IKKO RÖNKKÖ seisoo tietokoneensa ääressä. Työhuone on yliopiston Agora-rakennuksen toisessa kerroksessa.

Näytöllä on vuonna 2006 julkaistu englanninkielinen tutkimusartikkeli yritysten kansainvälistymisestä.

Rönkön mielestä tekstin ymmärtäminen on hankalaa.

”Jo johdannon kohdalla pitää tarkastaa termejä sanakirjasta.”

Sellaisia, kuten fungibility, imprinting, inertia.

Rönköllä on ratkaisu. Hän avaa verkkosivun, joka muistuttaa pikaviestipalvelua. Alaosassa on palkki tekstille ja sen nurkassa paperilennokin näköinen kuvake.

Rönkkö kopioi artikkelin johdannon ja liittää sen palkin tekstikenttään. Lisäksi hän kirjoittaa toiveen.

Explain this to me in simple terms.

Näytölle alkaa muodostua tekstiä. Alle minuutin kuluttua tuloksena on selkokielinen tiivistelmä.

Se on kuin asiantuntijan tekemä, ei erota ihmisen kirjoittamasta.

Silti työn on tehnyt kone. ChatGPT-botti, tekoälysovellus. Sellainen, jota voi käyttää jopa opinnoissa.

 

YVÄSKYLÄN yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE) linjasi tammikuussa 2023, että tekoälyn käyttöä ei kielletä tai jyrkästi rajoiteta opiskelussa.

Kauppakorkeakoulu on yksi yliopiston tiedekunnista. Linjaus on ainutlaatuinen ja ensimmäinen paitsi Jyväskylän yliopistossa myös Suomessa. Tarkoitus on, että opiskelijoita opastetaan hyödyntämään teknologiaa oikein ja vastuullisesti. Kauppakorkeakoulun mielestä tekoälysovellukset ovat kehittyvää teknologiaa ja niiden käyttö tärkeä tulevaisuuden työelämätaito.

”Jos tekoälyä ei saa käyttää opinnoissa, milloin opiskelijat oppivat hyödyntämään sitä”, kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Rönkkö sanoo.

Linjaus sai alkunsa hänen kauttaan.

Rönkkö näki ChatGPT:n potentiaalin luettuaan siitä Helsingin Sanomien jutun vuonna 2022.

Jutussa kerrottiin marraskuun lopussa internetissä julkaistusta chatbotista, joka kykeni esimerkiksi opastamaan ihmisiä parisuhdehuolissa ja kirjoittamaan kouluesseitä.

Rönkkö piti lyhyen esitelmän sovelluksesta kauppakorkeakoulun koulutuskehittämisryhmälle.

Tilaisuudessa hän syötti erään opetuksessaan käyttämänsä tehtävänannon chattiin. Sovellus vastasi.

Antaisin tästä vastauksesta neljä tai viisi pistettä viidestä, Rönkkö sanoi tilaisuudessa.

Koulutuskehittämisryhmä aloitti keskustelun yleisestä ohjeistuksesta tekoälyn käyttöön. Salliva linjaus julkaistiin pian.

Se on Rönkön mukaan parempi kuin että yksittäiset opettajat olisivat laatineet omat ohjeensa.

”Olisi tullut kirjavaa käytäntöä.”

 

EKOÄLY ei ole uusi ilmiö.

Sen kehittämisestä haaveiltiin jo antiikin Kreikassa. Aikakauden myyteissä kerrotaan älykkäistä, ihmisen ominaisuuksia imitoivista koneista. Yksi niistä on Talos, ylijumala Zeuksen rakennuttama jättiläismäinen pronssinen robotti. Se puolusti Kreetaa tunkeilijoilta.

Talosilla oli myös tunteet ja käsitys oikeasta ja väärästä.

Tarinat alkoivat muuttua todellisuudeksi vasta 1900-luvulla.

Vuonna 1936 brittiläinen tiedemies Alan Turing kehitti teoreettisen mallin nimeltään Turingin kone. Se kuvaa tietokoneen toimintaperiaatteita, vaikka ensimmäistä tietokonetta ei ollut vielä kehitetty.

Ensimmäinen ohjelmoitava, elektroninen tietokone ENIAC valmistui vuonna 1945. Se laski Yhdysvaltain armeijan tykistöammusten ampumaratoja.

