KEIJO HÄMÄLÄINEN tutkii karttaa. Hän seisoo Ylistön sillan päässä. Sillan alla kimmeltää Jyväsjärvi kevätauringossa.

Kartanlukeminen ei ole Hämäläiselle vaikeaa. Hän keksii nopeasti, että ensimmäinen rasti on sillan toisella puolella, Mattilanniemen rannassa. Toki hän on tottunut. Hämäläinen on harrastanut suunnistusta kauan.

Jyväskylän ylioppilaslehden tekemiä rasteja on yhteensä seitsemän, ja ne sijaitsevat Jyväskylän yliopiston kampusten alueilla. Rastilapuissa on kysymyksiä, joiden aiheena ovat Hämäläisen elämä ja ura.

Hän on Jyväskylän yliopiston entinen rehtori. Toimi päättyi huhtikuussa.

Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus tiedotti maaliskuussa 2023, että Hämäläinen on valittu Tampereen yliopiston rehtoriksi. Paikkaa haki 21 henkilöä. Hämäläisen rehtorikausi alkaa 1. kesäkuuta.

”Luotamme siihen, että korkeakouluyhteisön kanssa yhteistyössä ja Keijo Hämäläisen johdolla meillä on kaikki edellytykset kehittyä entistä vahvemmaksi Tampereen yliopistoksi”, Tampereen korkeakoulusäätiön puheenjohtaja Jorma Eloranta kertoi tiedotteessa.

 


Video: Leo Heinämäki / Kartta: Suunta Jyväskylä

 

ENSIMMÄINEN rasti on pudonnut puusta maahan.

”Oi voi voi”, Hämäläinen sanoo ja kumartuu poimimaan lapun.

Teema on valta-asema. Paikallislehti Keskisuomalainen arvioi vuonna 2021, että Hämäläinen on Keski-Suomen toiseksi vallakkain henkilö. Ensimmäistä sijaa piti kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

Lapussa kysytään, ketkä ovat valtataistelussa Hämäläisen suurimmat kilpakumppanit Pirkanmaalla.

Hämäläinen naurahtaa. Hän toivoo, ettei Keski-Suomessa ole ollut valtataistelua.

”Ehkä tavoite voisi olla toisinpäin. Ei olisi niin tunnettu.”

Kun hän menee Jyväskylässä ”mihin tahansa kauppaan, siellä on Jyväskylän yliopiston opiskelija töissä”.

”Toki on kiva, että kaikki tunnistavat, ilahtuvat ja moikkaavat, mutta ei ole aina auvoista olla tunnettu.”

Hämäläisen mukaan hänen tavoitteensa rehtorina on tehdä yliopistoa ja sen toimintaa näkyvämmäksi. Siihen hän pyrki Jyväskylässä, ja siihen hän aikoo pyrkiä Tampereella.

”On sekundääristä, tuntevatko ihmiset minut henkilökohtaisesti.”

Mutta jos on pakko vastata, niin ehkä varteenotettava kilpakumppani on entinen pääministeri Sanna Marin.

 

HÄMÄLÄINEN on kotoisin Viitasaarelta. Hän syntyi vuonna 1963 ja kirjoitti ylioppilaaksi Suolahden lukiosta. Sitten hän haki opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopistoon.

Tohtoriksi hän väitteli 1990, ja oli sen jälkeen tutkijana, kunnes hänet nimitettiin Helsingin yliopiston fysiikan professoriksi vuonna 2002.

Hämäläinen puhuu ajastaan fyysikkona, muistelee tekemiään kokeita. Kuten sitä, miten hän tutki veden ja alkoholin seoksia.

”Ideaalisen seoksen etsimistä molekyylirakenteen perusteella”, hän kuvailee.

”Opiskelijat tietävät kokemuksesta, että jos juo pirtua, se pitää sekoittaa edellisenä päivänä tai laittaa siihen vähän sokeria. Pirtu ja vesi ei tahdo itsekseen sekoittua.”

Muutakin hyötyä laboratoriokokeista oli. Hämäläinen on tutkinut myös taideväärennöksiä alkuaineanalyysin avulla. Kun hän puhuu timanteilla tehdystä korkeapainetutkimuksesta, huomaa innostuksen.

