INFLAATION MYÖTÄ kohonneet elinkustannukset, koronapandemian vaikutukset, Ukrainan sota. Vuosi 2023 alkoi epävakaissa merkeissä. Tämä tiedostetaan Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn hallituksessa.
Kalenterivuosittain vaihtuva hallitus päättää ylioppilaskunnan arkisesta päätöksenteosta. Sen valitsee JYYn korkein päättävä taho eli edustajisto.
Hallituksen tehtäviin kuuluu muun muassa edustajiston päätösten valmistelu ja toimeenpano, JYYn piirissä toimivien järjestöjen saamien avustusten jakaminen sekä opiskelijoita koskevien lausuntojen antaminen. 7–10-henkisen hallituksen jäsenet jakautuvat sektoreittain.
Lisäksi hallituksen vastuulla on JYYn vuosittaisen toimintasuunnitelman toteuttaminen. Suunnitelma on ylioppilaskunnan toimintaa ohjaava dokumentti, johon kirjataan syksyisin seuraavalle vuodelle projekteja ja kehitettäviä asioita.
Kuluvana vuonna projekteja on kuusi.
1 Paikallinen opiskelijoiden ääni.
Suomessa tärkeimmät opiskelijoita koskevat päätökset tehdään eduskunnassa. Siksi kevään vaalit ovat merkittävät.
JYYn rooli on olla ylioppilaskunnan jäsenten paikallinen ääni, sanoo JYYn hallituksen puheenjohtaja Konsta Tarnanen.
Tarnasen mielestä opiskelijoiden ääni on jäänyt eduskuntavaaleissa toistuvasti liian vaimeaksi, vaikka opiskelijat haluavat tulla kuulluksi. Opiskelijoiden heikentynyt mielenterveys nousi julkiseen keskusteluun vuoden 2022 alussa. Huomio kuitenkin hiipui Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa.
”Onhan se vaikea tilanne”, Tarnanen sanoo.
JYYn toimintasuunnitelmassa vaalien keskeinen tavoite on se, että opiskelijat äänestävät.
Aktiivisuutta pyritään kasvattamaan vaalitapahtumilla ja -tempauksilla sekä räväkällä viestinnällä.
Tarnanen ei kerro, mitä se käytännössä tarkoittaa, mutta lupaa, ettei viestintä jää huomaamatta.
Suunnitelmissa on myös vaikuttamista ehdokkaisiin ja puolueisiin, jotta opiskelijat kuuluvat vaaleissa. JYY kannustaa myös aine- ja harrastejärjestöjä osallistumaan vaalivaikuttamiseen ja -viestintään.
2 Lisää yhteisöllisyyttä.
Pandemia-aikana monen opiskelijan elämä typistyi oman kodin sisälle. Poikkeusjärjestelyt ja sosiaalisten kontaktien väheneminen heikensivät kuitenkin monen opiskelijan mielialaa.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että pandemian pahin aika on takanapäin. Etäopiskelusta on siirrytty enenevissä määrin takaisin lähiopetukseen.
JYYn toimintasuunnitelmassa on tavoitteena kiinnittää opiskelijat ylioppilaskuntaan. Yhteisöllisyys koostuu monesta tekijästä: opiskelijoista, yliopiston henkilökunnasta, järjestöistä, kampuksilla kohtaamisista.
”Yhteisöllisyyttä ei voi pakottaa, mutta ylioppilaskunta voi tukea sen rakentumista muiden toimijoiden kanssa”, Tarnanen sanoo.
Vaikka pandemian pitkäaikaisvaikutuksista ei ole vielä varmuutta, heijastuu epävarmuus Tarnasen mukaan esimerkiksi JYYn piiriin kuuluviin järjestöihin.
Rajoitukset vaikuttivat niiden toimintaan, ja koska järjestötoimijat vaihtuvat usein, moni nykyään mukana oleva ei tiedä, miten on toimittu ennen koronaa.
JYYn tavoite on tukea järjestöjä huomioimalla niiden tila- ja tapahtumatoiveita.
Tarnanen näkee muuttuneessa tilanteessa myös positiivisia puolia.
”Tämä on hyvä hetki kehittää uutta kulttuuria ja uudistua.”
