EDUSKUNTAVAALIEN alla julkiseen keskusteluun nousee joukko aiheita ilmastosta talouteen ja koulutukseen.

Yksi aihe kuitenkin loistaa vaali toisensa jälkeen poissaolollaan. Se on Suomen EU-politiikka.

Asia on hämmentävä.

Suomen eduskunnalla on nimittäin paljon vaikutusvaltaa siihen, millaista EU-politiikkaa Suomi ajaa.

Silti eduskuntavaaleissa ollaan EU:sta hiljaa.

 

ANNETAAN esimerkki, millaista valtaa eduskunta EU:ssa käyttää. Vuonna 2020 EU-maat päättivät, että EU:n komissio ottaa markkinoilta 750 miljardia euroa lainaa.

Komissio on unionin toimeenpaneva toimielin. Sen toimintaa johtavat eri jäsenvaltioista valitut komissaarit, joita on yhteensä 27, yksi jokaisesta EU:n jäsenvaltiosta. Suomen komissaari on tällä hetkellä kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava Jutta Urpilainen (sd).

Komission ottaman lainan eli EU:n elpymispaketin syynä oli puolestaan koronapandemian vaikutukset Euroopan alueen talouteen. Kokonaislainasta 390 miljardia euroa päätettiin jakaa eri maille avustuksina ja loput lainana.

Vaikka paketista päätettiin EU:ssa, sen hyväksyminen oli kuitenkin lopulta eri jäsenvaltioista kiinni.

Suomessa elpymispakettia käsitteli ensin eduskunnan perustuslakivaliokunta. Sen tehtävänä oli arvioida, tarkoittaako pakettiin osallistuminen Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa EU:lle. Jos näin olisi, eduskunnan suuren salin tulisi hyväksyä paketti kahden kolmasosan enemmistöllä normaalin enemmistön sijaan.

Valiokunnan enemmistö päätyi siihen, että kyseessä oli merkittävä toimivallan siirto.

Toukokuussa 2021 eduskunta äänesti paketista. Se hyväksyttiin suuressa salissa äänin 137–57.

 

Vaikka elpymispaketista päätettiin EU:ssa, sen hyväksyminen oli jäsenvaltioista kiinni.

 

TOISIN KUIN elpymispaketti, kaikki EU-tason päätökset eivät aina näy julkisuudessa.

Eduskunnalla on oikeus ilmaista kantansa EU:n lainsäädäntöön sekä merkittäviin rahoitusratkaisuihin, kuten elpymispakettiin, ja ulkosuhdeasioihin. Ulkosuhdeasioita ovat esimerkiksi EU:n laajenemista koskevat sopimukset.

Viimeisin, vuonna 2013 EU:hun liittynyt maa on Kroatia.

Vaikka jäsenyysneuvotteluja hoiti EU:n komissio, ei unioniin voi liittyä ilman Euroopan parlamentin ja jokaisen jäsenvaltion hyväksyntää.

Suomessa hyväksynnästä vastaa eduskunnan täysistunto. Sitä ennen ulkoasianvaliokunta on mukana neuvottelemassa Suomen kantaa esimerkiksi siihen, täyttääkö jäsenyyttä hakeva maa EU:n kriteerit kuten vaatimukset demokratiasta, oikeusvaltioperiaatteesta sekä ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen kunnioittamisesta.

Ulkoasiainvaliokunnan päätäntävaltaan kuuluvat myös EU:n ulkosuhdeasiat. Vuonna 2018 se esimerkiksi puolsi EU:n ja Kanadan välistä vapaakauppasopimusta.

EU-asioissa merkittävin valiokunta on Suomessa suuri valiokunta. Se vastaa esimerkiksi tiettyjen lakiehdotusten käsittelystä eduskunnassa. Valiokunnan varsinaisia jäseniä on 25 ja varajäseniä 13.

Vuonna 2022 suuri valiokunta esimerkiksi antoi Suomen hallitukselle lausunnon EU:n antamasta rahallisesta tuesta Ukrainalle.

Valiokunnalla on myös Suomen perustuslain mukaisesti rajaton tiedonsaantioikeus EU-asioista. Hallituksen on annettava sille esimerkiksi ennallistamisasetuksesta kaikki mahdollinen tieto.

 

MUISSAKIN valiokunnissa voi vaikuttaa EU-päätöksiin.

Esimerkiksi marraskuussa 2022 ympäristövaliokunta otti kantaa ennallistamisasetukseen kohtaan, joka käsitteli luonnon monimuotoisuuden heikentämisen kieltoa.

Vaikka varsinaiset linjaukset tehdään suuressa valiokunnassa, voivat kansanedustajat nostaa EU-asioita keskusteluun myös eduskunnan täysistunnoissa.

Aiheita on valtavasti.

EU:n toimivaltaan kuuluvat muun muassa tulliliitto, kilpailulainsäädäntö ja euromaiden rahapolitiikka.

Jaettuun toimivaltaan – EU ja jäsenvaltiot voivat antaa tietyillä lainsäädännön aloilla oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä –kuuluvat esimerkiksi sisämarkkinat, maatalous ja ympäristö.

Lisäksi jäsenvaltiot voivat vaikuttaa EU:n tasolla myös talouteen, kulttuuriin, matkailuun ja koulutukseen.

 

EDUSKUNTA valitsee Suomen hallituksen ministerit, jotka puolestaan osallistuvat oman vastuualueensa aiheiden käsittelyyn Euroopan unionin neuvoston eli ministerineuvoston kokouksissa. Neuvosto neuvottelee ja hyväksyy Euroopan parlamentin lisäksi lakiesityksiä.

Esimerkiksi joulukuussa 2022 ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr) osallistui neuvoston kokoukseen, jossa käsiteltiin ennallistamisasetusta. Hän oli kuullut asiasta ensin suurta valiokuntaa. Suomalaisten ministerien äänestämis- tai neuvottelupäätöksiin ministerineuvoston kokouksissa vaikuttavat suuren valiokunnan tai ulkoasiainvaliokunnan linjaukset. Kannat eivät sido oikeudellisesti, mutta poliittisesti kyllä. Toimiessaan valiokunnan päätösten vastaisesti ministeri uhmaa hänet valinneen eduskunnan enemmistön tahtoa.

Kokouksiin osallistuvien ministerien velvollisuus on myös kertoa kokouksessa käsiteltävistä asioista valiokuntaan.

Samankaltainen menettely on myös EU:n huippukokouksissa, joissa päätetään unionin politiikasta. Kokouksissa Suomea edustaa pääministeri.

 

HUHTIKUUN eduskuntavaaleissa äänestäjillä on siis valtaa myös Suomen EU-politiikkaan.

Valitettavasti vaalien alla ehdokkaat kuitenkin harvoin kertovat, millainen visio heillä on EU:n suunnasta tai Suomen roolista EU:ssa. Vaikka eduskunnan merkitys Suomen EU-politiikassa on suuri, ehdokkaiden puheissa kuulee harvoin edes käsitettä ”Euroopan unioni”.

Äänestäjien kuluttajansuojan kannalta olisi parempi, jos puolueet ja ehdokkaat toisivat esiin näkemyksensä.

Me äänestäjät voisimme sen pohjalta arvioida, kuka ajaa sellaista EU-politiikkaa kuin tahdomme.

 

Kirjoittaja on Eurooppanuorten varapuheenjohtaja.