”Olihan se kiva tilata Amsterdamista hiottuja timantteja ja maksaa niistä tuhansia euroja. Sitten koe meni sillain, että timantteja puristettiin niin korkeaan paineeseen kuin mahdollista, kunnes ne räjähtivät. Tietyssä pisteessä vaan POKS, ja sinulle tuli niin kuin timanttipölyä.”

Hämäläinen on tehnyt tutkimustyötä myös ulkomailla. Yhdysvaltojen Brookhavenin kansallisessa tutkimuslaboratoriossa tutkijatohtorina 1990–1992, ja tutkimusvierailuja Ranskan Grenoblen yhteiseurooppalaiseen synkrotronilaboratorio ESFR:ään.

 

 

SEURAAVA rasti on myös Mattilanniemessä, Agora-rakennuksen järven puoleisella seinustalla, ravintola Piaton suurten ikkunoiden vieressä.

Hämäläinen ei heti huomaa sitä. Hän katselee karttaa.

”Tämän mukaan se on suoraan ilmastointilaitteiden takana.”

Hän tiirailee.

”Siellä näkyy.”

Hän oikaisee kukkapenkin halki.

”Itse asiassa tästä ei olisi saanut mennä. Tummanvihreä väri kartassa on istutus, jota ei saa ylittää.”

”Minä en sitten lukenut karttaa.”

Rastilapun aiheena on diplomi-insinöörikoulutus, joka alkoi Jyväskylän yliopistossa kaksi vuotta sitten. Alumni Matti Hällin neljän miljoonan euron lahjoituksesta alkunsa saaneesta koulutuksesta on valmistunut jo yksi tohtori. Miten koulutusohjelma on onnistunut lisäämään Jyväskylän yliopiston kilpailukykyä?

Hämäläinen puhuu koulutuslinjasta myönteisesti.

”Sillä on ollut välitön merkitys. Kun keskustelee tietotekniikan alan ihmisten kanssa, he sanovat poikkeuksetta, että diplomi-insinöörikoulutus Jyväskylässä on ollut hyvä juttu. Se luo uskoa tulevaisuuteen ja näyttää, että kaupungissa on kasvua, uusia mahdollisuuksia, uutta osaamista.”

Hänen mukaansa moni ICT-alan eli tietotekniikan alan yritys on jo avannut Jyväskylään toimipisteen nimenomaan siksi, että täällä tulee olemaan ICT-alan osaajia. 

”Alan perustamisella oli välitön impakti.”

Hämäläinen on tyytyväinen siihen, miten koulutuslinja on lähtenyt käyntiin. Syksyllä 2021 alkaneeseen koulutukseen haki 337 henkilöä. Hakijoita oli yhtä paikkaa kohti noin seitsemän.

 

JUKKA KOLA muistaa Hämäläisen hyvin. Nykyään Turun yliopiston rehtorina toimiva Kola oli Helsingin yliopiston rehtori samaan aikaan, kun Hämäläinen valittiin Helsingissä vararehtoriksi vuonna 2015.

Vararehtorina Hämäläinen vastasi yliopiston koulutuksesta ja tutkimuksesta eli esimerkiksi selvitti, miten tutkimuksessa tehtävät ratkaisut edistävät koulutusta ja miten koulutuksen ratkaisut tutkimusta.

Kolan mielestä Hämäläinen oli ”erittäin hyvä kollega”. Hänen mukaansa oli ”pieni innovaatio”, että yhdelle vararehtorille annettiin sekä koulutus että tutkimus vastuiksi. Tyypillisesti vararehtori vastaa esimerkiksi vain koulutuksesta tai tutkimuksesta. Hänen mukaansa Hämäläinen kuitenkin onnistui hyvin.

Hämäläinen jätti tehtävän, kun hänet valittiin rehtoriksi Jyväskylään vuonna 2017. Hakijoita oli viisi ja hän oli ainoa Jyväskylän ulkopuolelta. Rehtorikausi on viisivuotinen. Kun Hämäläinen haki jatkokautta 2022, hän oli ainoa hakija.

 

SUUNNISTUKSEN joukossa tyhmyys tiivistyy, Hämäläinen sanoo.

Hän kävelee pitkin Rantaväylän ylittävää jalankulkijoiden siltaa ja sanoo suunnistuksen olevan ”erittäin akateeminen laji”. Hänen mukaansa suunnistusmenestyjät pärjäävät muutenkin elämässä. Laji opettaa päätöksentekokykyä ja ”abstraktion hahmottamista”.