▴ (Vasemmalta) hallituksen sosiaalipolitiikka-, hyvinvointi- ja liikuntavastaava Jani Risikko (P&D), kehitysyhteistyö- ja ympäristö- sekä Jylkkäri-vastaava Susanna Auvinen (Jyviva), kuntapolitiikkavastaava Nuutti Ruotsalainen (Jyviva), korkeakoulupolitiikka- ja vertaistutorointivastaava Veikka Holma (Alvarin unioni), viestintävastaava Siiri Kettunen (Alvarin unioni), puheenjohtaja Konsta Tarnanen (Opiskelevat kokoomuslaiset), varapuheenjohtaja sekä kulttuuri- ja tapahtumavastaava Aino Kenttälä (JYYn vihreät opiskelijat), konserni- ja opiskelija-asuntovastaava Eemeli Takanen (JYYn vihreät opiskelijat) ja kansainvälisistä asioista ja kansainvälisestä tutoroinnista vastaava Tiina Toivanen (Jyviva). Kuvasta puuttuu järjestö- ja yritysyhteistyövastaava Teemu Haarala (P&D).
3 Vahvempaa edunvalvontaa.
Edunvalvonta on ylioppilaskunnan tärkein tehtävä. Se tarkoittaa, että JYY valvoo jäsentenä eli opiskelijoiden oikeuksien toteutumista ja tekee kannanottoja, joita julkaisee omissa kanavissaan.
JYY myös pyrkii vaikuttamaan yliopistojen hallintoon, korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltopalveluihin ja keskisuomalaisiin poliitikkoihin.
Kuluvana vuonna ylioppilaskunta pyrkii ottamaan JYYn piirissä toimivat järjestöt ja edunvalvonnasta kiinnostuneet jäsenet vahvemmin mukaan edunvalvontaan. Tavoite on, että JYYssä tiedetään, millaisia toimintatapoja järjestöillä on. Järjestöt puolestaan voivat hyödyntää ylioppilaskunnan edunvalvontaosaamista. Osaamisen markkinointia sosiaalisessa mediassa aiotaan kehittää.
”Kokeillaan ja katsotaan, mikä toimii ja mikä ei.”
4 Kiinnostavammat edustajistovaalit.
JYYn edustajisto päättää ylioppilaskunnan tärkeimmistä asioista, kuten säännöistä ja rakennushankkeista.
Edustajat valitaan kahden vuoden välein suorilla henkilövaaleilla. Varsinaisia jäseniä eli edaattoreita edustajistossa on 41.
Äänestyskelpoisia ovat kaikki JYYn jäsenet eli yliopistossa perustutkintoa suorittavat läsnä olevat opiskelijat. Kaikki jäsenet voivat asettua ehdolle.
Edustajistovaalien äänestysaktiivisuus on ollut vuosia heikko. Vuoden 2021 vaaleissa äänestysprosentti oli 25,98. Se oli vähemmän kuin edeltällä kerralla eli vuonna 2019. Silloin äänestysprosentti oli 27,93.
Myös ehdokasmäärä laski edellisvaaleista.
Kuluvan vuoden tavoite on, että ehdokasmäärä ja äänestysaktiivisuus ovat mahdollisimman korkeat, sanoo Tarnanen.
Siksi tavoittavuus on tärkeää.
Toimenpiteitä ovat esimerkiksi viestintäkampanja, edustajistoryhmien kampanjakoulutus ja selkeät ohjeet ehdolle asettumiseen.
”JYYn etu on, että mahdollisimman moni on meistä kiinnostunut.”
Myös kansainvälisiä opiskelijoita kannustetaan ehdolle. Kynnystä osallistua madalletaan kääntämällä JYYn tärkeimmät asiakirjat, kuten yleispoliittinen linjapaperi.
Suuri osa asiakirjoista on jo käännetty, ja nyt JYY selvittää tarvetta kääntää muitakin asiakirjoja. Käännöskieli on englanti, eivätkä muut kielet ole toistaiseksi harkinnassa.
Kääntämistyön tarkkaa aikataulua ei ole.
”JYYn etu on, että mahdollisimman moni on meistä kiinnostunut.”
5 Enemmän opiskelijaedustajahakijoita.
Jyväskylän yliopiston hallintoa hoitavat hallitus, rehtori, hallintovirasto, tiedekunta- ja laitosneuvostot, johtokunnat sekä tiedekuntien dekaanit ja laitosten johtajat.
