SYKSYLLÄ 2023 Suomessa todistettiin poikkeuksellisen laajaa kansalaisaktivismin aaltoa, kun opiskelijat ympäri Suomea valtasivat oppilaitoksiaan. He vastustivat opiskelijoiden asemaa heikentävää politiikkaa, jota Petteri Orpon (kok) hallitus toteuttaa esimerkiksi opintorahan indeksijäädytyksellä.
Samalla hallituspuolueiden jäsenet ovat esittäneet, että opiskelijoiden toimeentulo itseasiassa paranee. Oikeasti kyse on opintotuen lainaosuuden kasvattamisesta. Opintoraha laskee ja lovea paikataan lainalla.
Yhdistettynä muiden tukien heikennykseen hallituksen toimet pikemminkin pakottavat opiskelijat velkaantumaan entistä pahemmin. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaanilainamäärä on yli kolminkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa. Vuonna 2022 lainaa oli yli 22 000 euroa opiskelijaa kohden.
Myös lainanottajien määrä on kasvanut.
Velkaantumisen yleistymisen takia olisi tärkeää keskustella, millaisia vaikutuksia velalla on yksilön subjektiuden kannalta. Millaista ihmisyyttä velka tuottaa? Miten velkaantuminen vaikuttaa kokemuksiin maailmasta ja siinä toimimisesta?
ITALIALAINEN FILOSOFI Maurizzio Lazzarato on teoksessaan Velkaantunut ihminen (2014) käsitellyt mainittuja kysymyksiä. Lazzaraton mukaan velkaantuminen ei ole vain taloudellinen suhde, vaan myös valtasuhde, joka muokkaa velkaantuneen käsityksiä itsestään ja mahdollisuuksistaan. Velka tuottaa syyllisyyttä ja yksilön, jonka elämä pyörii velan ja sen takaisinmaksun ympärillä.
Oleellista on myös, että velkaantuminen peruu yksilön tulevaisuuden, jos tulevaisuus nähdään avoimien mahdollisuuksien tilana kuten Lazzarato esittää. Velka siis asettaa raamit, joiden sisällä elää.
Se johtaa yksilön haavoittuvaan asemaan esimerkiksi työelämässä. Velkaantuneen on vaikeampi kieltäytyä tarjotusta työstä kuin ei-velkaisen. Myös seuraukset työpaikan menettämisestä ovat suuremmat. Vastavalmistuneelta opiskelijalta velka taas voi riistää mahdollisuuden etsiä rauhassa oman alansa töitä.
Opiskelijoiden massavelkaantuminen tuottaakin haavoittuvassa asemassa olevista yksilöistä koostuvaa työvoimareserviä. En väitä, että tämä olisi hallituksen suunnitelma – politiikassa asiat ja ihmiset ovat harvoin niin älykkäitä kuin kuvitellaan – mutta tällainen vaikutus velalla kriittisen yhteiskuntateorian näkökulmasta on.
Kaiken kaikkiaan velkaantuminen riistää opiskelijalta avoimen tulevaisuuden ja sitoo vahvemmin suoritus- ja työkeskeiseen kulttuuriimme. Moni voisi haluta valmistumisensa jälkeen hetkeksi pysähtyä ja pohtia eri reittejä, joita kulkea elämässä eteenpäin.
Vaihtoehto kuitenkin saattaa olla suljettu velan takia, jota pian ”saa” ottaa enemmän. ▬
Kirjoittaja on filosofian opiskelija, joka kaipaa ilmaista rahaa kaikille.