KIINNOSTAVAT KURSSIT ja kulttuuri, joka ei ole liian kaukana suomalaisesta. Ne olivat tärkeimmät kriteerit, kun Johanna Rytkönen mietti vaihto-opiskelukohdetta.
Rytkönen opiskelee kolmatta vuotta yleistä kasvatustiedettä ja aikuiskasvatustiedettä Jyväskylän yliopistossa.
Keväällä 2023 hän oli viiden kuukauden pituisessa vaihdossa Alankomaiden Nijmegenissä.
Kaupunki sijaitsee Saksan rajan lähellä. Asukkaita on vajaat 180 000.
Nijmegen oli Rytkösen ensisijainen toive. Muita olivat toinen hollantilaiskaupunki ja Norja.
Kursseista löytyi ennakkoon tietoa Radboudin yliopiston verkkosivuilta. Rytkönen opiskeli enimmäkseen sukupuolentutkimusta. Pedagogisten opintojen aiheena oli esimerkiksi lahjakkaat lapset.
Tieto kulki ennen vaihtoa kohdemaan yliopiston, Suomen ja Erasmus-vaihdosta vastaavien välillä.
Ainoa huoli oli asunto. Alankomaissa on pulaa kohtuuhintaisista asunnoista, ja tilannetta on kuvattu maassa jopa kriisiksi. Radboudin yliopisto tarjosi asuntoja vaihtoon tuleville, mutta Rytkönen tiesi, ettei niitä riitä kaikille.
Asunto löytyi vasta pari viikkoa ennen lähtöä.
SUOMALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT eivät lähde ulkomaille yhtä innokkaasti kuin viitisen vuotta sitten.
Vielä vuonna 2016 ulkomaille suuntasi vähintään kolmeksi kuukaudeksi 10 443 korkeakouluopiskelijaa. Heistä reilu 5 300 opiskeli yliopistossa ja noin 5 100 ammattikorkeakoulussa.
Vuonna 2022 ulkomaille lähti vain 6 207 opiskelijaa. Eniten on laskenut ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrä. Heitä lähti vain 2 070.
Myös lyhytkestoisten eli alle kolmen kuukauden ulkomaanjaksojen määrä on vähentynyt.
Ilmiö näkyy myös esimerkiksi Jyväskylän vaihto-opiskelutilastoissa.
Vuonna 2013 Jyväskylän yliopistosta vaihtoon lähti 153 opiskelijaa. Siitä määrä kasvoi. Huippuvuosi oli 2017. Vaihtoon lähti 565.
Seuraavana vuonna into kuitenkin laski. Vuonna 2019 luku oli 473.
Koronapandemia aiheutti sekä valtakunnalliseen että Jyväskylän tilastoon kuopan.
Vuonna 2022 vaihtoon lähtijöiden määrä kasvoi. Jyväskylässä luku oli 436 opiskelijaa eli noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin 2019.
Virus on kuitenkin vain yksi tekijä. Vaihtoon lähteneiden osuus on laskenut jo ennen koronaa. Kansallisesti vuosien 2016 ja 2019 välillä vaihdot vähenivät 25 prosentilla.
SAKSA OLI vuonna 2022 suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden suosikkivaihtokohde.
Se on ollut myös suosituin maa Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden keskuudessa vuosina 2013–2022. Tuona aikana Saksaan on lähtenyt 371 opiskelijaa.
Yksi Saksassa vaihdossa olleista on tietojärjestelmätieteen maisteriopiskelija Topi Kanninen. Hän oli Hampurissa Erasmus-ohjelman kautta neljä kuukautta, huhtikuusta heinäkuuhun 2023.
Saksa valikoitui esimerkiksi kielitaidon takia. Hampuri oli ainoa kohdetoive.
”Kuulin kaupungista paljon kehuja. Äitini on saksanopettaja ja asunut ja vieraillut useasti Hampurissa.”
Aiemmin Kanninen harkitsi myös Saksan Nordrhein-Westfalenissa sijaitsevaa Duisburg-Essenin yliopistoa, joka on myös it-tiedekunnan Erasmus-kohde, mutta jätti sen lopulta pois.
Saksan yliopistojen lukukausi- ja kurssijärjestelmä eroaa hieman Suomesta. Kursseilla opiskellaan ensin neljän kuukauden ajan sekä luennoilla että harjoitusryhmissä eli demoissa. Sen jälkeen on kahden kuukauden tenttikausi, jonka aikana moni myös lomailee.
”Saman kurssin tekeminen pitkään kysyy jännettä. Asiaa tulee paljon ja teoriassa mennään syvään päätyyn.”
Kannisella ei ollut paineita saada vaihtoyliopistosta kurssisuorituksia, sillä hän teki opintoja samalla Suomeen.
”Demot olivat kiinnostavia. Opin parhaiten tekemisen kautta.”
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN toiseksi suosituin kohdemaa vuosina 2013–2022 oli Espanja.