Vuonna 1950 Turing ehdotti koetta. Siinä kuulustelija, ihminen, keskustelisi sekä koneen että toisen ihmisen kanssa tietämättä kumpi on kumpi. Tarkoitus oli selvittää, voiko kone käyttäytyä älykkäästi. Kone voittaisi, jos sitä ei epäillä koneeksi.

Turingin testin läpäisemisestä on kiistelty. Sääntöjä ei ole tarkkaan määritelty. Esimerkiksi joissain testeissä kuulustelija ei ole tiennyt, että keskustelukumppani voi olla kone.

Osan mielestä tekoäly on jo läpäissyt testin. Esimerkiksi vuonna 2014 kolmasosa 30-henkisestä tuomaristosta luuli Eugene Goostman -nimistä chatbottia ihmiseksi.

 

 

ERMIÄ artificial intelligence, suomeksi tekoäly, käytettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1956.

Yhdysvaltalaiselle Dartmouth Collegen kampukselle kokoontui joukko tietojenkäsittely- ja kognitiotieteiden tieteilijöitä. Heillä oli suuria tavoitteita.

Kahdeksanviikkoinen Dartmouth Summer Research Project on Artificial Intelligence -niminen työpaja perustui hypoteesiin, jonka mukaan ihmisälyn ominaisuudet voidaan määritellä niin tarkkaan, että kone voisi simuloida niitä.

Työpajan tavoitteena oli myös selvittää, voisivatko koneet oppia kehittämään itseään.

Lopulta työpaja itsessään ei tuottanut merkittäviä tuloksia.

Järjestäjänä ja sittemmin tekoälyn tieteenalan pioneerina tunnetun John McCarthyn mukaan osallistujat pitivät kiinni omista näkemyksistään. He halusivat edistää tavoitteitaan yhteisen keskustelun sijaan. Osa osallistujista oli mukana vain muutamia päiviä.

Silti työpajaa pidetään tekoälyn tieteenalan syntypaikkana. Moni osallistuja on myöhemmin ollut merkittävässä roolissa kehittämässä tekoälyä.

Kehittämisen vauhti on vaihdellut.

Optimismin ja nopean kehityksen aikaa kesti 1970-luvun alkuun. Tietokoneet ”oppivat” puhumaan englantia, ratkomaan algebraa, todistamaan geometrisia teorioita. Yhdysvaltain asevoimien tutkimusorganisaatio DARPA tuki yliopistojen tekoälyprojekteja kymmenillä miljoonilla dollareilla.

Sen jälkeen seurasi ensimmäinen ”tekoälyn talvi”. Kiinnostus ja rahoitus kehittämistyöhön romahti.

Vuonna 1973 brittiläinen professori Sir James Lighthill kirjoitti raportissaan, että tekoälytutkimuksessa oli epäonnistuttu eikä tieteenalalle ollut tarvetta.

Raportin myötä miltei kaikki tekoälytutkimus lakkautettiin Englannissa. Se käynnistyi uudelleen vasta 1983.

Tällä hetkellä käynnissä on tekoälyn kesä. Uusia teknologioita syntyy miltei päivittäin.

Koska tekoälyn kehitys on tapahtunut sykleissä, moni uskoo seuraavan talven olevan vain ajan kysymys. Etenkin, jos nykyinen edistyksen tahti hiipuu.

 

 

EWRITE > PROFESSIONAL

Toiminto on Rönkön tietokoneella olevassa Elephas-tekoälyassistentissa. Se auttaa kielenhuollossa ja kirjoittamisessa. Assistentti voi muokata tekstiä asiallisemmaksi, suostuttelevammaksi, napakammaksi. Jopa ystävällisemmäksi.

Rönkkö avaa vasta-aloittaneen jatko-opiskelijan konferenssipaperin.

”Tässä on pitkä kappale, jossa on paljon viitteitä ja yksittäisiä pointteja. Vaikea nähdä kappaleen punaista lankaa.”

Rönkkö maalaa kappaleen hiirellään ja napsauttaa Elephasin Professional -toimintoa.

Sekunneissa kappale on tiiviimpi. Olennainenkin löytyy.

”Suurin osa tiedekuntamme graduista paranisi assistentilla. Jos ei ole hyvä kirjoittamaan, tämä tekee parempia kappaleita.”

Assistentti maksaa vuodessa 120 euroa. Rönkköä ei haittaa maksaa sitä omasta pussistaan.

