MITEN TEKOÄLYYN suhtaudutaan? Tätä pohditaan monissa korkeakouluissa.

Syynä ovat etenkin uudet tekoälysovellukset, joista tunnetuin lienee yhdysvaltalaisen OpenAI:n ChatGPT. Kaikille avoimelta botilta voi pyytää neuvoja lampun vaihtamisesta ohjelmiston koodaukseen.

Se kirjoittaa (pyynnöstä) runoja, rakkauskirjeitä, vitsejä.

Ennustavaan kielimalliin perustuvaa bottia on opetettu syöttämällä sille suuri määrä dataa. Aiheet, joista botilla on paljon tietoa, sujuvat niin hyvin, että opettajilla voi olla vaikeuksia erottaa sovellusten kirjoittama teksti opiskelijan omasta ajattelusta.

Korkeakouluissa huolta on herättänyt etenkin vilpin mahdollisuus. Miten valvoa tekoälyn käyttöä? Kuinka mitata opiskelijoiden aitoja taitoja? Pitääkö opetusta ja tehtäviä muuttaa?

Entä plagiointi ja virheet? Bottien aineisto on peräisin internetistä ja ne käyttävät lähteenä jo julkaistuja tietoja. Sovellukset eivät myöskään tarkasta, onko niiden vastaukset totta.

Ei siis ihme, että korkeakouluissa on herätty keskustelemaan tekoälystä.

Kyynisesti voisi sanoa vihdoin.

 

SE, MITEN ja mihin teknologiaa käytetään, on kysymys, joka vaikuttaa jokaisen elämään, sanoi Helsingin yliopiston tietojenkäsittelyn professori Teemu Roos Ylen Tiedeykkösessä maaliskuussa.

On tiedossa, että teknologioiden käyttöön liittyy ihmisoikeuskysymyksiä. Ne vaikuttavat myös yksityisyydensuojaan.

On huomattu myös, että tekoälyalgoritmit tekevät valintoja sen mukaan, miten ne on kirjoitettu ja millaisella datalla opetettu. Algoritmit ovat suositelleet naisille matalapalkkaisempia töitä, kasvojentunnistusohjelmat eivät ole toimineet tummaihoisilla.

Erilaiset sovellukset ovat vuosia keränneet käyttäjistään tietoa, ja uudet keskustelubotit ovat tuskin poikkeus.

Tekoälyalgoritmit myös näyttävät sisältöä, mistä olemme kiinnostuneita. Syntyy samanmielisten muodostamia kuplia. Käsitys todellisuudesta kaventuu.

Tämä on tärkein tekoälyyn liittyvä asia, mikä pitäisi tällä hetkellä ratkaista, Roos sanoi.

Siksi tarvitaan paitsi poikkitieteellistä osaamista tekoälystä, myös ymmärrystä siitä, miten tekoäly toimii.

On olennaista, että korkeakouluissa mietitään parhaillaan, miten opiskelun ohjeistuksia päivitetään ja kuinka oppimistehtäviä voidaan suunnitella siten, että niissä joko tietoisesti hyödynnetään tekoälyä tai että niitä ei voi läpäistä pelkästään geneerisen tekoälyn tuottamalla tekstillä.

Samaan aikaan olisi pohdittava, kuinka tarjota opiskelijoille myös muita relevantteja tulevaisuuden taitoja tekoälyyn liittyen.

Sovellukset eivät ole poistumassa mihinkään – päinvastoin. Mutta jotta niitä voi käyttää vastuullisesti, on ymmärrettävä mitä on käyttämässä.

 

Kirjoittaja on Jylkkärin päätoimittaja.

paatoimittaja@jylkkari.fi