”Jos katsoo, kuinka moni Jukolan viestiin osallistujista on suorittanut korkeakoulututkinnon, se on aika korkea prosentti.”

Entä se tyhmyys?

”No, yhden kerran Jukolassa kävi sillain, että oli kymmenen hengen letka, jonka perässä roikuin. Enää ei pystynyt keskittymään suunnistamiseen. Tahti oli sellainen, että keskityin vain menemiseen. Kun siinä on kymmenen ihmistä, luottaa vain siihen, että kai joku nyt tietää.”

Hämäläinen alkaa nauraa.

”Muistan IKUISESTI sen hetken, kun ajattelin, että nyt kyllä mennään pikkasen liikaa vasemmalle.”

Yhtäkkiä letkan ensimmäinen pysähtyi ja alkoi lukea karttaa. Sitten pysähtyi seuraava, ja lopulta kaikki kääntyilivät ja kysyivät, tietääkö kukaan, missä ollaan.

”Ei kukaan tiennyt.”

Hämäläinen tirskahtaa.

Hän vakavoituu hieman vasta, kun aihe kääntyy rehtorivaihdokseen.

”Puolet sanoo, että onneksi olkoon, ja puolet onnea. Tarkoittaa eri asiaa…”

Hämäläinen oli ennen hakemista tutustunut Tampereen yliopiston hakukriteereihin ja kokenut ”niiden istuvan omaan filosofiaansa”. 

Hakemiseen vaikutti myös perhe. Vaimo Marja Hämäläinen oli toivonut heidän muuttavan lähemmäs lapsiaan. Hämäläisten tytär, poika ja lapsenlapset ovat asuneet Tampereella pidempään.

Keijo ja Marja Hämäläinen alkoivat seurustella yläasteella. Molemmat ovat nykyään rehtoreita. Marja Hämäläinen on rehtorina Vaajakosken Vaajakummun yhtenäiskoulussa. Heillä on Viitasaarella vapaa-ajan asunto, jossa perhe viettää esimerkiksi joulua. Se säilyy, vaikka muutto on edessä. Tampereella on ollut vuokra-asunto huhtikuun alusta.

”On joku sitten, niin pystyy sukkuloimaan. Täytyy syksyllä katsoa miten käy, että saako vaimo työpaikkaa vai jatkaako täällä jonkin aikaa.”

 

 

KOLMAS RASTI on merkitty karttaan yliopiston Ruusupuiston kampuksen viereen. Hämäläinen jää ihailemaan vaaleaa rakennusta. Se valmistui vuonna 2015 Suomen yliopistokiinteistö SYKille. Nykyään siellä on muun muassa Jyväskylän opettajankoulutuslaitos.

Hämäläisellä on opettajantausta. Työskennellessään Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen professorina, hänet valittiin kolmesti vuoden opettajaksi.

Rastilappu löytyy Ruusupuiston takaa, roska-astiaan kiinnitettynä. Lapussa kysytään, millaisia oppeja Hämäläinen vie Jyväskylästä Tampereelle.

”Tampere on päässyt vähän… se on ansaittua huonommassa maineessa”, Hämäläinen sanoo.

Yliopiston edellistä rehtoria Mari Wallsia on kritisoitu julkisuudessa. Opiskelijat osoittivat tammikuussa mieltä ja toivoivat rehtoria, joka kuuntelisi aidosti. Osan mielestä muun muassa opinto-ohjausta ei ole juuri saanut ja opiskelutiloja on liian vähän.

Onko kehutusta opettajataustasta Tampereella hyötyä?

”Pitää myöntää, että en hirveästi tiedä pedagogiikasta ja aivotutkimuksesta eli siitä, miten ihminen oppii. Jos on opetuksessa palkittu, niin silloin on luonnonlapsi.”

Hämäläisellä on kuitenkin filosofia, joka pätee hänen mukaansa niin johtamiseen kuin myös opetukseen.

”Innostu, innosta, innovoi.”

Opiskelijoille on näytettävä hänen mielestä esimerkkiä omalla asenteella.

”Että hei, tämä on maailman upein juttu, ymmärrätteks te! Miten voi saada opiskelijat innostumaan jostain jutusta, jos et ole siitä itse innostunut?”

 

MATKALLA seuraavaan paikkaan Hämäläinen valittelee Aamulehdessä hänestä julkaistuja kuvia. Lehti teki hänestä jutun maaliskuussa, heti rehtorivalinnan jälkeen.

