TIISTAINA 19. syyskuuta joukko opiskelijoita julisti vallanneensa Helsingin yliopiston päärakennuksen. Osalla heistä oli mukanaan makuupusseja. Kylteissä julistettiin, että hallitusohjelma tappaa.
Protestin syy oli Petteri Orpon (kok) hallituksen suunnittelemat leikkaukset opiskelijoiden toimeentuloon.
Hallitus aikoo muun muassa heikentää yleistä asumistukea sekä leikata opiskelijoiden ostovoimasta jäädyttämällä opintorahan indeksikorotuksen kuluvan vuoden tasolle.
Suomen ylioppilaskuntien liiton laskelmien mukaan kaavaillut leikkaukset vievät lähes viidesosan opiskelijoiden toimeentulosta vuoteen 2027 mennessä. Tiedotteessa puheenjohtaja Lotta Leinonen kysyi, miten opintoja voi edistää päätoimisesti, jos toimeentulo viedään.
Ilmeisesti hallituksen vastaus on: ota lainaa.
OPINTORAHA MUUTETTIIN lainapainotteiseksi 2017. Juha Sipilän (kesk) hallitus laski opintotuen määrää toisen asteen opintorahan tasolle: enintään 250,28 euroon kuukaudessa. Samalla lainan takausta kasvatettiin.
Opiskelijajärjestöjä huoletti. Toimeentulon nipistäminen pakottaa osan opiskelijoista ottamaan lainaa. Lainapainotteinen tukijärjestelmä taas lisää opiskelijoiden eriarvoisuutta ja vähentää pienituloisten perheiden lasten mahdollisuuksia kouluttautua.
Rajoittaako se uskallusta hakeutua alalle, joka oikeasti kiinnostaa, tai ylipäätään hakemista korkeakouluun?
Tuolloin korot olivat matalat.
Tuoreimpien Kelan tilastojen mukaan opintolainan määrä on ennätyslukemissa: se on kasvanut kuuteen miljardiin euroon kymmenen vuoden takaisesta kahdesta miljardista. Velallisia on tuplasti enemmän kuin 2010: yli puoli miljoonaa. Huimaa kasvua selittää paitsi opintorahan lainapainotteisuus sekä asumisen ja elämisen kustannusten kasvu myös lainahyvityksen käyttöönotto 2014.
Etenkin inflaatio ja korkojen nousu ovat aiheuttaneet monille vaikeuksia pärjätä lainansa kanssa. Kelan maksaman lainan korkoavustuksen saajamäärä on moninkertaistunut.
Nyt Orpon hallitus valmistelee lainan takauksen nostamista. Sillä on tarkoitus paikata opiskelijan toimeentuloon syntyvää lovea.
Mahdollisuutta nostaa tulorajoja arvioidaan vuonna 2025. Ristiriitaista. Toisaalta opiskelijoita patistellaan valmistumaan työelämään nopeasti, sillä tutkinnon suoritusaikaa on rajattu (sekä tukikuukausia vähennetty). Toisaalta opiskelulle jää vähemmän aikaa, kun yrittää tehdä töitä opintojen ohella pärjätäkseen.
HALLITUSOHJELMASSAAN hallitus sitoutuu tekemään toimenpiteitä, joilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrää pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino on lisätä aloituspaikkoja.
Budjettiriihessään hallitus osoitti siihen ensi vuodelle 11 miljoonaa euroa. Tavoitteeseen nähden se on alku, muttei riittävä. Vaikka korkeakouluille on luvattu tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta lisää, samalla aiotaan leikata niiden perusrahoituksesta, jolla muun muassa palkataan henkilöstöä.
Toinen keino lisätä nuorten aikuisten koulutustasoa on tukea heitä opinnoissa.
Helsingin yliopistosta opiskelijoiden protestit laajenivat syyskuussa eri korkeakouluihin ja oppilaitoksiin ympäri maata. Turkuun, Jyväskylään, Rovaniemelle.
Koulutustason nostaminen on utopiaa, jos opiskelijat eivät jaksa tai voi opiskella. ▬
Kirjoittaja on Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittaja.
paatoimittaja@jylkkari.fi