Hallintoon haetaan myös opiskelijaedustajia, jotka ovat opiskelijoiden ääni yliopiston päätöksenteossa. Edustajat voivat osallistua esimerkiksi opetuksen kehittämiseen ja vaikuttaa opetussuunnitelmiin.
Vuonna 2023 opiskelijaedustajien kaksivuotiset paikat tulevat jälleen hakuun.
Viime vuosina hakijoita on ollut vähän. Esimerkiksi tiedekuntaneuvoston varajäsenpaikkoja on jäänyt täyttämättä.
Nyt JYYn tavoite on, että tänä vuonna hakijamäärä on puolitoistakertainen haettaviin paikkojen verrattuna.
Se edellyttää viestintää sekä JYYn piirissä toimivien järjestöjen apua. Ylioppilaskunta toivoo, että järjestöt kertovat jäsenilleen opiskelijaedustajien merkityksestä opiskelijoille.
Lisäksi JYY aikoo selvittää nykyisiltä opiskelijaedustajilta, mikä heidän mielestään edustajuudessa on merkityksellistä, ja hyödyntää kokemuksia haussa ja koulutuksessa.
Toimintasuunnitelmaan on kirjattu myös riittävä perehdytys edustajatehtäviin. Onko se ollut aiemmin puutteellista?
Ei, Tarnanen vastaa.
”Meillä ei ole missään vaiheessa ollut taidoiltaan ja ymmärrykseltään puutteellisia opiskelijaedustajia.”
Tarkoitus on kehittää perehdytystä.
6 Ainakin yksi pidempiaikainen yritysyhteistyö.
Pandemia vaikutti merkittävästi JYYn yritysyhteistyöhön. Ylioppilaskunnalla on ollut useita tapahtumakohtaisia yhteistöitä, mutta kun tapahtumia ei voitu järjestää, yhteistyö kuihtui.
”Pandemia käytännössä tuhosi yritysyhteistyön kaikilta järjestöiltä”, Tarnanen sanoo.
Pandemian huipun jälkeen yhteistöitä on herätelty uudelleen. Vaikka kumppaneita on saatu, niiden määrä ja niiltä saatu taloudellinen tuki on kuitenkin pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna vähäisempi.
Nyt JYYn tavoitteena on palata laajoihin, kymmenien tuhansien eurojen arvoisiin yhteistyösopimuksiin.
Konkreettinen lukukin on. Suunnitelmien mukaan JYYllä tulisi olla vuoden loppuun mennessä solmittuna yhdestä kolmeen pitkäkestoista sopimusta.
Se mahdollistaisi maksuttomien tapahtumien järjestämisen sekä pääsylippujen hintojen madaltamisen esimerkiksi Jyrock-festivaaleilla ja ylioppilaskunnan vuosijuhlissa.
JYYn hallituksen 2023 jäsenten projektijaot
MONILLE YLIOPPILASKUNNAN toiminta on etäistä.
Vain murto-osa JYYn jäsenistä äänestää edustajistovaaleissa ja harvat seuraavat edustajiston kokouksia.
Moni ei tiedä, mikä hallitus tai edustajisto on, saati mitä ne tekevät.
Vuoden 2023 toimintasuunnitelmasta vastasi viime vuoden hallitus. Nykyinen puheenjohtaja Konsta Tarnanen oli silloin hallituksen kuntavaikuttamisesta vastaava jäsen.
Tarnasen mukaan toimintasuunnitelma muodostui ilman erimielisyyksiä, vaikkakin teemojen asettamisesta tärkeysjärjestykseen jouduttiin neuvottelemaan.
”Lähtökohtaisesti melkein kaikki tässä yhteisössä on tärkeää.”
Entä nyt, vuonna 2023, millaisen jäljen Tarnanen haluaa ylioppilaskuntaan jättää?
Hallituksen puheenjohtajalla on visio.
”Haluan, että kaikille hallituksen työtä seuraaville toiminta näyttää mielekkäältä ja yhdeltä elämän hauskimmista vuosista”, Tarnanen sanoo.
”Me [JYYn hallitus] olemme opiskelijoita varten ja teemme opiskelijoiden näköistä toimintaa. Siitä haluan pitää kiinni.”