Kymmenen kärjessä oli muitakin Euroopan maita, kuten Alankomaat, Britannia, Itävalta, Ruotsi, Ranska ja Italia.
Suosiota selittävät esimerkiksi lyhyt etäisyys Suomesta, valinnanvara oppilaitoksissa sekä EU-maihin keskittyvä Erasmus-vaihto-ohjelma.
Euroopan ulkopuolisista kohteista suosituin oli Yhdysvallat. Kymmenen kärkeen ylsi myös Japani.
Vaikka esimerkiksi Etelä-Amerikan tai Afrikan maat eivät ole olleet suosituimpia, myös niihin on lähdetty.
ELOKUUSSA 2023 neljä Jyväskylän yliopiston musiikkikasvatuksen opiskelijaa saapui Etelä-Afrikkaan.
He viettivät ensin kymmenen päivää Empangenissa ja sen jälkeen noin kolme viikkoa maan hallinnollisessa pääkaupungissa Pretoriassa.
Yksi opiskelijoista oli maisteriopiskelija Erika Airaksinen. Kun haku aukesi, hän mietti ensin, voiko lähteä esimerkiksi töiden takia.
”Sitten ajattelin, että se on once in a lifetime -kokemus.”
Kuukauden pituisen lyhytvaihdon järjesti Safinet. Airaksinen tutustui Empangenissa UniZulussa eteläafrikkalaiseen musiikkikulttuuriin. Aika yliopistossa jäi kuitenkin harmillisen lyhyeksi, sillä yliopistossa lakkoiltiin.
”Rakennuksia sytytettiin tuleen ja opiskelijat tulivat yliopistoon aseiden kanssa. Meitä suomalaisia ei päästetty sinne. Emme saaneet myöskään liikkua mihinkään yksin, joten olimme jumissa majoituksessa. Aika kävi pitkäksi.”
Lopulta lakko päättyi ja Airaksinen opetti muiden suomalaisten kanssa paikallisille esimerkiksi pianon, nokkahuilun ja viulun soittoa.
He kävivät myös katsomassa esittäviin taiteisiin erikoistuvan yliopiston opiskelijoiden näytelmän.
Pretorian yliopistossa opiskelu oli intensiivisempää. Paikallisten tyypillinen opiskelupäivä saattoi alkaa aamuviideltä ja päättyä iltakahdeksalta.
Musiikin opinnot olivat länsimaisempia kuin UniZulussa. Suomalaisopiskelijat kävivät musiikkiteknologian, -psykologian, -kasvatuksen ja -historian kursseilla sekä työpajoissa ja konserteissa.
Etelä-Afrikkaan kannattaa Airaksisen mukaan ottaa villasukat.
”Toisinaan oli vain 13 astetta lämpöä eikä taloissa ollut lämmitystä. Sähkökatkoihin kannattaa varautua powerbankeilla.”
Mutta vaikka unohtaisi puolet asioista, Airaksisen mukaan pärjää.
”Paikalliset ovat avuliaita.”
MIKSI INTO lähteä vaihtoon vähentynyt?
Opetushallituksen kansainvälisestä korkeakouluyhteistyöstä vastaava asiantuntija Anni Kallio viittaa vuonna 2022 tehtyyn Eurostudent-selvitykseen, jossa tarkasteltiin muun muassa opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta parissa kymmenessä Euroopan maassa.
Selvitys toteutettiin Suomessa ensisijaisesti internet-kyselynä otokseen valikoituneille noin 25 000 korkeakouluopiskelijalle.
Eurostudent julkaisee liikkuvuutta tarkastelevan kansainvälisen vertailun raportin kesällä 2024.
Selvityksen mukaan suomalaisille korkeakouluopiskelijoille merkittävin este vaihtoon lähdölle on huoli toimeentulosta. Mitä heikommaksi oman taloudellisen tilanteensa kokee, sitä kitsaammin lähtee ulkomaille.
Myös elämäntilanne vaikuttaa.
”Moni pohtii esimerkiksi voiko työssäkäyntiä jättää tai voiko olla erossa perheestään vaihto-opiskelun ajan”, Kallio sanoo.
Selvityksen mukaan myös osalla heistä, jotka ilmoittivat osaavansa vähintään hyvin vain yhtä kieltä, esteenä oli myös kielitaito.
Motivaatiokin vaikuttaa. He, jotka eivät suunnitelleet vaihtoon lähtöä, kokivat selvityksen mukaan, ettei vaihdosta ole omissa opinnoissa hyötyä.
ALOJEN JA tiedekuntien välillä on eroja.
Jyväskylän yliopistossa vaihtoon ovat lähteneet etenkin kielten opiskelijat, kauppatieteilijät ja tietojärjestelmätieteilijät.
Suhteutettuna tiedekuntien opiskelijamääriin, eniten ulkomaille ovat matkanneet kauppakorkeakoulun opiskelijat. Vuosina 2016–2019 tiedekunnan opiskelijoista vaihtoon lähti viidestä kuuteen prosenttia.
