SYYSKUUSSA Petteri Orpon (kok) hallitus sopi budjettiriihessään heikentävänsä opiskelijoiden toimeentuloa. Yleisestä asumistuesta leikataan, opintorahan indeksikorotukset jäädytetään.
Vahingollista, sanoo Jenni Suutari.
Hänen mielestään hallituksen tavoite nostaa koulutustasoa ei onnistu, jos opiskelijoiden asemaa kurjistetaan.
Suutari on Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen. Vastuualueita ovat koulutuspolitiikka ja European Students’ Union eli ESU, jonka jäsen SYL on.
Nyt Suutari tavoittelee SYL:n puheenjohtajuutta ensi vuodeksi.
Jos hänet valitaan, tärkein tavoite on opiskelijoiden toimeentulon parantaminen.
SUUTARI ALOITTI politiikan tutkimuksen opinnot Jyväskylässä 2020.
Vuonna 2022 hän toimi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana ja varapuheenjohtajana. Saman vuoden marraskuussa Suutari pyrki SYL:n hallitukseen, ja hänet valittiin suurimmalla äänimäärällä.
SYL on opiskelijajärjestö, joka edustaa noin 140 000 opiskelijaa Suomessa. Jäseniä ovat ylioppilaskunnat.
Liiton tehtävä on ajaa opiskelijoiden etua.
Kuluvana vuonna liittoa on työllistänyt etenkin eduskuntavaalit. Sekä SYL että Suomen opiskelijakuntien liitto Samok vaativat kampanjassaan sadan euron tasokorotusta opintorahaan. Hallitusneuvottelujen aikana SYL päivysti Säätytalon edessä. Koetti saada viestinsä läpi.
Budjettiriihi oli kuitenkin opiskelijoiden toimeentulolle murskaava.
SYL:N ARVION mukaan Orpon hallituksen leikkaukset nipistävät opiskelijoiden toimeentulosta noin viidenneksen vuonna 2027. Samalla hallitus tarjoaa lisää lainaa.
Se ei ole Suutarin mielestä kestävää. Leikkaukset tekevät kouluttautumista riskialtista. Lainan korot ovat nousseet.
”Toimeentulon leikkaukset on kompensoitava ensi vuonna.”
Kuinka todennäköistä on, että SYL pystyy vaikuttamaan toimeentulon parantamiseen, kun hallitus on päättänyt leikata?
”Pidän hyvin mahdollisena, että voi vaikuttaa.”
Suutarin mielestä SYL ja ylioppilaskunnat ovat merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita. Vuonna 1921 opiskelijoiden asemaa edistämään perustettu liitto on saanut paljon aikaan: ateriatuki, terveydenhuolto ja opintotuki ovat sen aikaansaamia. Suutarin mielestä SYL:n rooli tunnistetaan edelleen.
Hänen mukaansa eduskuntavaaleissa ”saatiin torjuntavoittoja”.
Budjettiriihessä SYL vaati esimerkiksi opiskelija-asuntojen rakentamisen mahdollistavan investointiavustuksen leikkausten perumista. Vielä hallitusohjelmassaan hallitus kaavaili leikkaavansa erityisryhmien investointiavustuksesta 47 miljoonaa euroa. Budjettiriihessä sovittu leikkaus oli kuitenkin pienempi, 27 miljoonaa euroa.
Edunvalvontatyön tuloksena hallitusohjelmaan ei myöskään päätynyt toisen tutkinnon maksullisuus.
Mutta toki, Suutari sanoo, toimeentuloon kohdistuvat leikkaukset ovat merkittävä isku – edunvalvontatyöstä huolimatta.
”Siksi vaikuttamista on jatkettava ensi vuonna entistä tarmokkaammalla otteella. Tavoitetaso on pidettävä korkealla. Jos madallamme tavoitetasoa aina, kun meidän tukiamme heikennetään, ei meillä ole kohta mitään jäljellä.”
TOINEN TÄRKEÄ edunvalvontateema on Suutarin mielestä ylioppilaskuntien automaattinen jäsenyys.
