Rock Siltanen Group: Rokkimunkki
Rockia ja Sporttia/Joteskii Groteskii
4 / 5
MUUN MUASSA yhtyeistä Talmud Beach ja Räjäyttäjät tutun Mikko Siltasen johtama Rock Siltanen Group luottaa toisella pitkäsoitollaan entistä hevimpään soundiin ja uskaltautuu myös sivupoluille esikoisen suoraviivaisuudesta. Perusresepti on kuitenkin edelleen sama: rehtiä rokinräimettä vaivattoman humoristisilla sanoituksilla höystettynä.
Rokkimunkki-hahmo tarjoaa lähtökohdan albumin ymmärtämiselle. Takavuosikymmenille jämähtäneen tyypin maailmassa kaikki tärkeät jutut, kuten Conan Barbaari -sarjakuvat ja toimintansa lopettaneet lounasravintolat, löytyvät retrosta ja menneestä. Nykyaikaa edustavat ärsyttävät puhelinmyyjät, ja tulevaisuudella on tarjota vain menninkäisten kansoittamia, ihmiskunnalle kohtalokkaita dystopioita.
Sama taaksepäin katsova metodi määrittelee levyn äänimaailmaa. Rokkimunkki etenee tehokkaasti rockperinteitä ja -suuruuksia kunnioittavasta, tiukasti soitetusta riffiveturista toiseen. Albumin kohokohtiin kuuluva Näkki voisi hyvin olla kultakauden Black Sabbathia, jos brittiukkoja olisi peloteltu lapsuudessa suomalaisella vesihaltialla.
Kokonaisuuden paketoi hieno päätösraita, avaruudellinen Rokkimunkki (Osa II), jonka sanoitukset mustista galakseista ja aluksiinsa nousevista avaruusapinoista ovat täynnä kaunista lohtua epävarman tulevaisuuden edessä. Kappaleen hervottomista huiluista on vaikea sanoa, tekevätkö ne Jethro Tullille kunniaa vai pilaa.
Menneisyyden haikailulla on vaaransa. Paikoin Rokkimunkin reilun puolen tunnin aikana pohtii, onko kyse pelkästä pastissista tai jonkinlaisesta sisäänpäin kääntyneestä ”kunnon rokkenrollia eikä mitään syntikoita” -meemistä. Sillä ei ole kuitenkaan lopulta mitään väliä, kun kokonaisuus on näin vinhan viihdyttävä.