”Kun miettii omaa tuntipalkkaa ja sitä, kuinka kauan menee aikaa siistiä opiskelijoiden tekstejä, se maksaa itsensä melkein viikossa takaisin.”

 

EKOÄLYN esiintyminen koulutuskäytössä voidaan jäljittää 1970-luvulle.

Tutkijoita kiinnosti henkilökohtaisen tutoroinnin eli ohjaamisen korvaaminen tietokoneilla.

Vaikka kahdenkeskistä tutorointia oppilaan ja opettajan välillä pidettiin tehokkaimpana oppimisen muotona, harvalla oli siihen mahdollisuutta. Ryhmäkoot olivat isoja.

Tekoälytutoroinnissa tietokone kysyy oppilaalta tekstimuodossa kysymyksen, johon oppilas kirjoittaa vastauksen. Jos vastaus on oikein, kysymykset vaikeutuvat.

Jos vastaus on väärin, tietokone ohittaa vaikeammat kysymykset, kunnes opiskelija on vastannut oikein.

Tietokoneavusteista opetusta (computer-assisted instruction eli CAI) hyödynnetään nykyään laajasti eri koulutusasteilla. Tavanomainen esimerkki ovat verkossa suoritettavat monivalintatehtävät, joista tekoäly antaa välittömästi palautetta suorituksen perusteella.

 

EWRITE > FRIENDLY

Rönkkö haluaa näyttää, kuinka Elephas-assistentti muuttaa tekstiä ystävällisemmäksi. Hän kirjoittaa opiskelijalle kokeilumielessä seuraavan sähköpostiviestin:

This is a really poor draft. Make it better!

Klik.

Friendly-toiminto aloittaa tekstin käsittelyn ja on hetkessä valmis.

Tekoälyassistentti ei kuitenkaan ole ymmärtänyt, että ”draft” viittaa tässä tapauksessa vastaanottajan eikä Rönkön kirjoittamaan luonnokseen.

Tuloksena on teksti: I am not happy with this draft. Can you help me improve it?

”No”, Rönkkö toteaa harmistuneena, ”se ei nyt saanut tarpeeksi kontekstia.”

 

 

EKOÄLYLLÄ on monia määritelmiä.

Se on tieteenala, joka tutkii älykkäiden järjestelmien tuottamista. Älypuhelinten, kasvojentunnistusohjelmien, robotti-imurien.

Tekoäly tarkoittaa myös tietokonejärjestelmää, joka on suunniteltu olemaan inhimillisessä vuorovaikutuksessa. Se voi imitoida ihmisälyn erilaisia piirteitä, kuten oppimista, ongelmanratkaisukykyä ja luovuutta.

Tekoäly on nähty ja esitetty myös uhkana.

Esimerkiksi tieteiselokuvissa on maalattu kuvaa ihmiskuntaa vastaan kapinoivasta koneesta. Terminator-elokuvasarjassa Skynet-tekoäly kehitettiin puolustamaan Pohjois-Amerikkaa ydinaseilta.

Kun tekoäly sai tietoisuuden, se näki kaikki ihmiset uhkana. Niinpä se aloitti itse ydinsodan tappaen kolme miljardia ihmistä.

Näin kehittynyt nykyajan tekoäly ei ole. Teknologiassa on kuitenkin otettu suuria harppauksia viime vuosikymmeninä. Vuonna 1997 Deep Blue -tietokone esimerkiksi päihitti venäläisen shakin maailmanmestari Garri Kasparovin.

Monissa asioissa tekoäly on kuitenkin vielä alle taaperon tasolla.

Tarkkaa käden ja silmän koordinaatiota vaativat tehtävät ovat mahdottomia. Esimerkiksi palapelin teko voi tuottaa tekoälylle hankaluuksia.

 

EKOÄLYN käsitteen alle kuuluu eri osa-alueita.

Klassisista tekoälyä, joka tunnetaan myös nimillä rule-based AI ja good old-fashioned AI, voi hyödyntää esimerkiksi shakkipelisovelluksissa ja tietokoneavusteisessa opetuksessa. Se perustuu etukäteen määriteltyihin sääntöihin ja malleihin, joiden pohjalta tekoäly tekee valintoja.