”Niin kuin kauhea semmoinen oikein PÖNÖTYSkuva.”

Toisessa Aamulehden jutussa vastavalittua rehtoria kuvattiin hyväkuntoiseksi.

”Ehkä kymmenen kiloa sitten”, hän tokaisee.

Sen sijaan Tampereen ylioppilaslehti Visiirin jutussa ollut kuva miellytti. Hämäläisellä on siinä leveä hymy kasvoillaan.

”Älyttömän hyvä.”

Myös Visiiri oli tavannut Hämäläisen valinnan jälkeen ja kysynyt muun muassa rehtorin vapaa-ajan vietosta, lempinimestä ja mahdollisesta sitsaamisesta Tampereella.

Hämäläiselle tärkeää on mökkeily ja kalastus. Lapsena häntä kutsuttiin Kekeksi. Kun hän palasi Helsingistä Jyväskylään, Keke-lempinimi palasi. Ja kyllä, Hämäläinen lähtisi sitsaamaan – ”kunhan tarkastetaan, että laulut ovat asianmukaisia”.

Hämäläinen sanoi helmikuussa – hakuprosessin ollessa vielä kesken – Jylkkärille, että haun tulos on kuin ”kaksi rinnakkaista todellisuutta”. Hän olisi tyytyväinen kävi miten kävi. Kun päätös oli tehty, se oli paitsi helpotus myös surullista.

”Pohdintapiina ja epävarmuus olivat ohi. Tapahtui, mitä toivoi, mutta samalla mitä ei toivonut.”

Hän olisi voinut jäädä myös Jyväskylään, sanoi ”melkein etsineensä syitä lähteä kaupungista”, löytämättä yhtään.

Hämäläinen on liikuttunut Jyväskylän yliopistoyhteisön reaktiosta.

”Voisiko sitä kauniimmin suhtautua: ollaan iloisia. Iloisia siksi, että saan tehdä mitä haluan, mutta surullisia, kun menettävät rehtorin. Ei se ole helpommaksi tehnyt lähtöä.”

Hämäläinen jännitti reaktiota Tampereella. Häntä pelotti, että siellä ajatellaan, että ihan sama kuka tulee rehtoriksi, huono juttu kumminkin.

”Mutta oikeasti siellä on ihan kiva tunnelma. Tuntuu, että yhteisö antaa aidosti mahdollisuuden.”

 

Video: Leo Heinämäki / Kartta: Suunta Jyväskylä

 

HÄMÄLÄINEN saapuu Seminaarinmäelle. Rasti on liikuntatieteellisen tiedekunnan rakennuksen nurkassa.

Mitä harrastamasi urheilulajit sinulle tarjoavat?

Hämäläinen on aktiivinen urheilija. Suunnistuksen lisäksi hän harrastaa muun muassa golfia, pyöräilyä, hiihtoa. Ne ovat tuoneet Hämäläisen itsensä mukaan hyvää itsetuntemusta ja itsensä johtamista. 

”Lajit ovat auttaneet ymmärtämään, miten reagoin tietyissä tilanteissa tietämättäni tai tietoisesti.” 

Hämäläinen puhuu paljon suunnistuksesta.

”Ne, jotka ovat kuunnelleet, kun puhun johtamisesta, ovat varmasti kyllästyneet, kun minulla on aina suunnistusmetaforia.”

Esimerkiksi näin: Kun maasto ja kartta eivät kohtaa, maasto on voimassa. Se tarkoittaa, että suunnistamisessa ja johtamisessa pitää sopeutua yllätyskäänteisiin.

”Kun suunnistaa, ei mieti mitään muuta kuin mitä on tekemässä.”

Urheilu antaa toki paljon myös fyysisesti, hän sanoo. Kunto pysyy.

Jyväskylä tunnetaan korkeuseroista. Onko mäkisyys hyvä vai huono juttu?

”Totta kai plussaa. Tasainen maasto on tylsä suunnistaa.”

Kun Hämäläinen oli rehtorina, hän pyöräili välillä Seminaarinmäelle. Rantaraitin jälkeen tulee jyrkkä nousu.

”Hankin sähköpyörän, kun ei sitä mäkeä päässyt polkupyörällä ylös ilman että selkä oli litimärkä. Eihän liikuntayliopiston rehtori voinut taluttaa pyöräänsä mäkeä ylös!”

