MIKSI MAKSAA palvelusta, josta ei saa tarvitsemaansa apua tai jota ei tarvitse? Olen miettinyt vastausta. Pidän pakollista YTHS-maksua järjettömänä. Palvelut takkuavat, eikä apua saa.
YTHS:n palveluihin tuli muutoksia vuoden 2021 alussa. Ne laajenivat kaikkien korkeakouluopiskelijoiden käytettäviksi. Asiakasmäärä kasvoi noin 125 000:sta noin 270 000:een.
Yliopisto-opiskelijoiden kannalta keskeinen muutos oli terveydenhoitomaksun nousu. Lukuvuonna 2019–2020 YTHS:n osuus ylioppilaskuntien jäsenmaksusta oli 57 euroa, syyslukukaudella 2020 Jyväskylässä 28 euroa.
Muutoksen jälkeen terveydenhoitomaksu siirtyi ylioppilaskunnilta Kelan perittäväksi. Vuonna 2023 maksu on 36,8 euroa lukukaudessa ja 73,6 euroa lukuvuodessa. Toisaalta YTHS ei enää peri erillisiä käyntimaksuja esimerkiksi hammaslääkärikäynneistä.
Maksu voi kuulostaa pieneltä. Tosiasiassa se on suuri etenkin nykyhintatasoon ja opiskelijoiden kuukausituloihin nähden. Vajaalla 40 eurolla käy muutaman kerran kaupassa.
LISÄKSI OPISKELIJA joutuu maksamaan toimimattomista palveluista. Lääkäriaikaa voi joutua jonottaa kuukausia. Jos kärsii äkillisestä, pahasta ahdistuksesta, on käsketty kääntymään paikallisen terveyskeskuksen puoleen. Se on sikäli ymmärrettävää, koska vaikeassa, akuutissa tilanteessa on mentävä päivystykseen.
Kun itse hain apua mielenterveysongelmiini YTHS:ltä, ratkaisuksi ehdotettiin kiinalaista lääketiedettä kuten akupunktiota. En kuitenkaan usko sen yksin ratkaisevan esimerkiksi itsetuhoisuutta. Tarjotut ratkaisut tuntuivat siis yhdentekeviltä.
En ole myöskään ainoa, joka ei ole saanut tarvitsemaansa apua tai jolle lääkäriaikaa on tarjottu kuukausien päähän. Ruuhkaa on perusteltu vuoden 2021 muutoksella. YTHS sai uudista varten rahoitusta, jolla se avasi uusia toimipisteitä ja rekrytoi henkilökohtaa.
YTHS:n rahoituksesta kaksi kolmasosaa tulee valtiolta ja kolmasosa opiskelijoiden terveydenhuoltomaksuista. Kelan ja YTHS:n mukaan ongelma ei ole kuitenkaan rahoitus vaan rekrytointivaikeudet. Palveluiden kysyntä on suurempi kuin asiantuntijatarjonta. YTHS:n mukaan ruuhkaa ovat aiheuttaneet myös koronapandemian aikana lisääntyneet mielenterveysongelmat.
Pitkät odotusajat ovat kuitenkin olleet ongelma jo ennen uudistusta ja pandemiaa. Kaikki eivät myöskään tarvitse YTHS:n palveluita, sillä osa opiskelijoista käyttää työterveyshuoltoa tai yksityistä terveydenhuoltoa. YTHS ei auttanut minua mielenterveyden ongelmissani. Apua löytyi muualta.
Mielestäni YTHS:llä on peiliin katsomisen paikka. Pakollista terveydenhoitomaksua tulisi arvioida uudelleen. Opiskelijoiden olisi kannattavampaa kuulua kunnallisten terveydenhoitopalveluiden piiriin, koska YTHS on osoittautunut monilta osin toimimattomaksi. ▬
Kirjoittaja on journalistiikan opiskelija Jyväskylän yliopistossa.