Koneoppimisessa puolestaan tekoäly analysoi suuria määriä dataa etsiäkseen kaavamaisuuksia. Termiä käytti ensimmäisen kerran Dartmouth Collegen työpajaan osallistunut Arthur Samuel vuonna 1959.

Koneoppimista käyttävät esimerkiksi autopilotit ja kasvojentunnistusohjelmat, joita opettavat ihmiset.

Jotta autopilotti oppii tunnistamaan liikennemerkit, on ihmisten läpikäytävä miljoonia katukuvia ja merkittävä niihin liikennemerkit.

Myös ChatGPT:n kehittämisessä tarvittiin ihmisiä.

Sovellus on yhdysvaltalaisen OpenAI-tutkimuskeskuksen luoma niin sanottu generatiivinen tekoäly. Se kykenee tuottamaan tekstiä käyttäjän toiveiden mukaan.

Ihminen voi keskustella botin kanssa ja pyytää sitä kirjoittamaan lyhyen esseen, inspiroivan puheen, ohjeet festivaalin järjestämiseen.

Koneoppimiseen perustuva sovellus käyttää toiminnassaan OpenAI:n GPT-3-kielimallia. Kielimallille on syötetty suuria määriä dataa internetistä. Se laskee sille tarjolla olevan datan perusteella, mikä sana todennäköisesti seuraa tekstissä edellistä.

Time-lehti uutisoi tammikuussa, että OpenAI oli ennen lanseerausta ulkoistanut botin epäsopivien vastausten poistamisen kenialaiselle Sama-yritykselle, joka on erikoistunut tekoälyalgoritmeihin.

Korkeintaan kahden dollarin tuntipalkalla työntekijät kävivät läpi satoja tekstejä, jotka sisälsivät vihapuhetta. He merkitsivät myös epäsopivia kuvia. Työntekijöiden mukaan työ jätti henkiset arvet. Puoli vuotta ennen botin lanseerausta Sama purki sopimuksensa OpenAI:n kanssa.

 

YVÄSKYLÄN yliopisto järjesti helmikuussa 2023 opiskelijoille keskustelutilaisuuden tekoälyn käytöstä.

”Ei yritetä leikkiä, että [tekoälyä] ei ole”, yliopiston kehittämispäällikkö Terhi Skaniakos sanoi tilaisuudessa.

Yliopisto ei ole linjannut virallisesti tekoälyn käytöstä, mutta Skaniakosin mukaan sitä ei kielletä.

Yliopisto päivittää parhaillaan vilppi- ja plagiointiohjeistustaan. Skaniakosin mukaan yliopisto-opettajat ovat havainneet, että tekoälyn käyttö on kasvanut, mutta opiskelijat eivät aina kerro käyttäneensä tekoälyä.

Mikko Rönkkö myöntää, että tekoälyn käyttö vaatii tehtävien arvioijilta enemmän.

Yliopisto kysyi myös Rönköltä, miten tekoäly vaikuttaa plagiointiin.

”Sehän liittyy tekoälyyn ilmeisesti.”

Valmiista tekstistä ei voi aina nähdä, onko se vain tekoälyn kielenhuoltama vai täysin tekoälyn kirjoittama.

Rönkön mukaan tehtävien arvostelukriteerejä tulisi muuttaa siten, ettei tekoälystä olisi juuri hyötyä.

Kauppakorkeakoulun graduohjeita ollaan päivittämässä siten, että geneeriset teoriakuvaukset eivät enää riitä. Arvioinnissa painotetaan aineiston soveltamista esimerkiksi omaan tutkimuskysymykseen. Siinä tekoäly on vielä huono.

”ChatGPT osaa kertoa myös puuta heinää.”

Esimerkiksi asiayhteys voi mennä pieleen, jos pyytää artikkelitekstin termin määritelmää.

ChatGPT ei myöskään ole yhteydessä internetiin. Tekoäly on sille etukäteen syötetyn tiedon varassa. Kun chatbotilta kysyy, ovatko sen tiedot vuoden 2021 jälkeen luotettavia, se vastaa:

As a language model trained by OpenAI, my knowledge and information are based on the data available to me at the time of my training, which ended in 2021.

 

UONNA 2019 YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco järjesti Kiinan kanssa konferenssin Pekingissä. Aihe oli Planning Education in the AI Era: Lead the Leap.

Osallistujia oli yli sadasta YK:n jäsenmaasta. Ministereitä, akateemisia instituutioita, yksityisen sektorin organisaatioita.

