hallitusneuvotteluita vetänyt JYY:n silloinen puheenjohtaja Arttu Laaksonen kyseli hakijoiden sektoritoiveista ja miten he kuvailivat itseään tiimipelaajina.
Viime vuosi ei ollut poikkeuksellinen. Hakijamäärät hallitukseen ovat olleet pitkään samansuuntaiset – siis matalat. Miksi?
”No”, sanoo edellisvuoden puheenjohtaja ja sitä edeltävän vuoden hallituksen kuntavastaava Konsta Tarnanen.
”Hallitustoiminta ei ole riittävän houkuttelevaa.”
Hän vertaa hallitushakua edustajistovaaleihin: valtaosaa ei lukujen perusteella kiinnosta.
PAKOHUONEEN LÄPÄISEMISPROSENTTI on 45, vihjeineen.
Ennen pelin alkua hallitus on ollut optimistinen.
”Eiköhän onnistu!”
”Joo, joo!”
”Päästään top 5 -listalle!” (Se edellyttää, että huoneesta suoriutuu ilman vihjeitä alle 47 minuutissa ja 20 sekunnissa.)
Toista vihjettä pyydetään, kun aikaa on 35 minuuttia.
Seitsemän minuutin kuluttua pyydetään kolmatta.
Suositeltu pelaajamäärä on viisi. Mitä pienempi ryhmä on, sitä hitaammin peli yleensä etenee. Toisaalta suuressa ryhmässä tehdään usein päällekkäistä työtä. Asioita menee ohi, kun puhutaan yhteen ääneen.
”Voisko toi tarkoittaa…”
”Jos nää ynnää yhteen…”
”Ihan kuin olisin nähnyt…”
”Minkä luvun sanoitkaan aiemmin?”
Kun jäljellä on 21 minuuttia, hallitus pyytää jo neljättä vihjettä. Keskittyminen alkaa herpaantua.
Pakopelin vetäjä – joka myös seuraa peliä monitorista – sanoo, että vihje pitäisi lukea huolella loppuun. Hetken päästä hän kirjoittaa vihjeen viimeisen lauseen ja lähettää sen hallitukselle.
ON MYÖS toinen syy, mikä Konsta Tarnasen mielestä karsii potentiaalisia hallitushakijoita: työkuorma.
Joulukuun edustajiston kokouksessa hän kuvasi kautta: ”On ollut pitkiä päiviä, on ollut rankkoja päiviä, milloin tuntuu, ettei hommat koskaan lopu eikä mikään etene.”
Hallitus laatii vuosittain toimintasuunnitelman seuraavalle vuodelle. Siihen listataan JYY:n kehittämistavoitteita ja -hankkeita. Kuluvan vuoden suunnitelman mukaan ylioppilaskunnan toimintaa halutaan kehittää kevyemmäksi luottamushenkilöille, kuten hallituslaisille.
Työmäärä ja -aika vaihtelevat. Yleensä hommia on arkipäivisin, mutta joskus myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kiireisintä on esimerkiksi syksyn alussa uusien opiskelijoiden aloittaessa.
Työskentelyyn kuuluu myös epämääräinen kasa niin sanottua ”hihasta vedetyksi” tulemista, kuten yhteydenottoihin vastaamista tai niiden välittämistä eteenpäin ja ylioppilaskunnan toimiston asioiden hoitamista. JYY järjestää tapahtumia, kuten seminaareja ja vappua. Hallituksen jäseniä pyydetään niihin esimerkiksi myymään lippuja ja kantamaan tuoleja. Kun JYY kysyi opiskelijoilta mielipiteitä lähi- ja etäopetukseen liittyen, hallitus kävi kyselyn tuloksia läpi.
Kauden aikana täyspäiväinen opiskelu tai muiden töiden teko on vaikeaa – paitsi kesällä, jolloin hallitus puheenjohtajaa lukuun ottamatta yleensä lomailee. Vuodelta maksetaan palkkio: puheenjohtajalle 12 000 euroa, muille 7 000 euroa.
Mutta onko hallitustyö liian rankkaa?
”Rankkuus on subjektiivinen kokemus”, toiminnanjohtaja Teemu Vasama vastaa.
”Kaksi henkilöä saattaa tehdä tuntimääräisesti saman verran töitä niin, että toinen kokee sen raskaaksi ja toinen ei – riippuen esimerkiksi siitä, kuinka paljon opintoja, töitä tai muita luottamustoimia on JYY-roolin ohella.”
Hän kuitenkin sanoo, että ”osa saattaa hakeutua hallitukseen ensisijaisesti tekemään sektorinsa asiaa” ja ”heille voi tulla yllätyksenä, kuinka paljon muuta kauteen sisältyy”.
