VAIKUTTAAKO luokkatausta kirjailijan työhön? Taija Roiha pohti vastausta.
Hän oli työskennellyt Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporessa vuonna 2014, jossa analysoi, miten taiteilijakoulutus ja sukupuoli vaikuttavat taiteelliseen tekemiseen. Myöhemmin hän työskenteli Taiteen edistämissäätiössä, jossa teki selvitystä vuoden 2015 jälkeen Suomeen tulleista pakolaistaiteilijoista.
Vaikka taiteilijoiden asemaa Suomessa oli selvitetty tutkimuksin pidemmän aikaa, Roiha huomasi, että yhteiskuntaluokka oli jäänyt teemana katveeseen. Hän oli lukenut myös yhteiskuntaluokkaa teoreettisesti käsittelevää kirjallisuutta.
Syntyi ajatus väitöskirjasta. Maaliskuussa 2023 Jyväskylän Seminaarinmäellä oli tarkastustilaisuus. Roihan kirjallisuuden väitöskirjan nimi on Luokan varjoista: kirjallisuuden, tekijyyden ja yhteiskuntaluokan jäsennyksiä 2010-luvun kotimaisen kirjallisuuden kentällä.
ROIHA ON Nuori Voima -lehden päätoimittaja ja vapaa kirjoittaja. Hän aloitti yliopisto-opintonsa suoraan lukion jälkeen 2008. Ei vielä tiennyt, mitä tekisi tulevaisuudessa.
Koska äidinkieli ja kirjallisuus kiinnostivat, hän hakeutui opiskelemaan äidinkielen opettajaksi.
”Se oli konkreettinen ammatti, jonka tiesin.”
Opintojen myötä suunnitelma muuttui. Hän vaihtoi pääaineensa kirjallisuuteen. Lisäksi hän opiskeli sukupuolentutkimusta ja yhteiskuntatieteitä. Vuonna 2015 valmistuneen pro gradun aiheena oli osuustoiminta kirjakustantamisen vertaistuotantona Osuuskunta Poesiassa.
Väitöskirjassaan Roiha lähestyy yhteiskuntaluokkaa suomalaisen nykykirjallisuuden ja kirjailijoiden työn kautta. Tutkimuksen kohteena ovat haastateltavien luokkataustat, kuten vanhempien koulutus ja ammatti, nykyinen luokka-asema sekä siihen liittyvä identiteetti. Tekstipohjaisen tutkimusaineiston tuottamiseen osallistui 47 eri taustoita tulevaa sekä urallaan eri vaiheessa olevaa kirjailijaa. Aineistoa on analysoitu erityisesti sosiologi Pierre Bourdieun pääomateorioiden kautta. Näitä ovat esimerkiksi kulttuurinen sekä taloudellinen pääoma.
Vaikka yhteiskuntaluokka ei suoraan määritä uramahdollisuuksia tai omaa identiteettiä, se ilmenee monella tavalla. Jos ihmisellä on taloudellisia turvaverkkoja, hänen on helpompi heittäytyä epävarmaan työhön, kuten kirjallisuuteen, Roiha sanoo.
Yhteiskuntaluokan käsitteeseen kuuluvat myös kulttuurisia tekijöitä, kuten koulutus, kokemus ja tieto.
Roihan mukaan kulttuurinen pääoma voi vaikuttaa siihen, miten henkilö kokee olevansa oikeutettu toimimaan alalla esimerkiksi siten, näkeekö henkilö uran kirjallisuuden parissa itselleen mahdollisena.
TAIDE- JA KULTTUURIALAN rahoitus on pientä. Kaikilla ei ole taloudellisia resursseja luoda uraa esimerkiksi kirjallisuuden parissa. Roiha työskentelee itsekin kulttuurialalla.
”Näen ja tunnen henkilökohtaisesti, että alalla ei ole mitään, mistä leikata.”
Roihan mielestä taide, kirjallisuus ja kulttuuri ovat inhimillisen olemassaolon perustekijöitä. Jos nykyrahoituksesta leikataan, se on Roihan mielestä uhka demokratialle, julkiselle keskustelulle sekä taiteelle ja kulttuurille itsessään.
Sotien jälkeen Suomesta rakennettiin pohjoismainen hyvinvointivaltio, mikä tasoitti luokkaeroja. Ne eivät ole kuitenkaan poistuneet täysin.
Roiha viimeisteli väitöskirjansa esipuheen Circolo Scandinavossa, Roomassa, helmikuussa 2023. Hän kiitti väitöskirjaohjaajaansa, entisiä työkavereitaan, ystäviään. Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä haluan kiittää hyvinvointivaltiota, maksutonta koulutusjärjestelmää sekä kirjastolaitosta, joita ilman tutkimustani ei olisi olemassa. Jos ne romutetaan, jäljelle ei jää enää mitään.