Konferenssissa valmistui dokumentti Beijing Consensus on AI and Education. Siihen oli kerätty ajatuksia tekoälyn käytöstä koulutuksessa.

Dokumentissa muun muassa kehotettiin määrittelemään opettajan rooli uudelleen tekoälyn käytön lisääntyessä.

Kun tekoäly hoitaa mekaanisia tehtäviä, kuten tekstinkorjausta, opettajat voivat keskittyä luoviin ja sosiaalisiin tehtäviin.

Lisäksi dokumentissa muistutettiin, että tekoälyn on tuettava laadukasta koulutusta riippumatta sukupuolesta, sosiaalisesta statuksesta, etnisyydestä tai maantieteellisestä sijainnista.

Jyväskylän kauppakorkeakoulun linjaus tekoälyn käytöstä on herättänyt kiinnostusta.

Mikko Rönkkö on saanut yhteydenottoja muun muassa Montrealin Dawson Collegesta sekä Linköpingin ja Agderin yliopistoista.

Suomessa ainakin Laurea-ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto ovat olleet kiinnostuneita.

Turun ammattikorkeakoulu suhtautuu ”varovaisen myönteisesti” tekoälyn käyttöön.

Helsingin yliopisto julkaisi oman linjauksensa tekoälyn käytöstä helmikuussa. Linjauksen mukaan opintojakson vastuuopettaja päättää, missä määrin tekoälyn käyttö kurssilla on sallittu. Poikkeuksena tähän ovat kypsyysnäytteet, joissa se on kielletty.

Tekoälyn käyttö opinnoissa on kohdannut myös vastarintaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa muutamat korkeakoulut kielsivät alkuvuonna tekoälysovellusten käytön ja muuttaneet esseetehtäviä suullisiksi tenteiksi tai luentosaleissa tehtäviksi kirjallisiksi kokeiksi.

Todennäköistä kuitenkin on, että tekoäly yleistyy opetuksessa ja opinnoissa.

Konsulttiyhtiö Global Market Insightsin mukaan koulutuksen tekoälymarkkinat olivat vuonna 2022 arvoltaan neljä miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Vuoteen 2032 mennessä vastaava luku olisi jopa 30 miljardia.

 

 

 

ÖNKÖN mielestä tekoäly on hyödyksi etenkin kielenhuollossa ja ideoinnissa.

Apua voi olla myös lukivaikeuksista kärsiville. Lisäksi ChatGPT:n bottia voi pyytää selittämään vieraskielisen artikkelin esimerkiksi kuin vain pari kuukautta kieltä opiskelleelle. Chatbot voi ideoida myös graduaiheita.

”Kokonaista tutkielmaa se ei vielä kirjoita”, Rönkkö toteaa.

Entä voiko tekoäly olla luova? Neurotieteilijä Henning Beck totesi TED talkissa vuonna 2016, että uudet ideat ja ajatukset ovat ihmisaivojen uniikki ominaisuus. Tekoäly ei siihen vielä itsenäisesti kykene.

Tekoäly voi kuitenkin simuloida luovuutta. Sovelluksia voi pyytää luomaan runoja, kappaleita tai taideteoksia. Lopputulokset vaihtelevat. Tekoäly ei aina hallitse esimerkiksi ihmisen anatomiaa. Kuvien hahmoilla voi olla ylimääräisiä sormia ja venyneitä naamoja.

Rönkön mielestä tekoäly kykenee luovuuteen. Tai no, riippuu, miten luovuus määritellään.

Esimerkiksi seminaarin suunnittelu vaatii luovuutta. Rönkkö on pyytänyt ChatGPT:ltä kokeilumielessä neljän tunnin seminaarin runkoa yrittäjyydestä.

Hän voisi vetää lopputuloksen, mutta tekisi kuulemma itse paremman.

 

 

Oikaisu. Toisin kuin maanantaina 20. maaliskuuta ilmestyneen painetun Jyväskylän ylioppilaslehden (2/23) tekoälyjutussa kirjoitettiin, konsulttiyhtiö Global Market Insightsin arvion mukaan koulutuksen tekoälymarkkinoiden arvo on jopa 30 miljardia euroa vuoteen 2032 mennessä, ei vuoteen 2023 mennessä. Vuosiluku on korjattu jutun verkkoversioon.