Esimerkiksi tänä vuonna JYY päivittää sääntöjään sekä yleispoliittista linjapaperia, jonka tarkoitus on linjata, millaista vaikuttamistyötä ja edunvalvontaa JYY tekee.
Lisäksi aiotaan selkeyttää taloutta ohjaavia asiakirjoja, kuten ilmastokestävyyden tiekarttaa, keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmaa ja omistajaohjauksen periaatteita. Hallitus valmistelee muutoksia, edustajisto päättää.
”Se tarkoittaa – normaalin arjen lisäksi – istumista tekstin parissa monta, monta tuntia.”
”Mutta osin jo siksi, että opiskelijoiden toimeentulo on kiristynyt ja paine valmistua määräajassa on suurempi kuin kymmenen vuotta sitten, ei JYY:ssä oleteta, että kymmenen ihmistä sitoutuu täyspäiväisesti hallitustyöskentelyyn.”
Se, miten paljon aikaa vapaaehtoiseen luottamustoimeen uhrataan, on yksilöllistä. Hallituksen jäsen on vastuussa edustajistolle.
Osa tekee täysillä, koska ajattelee kokemuksesta olevan hyötyä esimerkiksi poliittisella uralla tai työelämässä. Osa suhtautuu hallitusvuoteen ennemmin kivana puuhasteluna ja hengailuna.
Nykyisen hallituksen jäsenet toivovat oppivansa uutta ja voivansa edistää opiskelijoiden asioita.
He myös odottavat etenkin uusiin ihmisiin tutustumista ja yhteistyötä.
TIUKILLE menee.
Yhdeksän minuuttia jäljellä: viides vihje. Kutsu minua niin saat vastauksen…
”Ei paniikkia, ei paniikkia.”
”Clock is ticking!”
Kuusi minuuttia: Saatte yhden ekstravihjeen, jos haluatte. (Pakopelin vetäjä selittää: ”Jää ikävä fiilis, jos jää tässä vaiheessa jumiin.”)
”Oho.”
”Täääää kuulostaa jo vähän… No, antaa tulla.”
He lukevat vihjettä uudelleen ja uudelleen. Mumisevat sitä ääneen. Kauanko jäljellä!
2,5 minuuttia: numerokoodi on oikein ja lukko aukeaa.
”OHO JES!”
Toinen lukko, uusi arvoitus.
”Nopee, nopee!”
Avain on Venla Suosalolla.
Kello pysähtyy: 01:28.
”Taidettiin olla liian nopeita.”
Ainakin heillä on ollut hauskaa.
”Se oli koettelemus.”
”Jännittävää.”
”Luulin jo, että…”
”Mutta selvittiin.” ▬
Jutussa on käytetty lähteenä myös Marko Lambergin teosta Nuoruus ja toivo – Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1934–2003 (2004). Lisäksi on haastateltu sekä nykyisen hallituksen että edellisvuosien hallitusten jäseniä.
JYY kustantaa Jyväskylän ylioppilaslehteä.
—
Millaisia odotuksia JYY:n vuoden 2024 hallituksella?
Puheenjohtaja Akseli Immonen (Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto eli Jyviva)
”Hakiessani hallituksen puheenjohtajaksi ajattelin, että haluan panostaa opiskelijapolitiikkaan kunnolla vielä yhden vuoden, jonka aikana en tee muuta kuin tätä.
Tänä vuonna on muun muassa JYY:n 90-vuotisvuosijuhlat. Lisäksi hallitus osallistuu vuoden aikana muiden ylioppilaskuntien ja sidosryhmien tempauksiin. JYY:ssä myös muun muassa päivitetään sääntöjä varsin mittavasti. Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen jo joulukuussa 2023 tiennyt mitä teen seuraavan vuoden marraskuussa. Silloin on Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous.
Hallitus on hyvin uniikki asia, mitä tehdä vuoden. Toivottavasti se on kaikille jäsenille merkityksellistä.”
Varapuheenjohtaja ja liiketoimintavastaava Violan Halmetoja (PD)
”Aikaisempien vuosien hallituslaisten kokemukset, sekä oma mielenkiinto hallinnollisia tehtäviä ja vaikuttamista kohtaan kannustivat hakemaan JYYn hallitukseen. Näin hallitusvuoden myös hyvänä kokemuksena tulevaisuutta ja työelämää varten. Olin aiemman edustajistokauden mukana edustajistotoiminnassa, jota kautta JYYn toiminta oli minulle ennestään jo hieman tuttua.
Vastuualueeni on liiketoimintasektori, joka oli ensisijainen toiveeni. Aion opiskella jonkin verran hallitusvuoden aikana, mutta pidän kurssimäärän miniminä.