Toiseksi eniten vaihtoon on lähdetty humanistis-yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Vähiten puolestaan on lähdetty matemaattis-luonnontieteellisestä.
OPETUSHALLITUKSEN Anni Kallion mukaan vaihtoon lähtevien määrään vaikuttaa se, miten korkeakouluissa puhutaan vaihto-opiskelusta ja millaisia toimia korkeakoulut tekevät.
”Jotta liikkuvuus on mahdollista, tutkinnoissa pitäisi olla sisäänrakennettuna ’liikkuvuusikkuna’ eli ajatus siitä, mihin kohtaan kansainvälistymisjakso mahtuu. Jos opiskelija suunnittelee vaihtonsa ajoissa ja lähtee tutkintonsa kannalta sopivaan kohteeseen, ei opintojen pitäisi venyä vaihdon takia.”
Kallion mielestä kansainvälisestä vaihdosta on hyötyä alalla kuin alalla.
Hän sanoo, että mahdollisia taloudellisia esteitä lähdölle voisi ”selättää” siten, että opiskelijat saisivat enemmän tietoa haettavista apurahoista.
Muun muassa tätä ehdottivat myös Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK. Järjestöt julkaisivat lokakuussa ohjelman siitä, miten lisätä korkeakouluopiskelijoiden kansainvälisiä liikkuvuusjaksoja.
KUN TARKASTELEE vaihto-opiskelijoiden osuutta Euroopan eri maissa, Suomi kuuluu opiskelijaliikkuvuuden kärkikastiin. Suomesta vaihtoon lähteneitä on noin 11 prosenttia opiskelijoista.
Ennen koronapandemiaa, vuonna 2018 toteutetun ja kaksi vuotta myöhemmin julkaistun Eurostudent-kyselyn 24:n valtion keskiarvo on alle kahdeksan prosenttia.
Vähäisintä vaihtoon lähtö on itäisen Euroopan maissa kuten Puolassa, Romaniassa ja Unkarissa. Suomen lisäksi kärjessä ovat Keski- ja Länsi-Euroopan maat kuten Itävalta, Ranska ja Saksa sekä Pohjoismaat kuten Norja ja Islanti. Oma lukunsa on Luxemburg, jossa jopa yli neljännes korkeakouluopiskelijoista on ilmoittanut osallistuneensa vaihtoon.
Kun taas tarkastelee myös muuta kansainvälistä liikkuvuutta kuin vaihtoa, kuten korkeakouluopintojen aikaisia kansainvälisiä harjoitteluja ja kielikursseja, Suomi ei saavuta yhtä korkeaa sijaa.
Suomen tulos on alle viidesosa opiskelijoista. Se on selvityksen maiden keskiarvoa korkeampi, mutta jää jälkeen kärjestä. Edellä ovat esimerkiksi Luxemburg, Itävalta, Norja, Alankomaat, Viro ja Malta.
Kansainvälisten harjoittelujen vertailussa Suomi puolestaan jää hieman alle eurooppalaisen keskiarvon.
Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuuteen vaikuttavat erot esimerkiksi sukupuolen ja perhetaustan perusteella.
Eniten kansainvälisestä liikkuvuudesta ovat nauttineet maisterintutkintoa suorittavat nuoret ja lapsettomat naiset, jotka tulevat korkeakoulutetusta perheestä ja hallitsevat useampia kieliä.
Ryhmäerot eivät kuitenkaan kerro, mikä todellisuudessa saa yhden opiskelijan lähtemään vaihtoon tai kansainväliseen harjoitteluun ja mikä tekee vastaavan päätöksen toisen kohdalla vähemmän todennäköiseksi.
HAMPURISSA VAIHDOSSA ollut Topi Kanninen paitsi opiskeli myös osallistui vapaa-aikanaan tapahtumiin ja kierteli kaupunkia.
Yksi ero suomalaiseen opiskelijaelämään oli ainejärjestöjen puuttuminen. Vaihto-opiskelijoille aktiviteettia järjesti esimerkiksi opiskelijajärjestö ESN. Kanninen osallistui vaihdossa Kööpenhaminan-retkelle, jossa tapasi Saksassa ja Tanskassa olevia vaihto-opiskelijoita.
Hän suosittelee kaupunkia kaikille paitsi niille, jotka haluavat keskelle luontoa.
Alankomaiden Nijmegenissä vaihdossa olleesta Johanna Rytkösestä puolestaan mieleenpainuvinta oli luonto.
”Kun tulppaanit puhkesivat keväällä kukkaan, kävin pyöräilemässä tulppaanipellolla.”
Rytkönen näki Alankomaissa myös villinä eläviä konik-hevosia.
”Kansallispuistossa hevonen söi omenan kädestäni.” ▬
Korjaus grafiikkaan 30.11. kello 16.47. Jyväskylän yliopistosta kv-vaihtoon vuosina 2013–2022 lähteneiden kohdemaista kertovan maailmankartta-grafiikan mukaan Japaniin oli lähtenyt nolla henkilöä. Oikea luku on 133.