 

KESÄLLÄ 2022 yliopiston sateenkaariliput tuhottiin Jyväskylän Pride-viikolla. Kolme lippua oli laskettu alas tangoista, revitty ja heitetty roska-astiaan. Hämäläinen kertoi tuolloin yliopiston tuomitsevan teon ja korosti, että työ yhdenvertaisemman yhteiskunnan puolesta jatkuu.

Yliopiston päärakennuksen vieressä olevassa rastilapussa kysytään, miten työ on jatkunut.

Hämäläinen uskoo Jyväskylän yliopiston olevan jo pitkällä yhdenvertaisuusasioissa. Hän luettelee: Keväällä 2023 yliopistoon nimettiin Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja saavutettavuus -kehittämisryhmä, jonka tavoite on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä ja rakenteita, jotka voivat tuottaa tai ylläpitää eriarvoisuutta ja syrjintää.

Käytännössä ryhmän tehtävät ovat samat kuin vuoden 2022 lopussa toimikautensa päättäneen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikunnan.

Tammikuussa 2022 Hämäläinen vahvisti yliopiston uuden tasa-arvosuunnitelman vuoden 2023 loppuun. 

Hämäläinen kuitenkin lisää, että tasa-arvo on asia, missä on ”todella paljon tehtävää” yliopistossa. Vielä ei olla valmiita.

 

MAALISKUUSSA 2020 Suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki. Hämäläinen toimi rehtorina koronapandemian aikana.

Yliopiston hallituksen opiskelijajäsen Ira Vainikainen kehuu Hämäläistä siitä, että tämä otti opiskelijat pandemia-aikana huomioon. Kun opetuksen viemistä etämuotoon mietittiin yliopistossa, Hämäläinen oli kiinnostunut kuulemaan opiskelijoiden mielipiteitä.

Vainikainen ei yllättynyt, että Tampereella kaivattiin Hämäläisen kaltaista johtajaa.

”Hän on ollut keskusteleva ja aidosti kiinnostunut yhteisön ajatuksista.”

Myös Marja-Leena Laakso on samaa mieltä siitä, että Hämäläinen on osallistanut yliopistoyhteisöä laajasti. Laakso on Jyväskylän yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori. Hänelle Hämäläisen hakeminen Tampereelle tuli yllätyksenä.

Laakso sanoo myös olleensa varma, että hakeminen on sama asia kuin lähtö. Hämäläinen valittaisiin varmasti. Laakso kehuu Hämäläisen tunneälyä. Sitä, miten Hämäläinen osasi valita sanansa ja miettiä, miten asioita edistetään ihmisiä innostamalla.

Hämäläinen lähtö ajoittuu hänen elokuussa 2022 alkaneen toisen viisivuotiskautensa ensimmäiseen vuoteen. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston strategian tarkastusta jatketaan ilman häntä. Vuoteen 2030 tähtäävän strategian tarkastuksessa arvioidaan sen toteutumista tähän mennessä ja pohditaan, mihin tavoitteisiin halutaan jatkossa keskittyä. Strategian kehittämisohjelmiin kuuluvat esimerkiksi tutkimustyön vahvistaminen, koulutuksen kehittäminen ja opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen, yliopiston vetovoiman lisääminen ja digitalisaatio.

”Se on iso kokonaisuus, jota teemme yhteisöllisesti, mutta tietysti rehtorilla on iso vastuu”, Laakso toteaa. 

Hämäläisen lähtö on saanut Laakson myös surulliseksi.

”Hämäläinen oli loistava johtaja, hieno esihenkilö, yliopistolaivaa kipparoiva arvojohtaja.”

 

 

HÄMÄLÄINEN kapuaa Seminaarinmäen rinnettä yhä ylemmäs ja harmittelee hiljaisuutta. Ohikulkijoita ei juuri näy.

”Haluaisin, että ihmiset olisivat paikalla. Yliopiston ei pitäisi olla museo.”

Pandemian jälkeen Hämäläisen mielestä olisi tärkeää saada opiskelijat yhteen. Hän toteaa, että yliopiston kirjasto Lähde on siinä onnistunut. Kirjasto sijaitsee Seminaarinmäen kampusalueen reunassa. Rakennuksen peruskorjaus valmistui vuonna 2021.