Uskon vuoden olevan työntäyteinen ja kiireinen, mutta varmasti myös opettavainen ja palkitseva. Erityisen innoissani olen hallitusporukastamme.”
Koulutuspoliittinen vastaava Heli Ylikoski (Jyviva)
”Kypsyttelin ajatusta nimenomaan JYYn hallituskopon pestiin hakemisesta vuosia järjestökopona. Joka kerta kuitenkin huijarisyndrooma iski, enkä ottanut selvää, minkä edustajistoryhmän kautta kannattaisi hakea. Marraskuussa silloisen hallituksen jäsen kysyi minulta sitseillä, miksen ole hakemassa kopoksi. Muistaakseni seuraavana päivänä ilmoitin kiinnostuksestani Jyvivan ryhmään.
JYYn toiminta oli tuttua entuudestaan, sillä järjestöissä vuodesta 2020 toimineena ja mielestäni hyvin verkostoituneena aktiivina olin tutustunut JYYn päätöksenteon ja vaikuttamisen osiin. Järjestöseminaarit, valiokunnat ja muut olivat tuttuja, ja pidän niitä oman järjestövaikuttamiseni parhaina opinpaikkoina.
Aion yrittää opiskella ja työskennellä hallitusvuoteni aikana, mutta hallitustyö menee kaiken edelle. Vuosi on lopulta lyhyt aika.
Odotan korkeaprofiilista koulutuspolitiikkaa, hyviä keskusteluita, tehokasta yhteistyötä hallituslaisten ja edunvalvontasektorin kanssa sekä vaikuttamista ja kokoustamista yliopiston toimijoiden kanssa. Odotan jalkautumista eri ainejärjestöihin ja tiedekuntiin, sillä mikään ei inspiroi enemmän kuin muiden kopojen tapaaminen.”
Sosiaalipoliittinen vastaava Eetu Aalto (Alvarin unioni)
”Olen toiminut aiemmin edustajistossa aktiivisena varajäsenenä vuodesta 2019 ja Jylkkärin johtokunnassa 2023. Olen toiminut useiden JYYn piirissä toimivien järjestöjen hallituksissa vuodesta 2020, joten kokemusta hallitustoiminnasta on kertynyt. Jäsenyys JYYn hallituksessa on kuitenkin hyvin erilaista ja enemmän aikaa vievää, käytännössä työ.
Aion suorittaa vuoden aikana vähän opintoja, mutta luonnollisesti fokus on kesää lukuun ottamatta hallitustoiminnassa. Odotan uusiin ihmisiin tutustumista ja uuden oppimista, edunvalvontaa erityisesti sosiaalipolitiikan sektorilla, yhteistyötä järjestöjen kanssa, tapahtumia ja JYYn asiakirjojen – etenkin yleispoliittisen linjapaperin – päivittämistä.”
Kuntapoliittinen vastaava Juho Hyytinen (PD)
”Hain hallitukseen, koska halusin vaikuttaa Jyväskylän yliopiston opiskelijoita koskeviin päätöksiin sekä mielenkiinnostani opiskelijapolitiikkaa kohtaan. Lisäksi halusin kokemusta järjestösektorilla toimimisesta. JYY:n toiminta ei ollut varsinaisesti tuttua, mutta olen seurannut aiemmin edustajiston toimintaa.
Kuntapoliittinen sektori kiinnosti, sillä olen kasvanut Jyväskylässä ja seurannut yläkoululaisesta asti kaupungin päätöksentekoa. Hallitustyöskentelyn ohella teen kandiani. Olen myös jääkiekkoerotuomari, joka vaatii viikoistani tunteja. Hallitusvuodelta odotan eniten uusia tuttavuuksia sekä työskentelyä hallituksen kanssa. Odotan myös sektorini vastuutehtäviä, joissa painottuvat vuoden 2025 kuntavaalit.”
Kestävyys- ja yritysyhteistyövastaava Maaria Leppänen (PD)
”Korona-aikojen ja pitkän opiskeluvaihdon jälkeen halusin päästä kunnolla mukaan yliopisto- ja järjestöelämään. Kaverit ehdottivat hakemaan JYYn hallitukseen keke-vastaavaksi. En ollut ennen hakemista ollut JYY-toimijana, eikä JYYn toiminta ollut kovin tuttua. Tutustuin ennakkoon JYYhyn, sen toimintaan, asiakirjoihin ja niin edelleen. Vuoden aikana suunnitelmissa on opiskella ja kirjoittaa kandi.