Yliopistolain mukaan jokaisen yliopisto-opiskelijan on kuuluttava ylioppilaskuntaan. Orpon hallitus kuitenkin selvittää, voiko ylioppilaskuntien ”pakkojäsenyydestä” luopua.
Muutos tarkoittaisi, ettei yliopisto-opiskelijan tarvitsisi kuulua ylioppilaskuntaan ja maksaa jäsenmaksua. Liittyminen olisi siis vapaaehtoista.
Ylioppilaskuntien jäsenten määrä vaikuttaa paitsi niiden omaan toimintaan myös siihen, kuinka paljon SYL saa jäsenmaksutuottoja. Maksun määrä on 5,8 euroa ylioppilaskunnan jäsentä kohti. Tuottojen osuus on SYL:n kaikista tuotoista noin 70 prosenttia.
Puheenjohtajana Suutari pyrkisi pitämään jäsenyydestä kiinni.
”Automaatiojäsenyys mahdollistaa liitolle ja ylioppilaskunnille edunvalvonnalliset resurssit, mikä taas on hyvän opiskelijaelämän edistämisen edellytys. Edunvalvontakoneisto kehittää opiskelijoiden etuja ja valvoo, että ne säilyvät”, Suutari sanoo.
TOISINAAN SYL:N jäsenet eli ylioppilaskunnat on kritisoineet liittoa. Sitä pidetään etäisenä toimijana.
Puheenjohtajana Suutari tiivistäisi liiton ja jäsenylioppilaskuntien yhteistyötä.
Keväällä hän kiersi kaikkien Suomen ylioppilaskuntien koulutuspoliittiset toimijat läpi. Toivoi ideoita ja ehdotuksia liiton hallituksen toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Toimintasuunnitelman mukaisesti valmistellut asiakirjat ohjaavat hallituksen toimintaa ja määrittelevät esimerkiksi, miten SYL vaikuttaa päättäjiin ja millaisia teemoja se pyrkii saamaan keskusteluun.
”Halusin, että liiton toiminnassa kuuluu moninaisen opiskelijajoukon ääni.”
Tällaista työtä hän myös jatkaisi puheenjohtajana: loisi erilaisia ”foorumeja” jäsenylioppilaskunnille vaikuttaa SYL:n työhön konkreettisesti.
”Koska ylioppilaskunnissa asuu aina paras tieto alueellisesti opiskelijoiden kulloisenkin hetken tilanteesta, on ehdottoman tärkeää, että liitto keskustelee aktiivisesti ja säännöllisesti ylioppilaskuntien kanssa.”
LISÄKSI SUUTARI kehittäisi puheenjohtajana liiton viestintää.
Jotta SYL on mahdollisimman tehokas toimija, sen on näyttävä. Tällä hetkellä liiton viestintä ei ole Suutarin mielestä tarpeeksi hyvin ajassa kiinni. Hän kehittäisi viestintää etenkin sosiaalisessa mediassa, jossa liiton kohderyhmä on.
Some myös usein mahdollistaa nopeamman viestinnän.
Lisäksi Suutarin tavoitteena olisi puheenjohtajana saada liitolle ja sen ajamille asioille enemmän medianäkyvyyttä. Hänen mielestään SYL:n tulisi myös nostaa jäsenylioppilaskunnille tärkeitä asioita esille voimakkaammin.
Yksi kehittämiskohde on myös liiton kieliasiat. Suutari haluaa varmistaa, että viestintä valmistellaan ajoissa, jotta kaikki materiaalit voidaan kääntää. Hänen tavoitteensa on, että ei-suomea puhuvilla opiskelijoilla olisi paremmat mahdollisuudet toimia ylioppilasliikkeessä.
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN liiton puheenjohtajisto ja hallitus vuodelle 2024 valitaan liittokokouksessa Tampereella marraskuun puolivälissä.
Jenni Suutaria puheenjohtajaksi esittää Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta.
Puheenjohtajaksi ehdolla ovat myös Aleksi Tiitta Turun yliopiston ylioppilaskunnasta ja Julia Rapo Lapin yliopiston ylioppilaskunnasta.