”Korjauksessa yhdistettiin loistavasti kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen säilyttäminen ja uudistettiin täysin toimintaa”, Hämäläinen toteaa.

Vuonna 2022 kirjasto voitti Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon.

Hämäläinen katselee Seminaarinmäen vanhoja, 1800-luvun rakennuksia.

”Eikö olisi makeeta, jos myös nämä olisivat täynnä opiskelijoita?”

Mäen päällä on yliopiston pieni kappeli.

”Se on tässä nurkan takana… SE ON SIINÄ!” Hämäläinen riemastuu, kun löytää kuudennen rastin kappelin nurkalta.

Hän lukee kysymyksen: vieläkö olet sitä mieltä, että Jyväskylään tarvitaan gondolihissi?

Vuonna 2018 Hämäläinen ehdotti lukuvuoden avajaispuheessaan, että Jyväskylään voisi rakentaa gondolihissiradan. Se yhdistäisi yliopiston kampuksen.

Hämäläisen mielestä se oli ”rohkea avaus”, joita tarvitaan, ”kun katsotaan tulevaisuuteen”.

”Sellaista Esa Saarista myötäilevää johtamisfilosofiaa. Ajatuksen antamista tärkeämpää on käynnistää ajattelun prosessi. Minä haluan nostaa ambitiotason korkealle.”

Hämäläisestä on masentavaa, että Jyväskylässä on keskusteltu vuosia, pitääkö ottaa kaupunkipyörät vai ei. Sellaisia ei ole.

”Tarvitaan jotain! Ei ehkä gondolihissiä, mutta vastaava niin kuin rohkea visio.”

Hämäläinen myöntää, että ajatus gondolista kiinnostaa yhä.

”Olisihan se vähän makeeta Ylistönrinteeltä hypätä gondolihissiin ja poistua Mattilanniemessä. Hypätä kyytiin Ruusupuistossa ja pamahtaa Seminaarinmäelle. Matka jatkuisi Harjun päälle, että turistit menevät siellä käymään.”

Muitakin ideoita Hämäläisellä piisaa. Hän toivoo opiskelija-asutuksen palauttamista Ylioppilastalo Ilokiveä vastapäätä sijaitsevaan Philologica-rakennukseen. 

”Se on alun perin rakennettu opiskelija-asuntolaksi, ja sen voisi palauttaa alkuperäiseen hommaan. Sitten opiskelijaravintolat voisivat olla pidempään auki, ja saisi kampukselle vähän elämää.”

Lisäksi Hämäläinen kaipaisi Harjun portaiden kaltaiset portaat rinteeseen, joka alkaa Ruusupuistolta ja päättyy Seminaarinmäen päärakennukselle.

”Saisimme tehtyä kampuksen monesta suunnasta kutsuvaksi.”

 

VIIMEINEN etappi on yliopiston kirjasto Lähde.

Hämäläinen naureskelee kirjaston nimelle.

”Etkö ymmärrä: Lähde! Porukka vaan tulee ja hengailee täällä.”

Kirjaston nimi valittiin nimikilpailun kautta. Ensimmäisessä vaiheessa ehdotuksia tuli yli 1 100. Toiseen vaiheeseen valittiin 28 ehdokasta, ja niitä äänestettiin 6 123 kertaa. Lopullisen päätöksen teki raati, jonka puheenjohtaja oli Hämäläinen.

Rasti on kirjaston nurkalla. Hämäläinen lukee kysymyksen.

”Oijoijoijoijoi…”

Lapussa kysytään, miten Hämäläinen haluaisi Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden ja työntekijöiden muistavan hänet.

Hetken mietittyään Hämäläinen kokoaa ajatuksensa.

Hän toivoo, että opiskelijat muistavat hänet yhdessä käydyistä keskusteluista, päätöksentekoon mukaan ottamisesta ja huolien kuuntelusta. Hämäläiselle rehtorin tehtävissä esimerkiksi talousasiat ovat ”sekundäärisiä”.

”Tärkeintä on, että rehtori on arvojohtaja. Että hän toimii, näyttää ja puhuu arvojen mukaisesti.”

Hämäläisen taival Jyväskylässä on kestänyt kuusi vuotta. Mikä Jyväskylässä on hänen mielestään kaikkein parasta?

”Yliopisto!”

Hämäläisen mielestä ilman yliopistoa koko kaupunkia tai maakuntaa ei olisi olemassa. Ilman sitä puuttuisi jotain.