Keke-vastaava oli ensisijainen toiveeni ja syy hakea. Tehtävät ja tulevat projektit motivoivat paljon ja tuntuvat omilta. Odotan vuoden olevan antoisa ja tapahtumarikas. Kädet eivät varmastikaan jää tyhjäksi missään vaiheessa vuotta. Toimiston ilmapiiri ja porukka on loistava ja uskon, että saamme hienoja juttuja aikaan tänä vuonna.”
Kulttuuri- ja tapahtumavastaava Santeri Palomäki (Jyviva)
”JYYn hallitus oli unelmani jo aikaisemmin, ja nyt kalenteri näytti varsin suopealta. Ylioppilaskunnan toiminta oli itselleni varsin tuttua, sillä olin viime vuonna JYYn kulttuuri- ja tapahtumaryhmän vetäjänä, ja muutenkin ainejärjestötoiminnan kautta se on tullut tutuksi. Kulttuuri- ja tapahtumasektori oli ensisijainen hakukohteeni, sillä sydämeni sykkii kulttuurille ja haluan edistää koko jäsenistöä kokoavaa tapahtumatoimintaa hallitusvuotenani.
Itseltäni löytyy kyllä kursseja tarjottimelta, mutta katsellaan, mitä lopulta näkyy suorituksissa. Odotan hallitusvuodelta hienoja hetkiä ja opiskelijoiden elämää parantavia toimia!”
Kansainvälisistä asioista vastaava Venla Suosalo (Jyviva)
”JYYn hallituksessa toimiminen on kiinnostanut opiskeluiden alusta asti, ja nyt itselleni oli hyvä aika hakea. Olen ollut aiemmin muissa järjestöissä, joten hallitukseen hakeminen oli luontaista. JYYn toiminta oli entuudestaan tuttua jäsenenä. Olen myös aina tuntenut ihmisiä, jotka ovat olleet aktiivisia JYYssä. Edustajistovaalien aikaan JYYn toiminta tuli konkreettisemmin tutuksi.
Hain ensisijaisesti kuntapolitiikkaan, koska ajattelin oman osaamiseni kohdistuvan siihen. Kansainvälisiin asioihin hain, koska kv-sektorilla pääsee työskentelemään monenlaisten edunvalvontakysymysten kanssa.
Olen valmistautunut kiireiseen vuoteen, joten järjestelin viime vuonna opintoni siten, että voin keskittyä hallitustyöhön. Tänä vuonna aion opiskella minimaalisesti, itsenäisesti suoritettavia kursseja. Jos teen töitä niin kesällä. Odotan hallitusvuodelta kiireisiä ja mielenkiintoisia viikkoja. Vuodesta tulee varmasti uniikki ja unohtumaton.”
Viestintävastaava Jonatan Niskanen (Alvarin unioni)
”Huomasin Instagramista, että hallitukseen haetaan jäseniä. Päässäni naksahti ja päädyin melko nopeasti hakemaan. Jälkeenpäin ratkaisu on tuntunut varsin oikealta. JYY:n varsinainen toiminta oli jokseenkin tuntematonta etukäteen; kokemukseni rajoittui lähinnä JYY:n järjestämiin tapahtumiin ja forumeihin. En ole ikinä ollut ehdolla edes edariin, mutta se ei onneksi estänyt.
Hain ensisijaisesti kansainväliselle sektorille. Päädyin kuitenkin viestintään, joka on myöhemmin tuntunut mieleisemmältä. Aion opiskella hallitusvuoden aikana. Tavoitteeni on valmistua kevään loppuun mennessä kandidaatiksi. Hallitusvuodelta odotan eniten, että pääsee tekemään ylioppilaskunnan jäsenten eli opiskelijoiden hyväksi asioita –omassa roolissani erityisesti viestinnällistä sisältöä, jolla tavoittaa mahdollisimman hyvin mahdollisimman monen. Lisäksi odotan uusia ja mielenkiintoisia kokemuksia, kuten JYY:n 90-vuotisvuosijuhlia. Odotuksenani on myös tavata mahdollisimman monta uutta ja mielenkiintoista ihmistä, joiden kanssa käydä antoisia keskusteluja.”
Jyväskylän ylioppilaslehti pyysi puheenjohtaja Akseli Immosta lukuun ottamatta JYY:n hallituksen jäseniltä kommentteja sähköpostitse. Jäseniltä kysyttiin muun muassa mikä sai hakemaan hallitukseen ja millaisia odotuksia kaudesta on. Immosta haastateltiin kasvotusten.
Sähköpostivastauksia on tiivistetty.
Järjestö- ja tutorointivastaava Valtteri Hiltunen (Luonnontieteilijät) ei vastannut Jylkkärin haastattelupyyntöön.