JYVÄSKYLÄN yliopiston rehtoraatti sijaitsee yliopiston päärakennuksen toisessa kerroksessa, lukitun oven takana.
Siellä on myös rehtorin työhuone. Seinällä on viherkasviasetelma, ikkunasta avautuu näkymä kampuksen yleisurheilukentälle. Ikkunan ääressä on pieni pöytä.
Pöydän toisella puolella istuu Keijo Hämäläinen. Hän on fysiikan professori ja Jyväskylän yliopiston rehtori.
Nyt Hämäläinen kuitenkin hakee rehtorin tehtävään Tampereen yliopistoon.
”Voit uskoa, että se ei ollut helpon pohdinnan tulos.”
HÄMÄLÄINEN valittiin Jyväskylään rehtoriksi 3. huhtikuuta 2017. Toimikausi alkoi saman vuoden elokuussa.
Yliopistolain mukaan rehtorin toimikausi on enintään viisi vuotta. Hämäläinen haki toista kautta keväällä 2021.
Hän perusteli sitä sillä, ettei viidessä vuodessa saa töitä valmiiksi.
Hämäläinen oli ainoa hakija. Toinen toimikausi alkoi elokuussa 2022.
TAMPEREEN yliopiston rehtoriksi haki määräaikaan eli tammikuun 2023 alkuun mennessä 21 henkilöä.
Tammikuun viimeisenä päivänä yliopisto päätti seuraavaan hakuvaiheeseen valitut. Heitä oli 11. Valintakriteereinä olivat hakuilmoituksessa esitetyt kokemus- ja osaamisvaatimukset. Seuraavaksi valitut haastatellaan.
Jatkoon päässeiden joukossa olivat muun muassa Turun yliopiston vararehtorit Mika Hannula ja Kalle-Antti Suominen, LUT-yliopiston vararehtori Jari Hämäläinen, Tampereen yliopiston vararehtori Tapio Visakorpi – ja Keijo Hämäläinen.
Tampereen yliopiston nykyinen rehtori Mari Walls haki jatkokautta, mutta vetäytyi ennen toista hakuvaihetta. Hän hakee parhaillaan rehtoriksi Helsingin yliopistoon.
Jos Hämäläinen valittaisiin, hänen toimikautensa jäisi Jyväskylässä kesken.
Tehtävä alkaisi Tampereella 1. tammikuuta 2024.
YLIOPISTOLAIN mukaan yliopiston rehtorilla on useita tehtäviä. Hän muun muassa:
johtaa yliopiston toimintaa,
vastaa yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta,
vastaa siitä, että yliopiston kirjanpito on lain mukainen,
vastaa yliopiston hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä, ja
päättää henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta.
Julkisoikeudellisissa yliopistoissa – kuten Jyväskylässä – rehtori myös päättää yliopistoa koskevista asioista, joita ei ole määrätty muun toimielimen tehtäväksi.
Sen sijaan säätiöyliopistoissa – kuten Tampereella – tällaista tehtävää ei ole. Rehtorille ei ole osoitettu yleistoimivaltaa yliopiston asioissa.
HÄMÄLÄINEN on yhä valmis jatkamaan Jyväskylän yliopistossa.
Hakuprosessin aikana hän ”melkein” etsi syitä lähteä kaupungista. Niitä ei Jyväskylästä löytynyt.
Ulkoapäin vaikutti kuitenkin perhe. Hämäläisen tytär, poika ja lapsenlapset asuvat Tampereella. Vaimon suunnalta on ollut painetta muuttoon.
Hämäläinen oli tutustunut hakukriteereihin ja koki niiden istuvan omaan filosofiaansa.
Hän pitää Tampereen yliopistoa hienona, mutta tiedostaa yliopiston viimeaikaiset haasteet.
Kuva: Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.
TAMPEREEN yliopiston rehtori Mari Walls on kerännyt paljon kritiikkiä yliopiston työntekijöiltä ja opiskelijoilta.
Sinikka Torkkola, yksi yliopiston pääluottamushenkilöistä, kertoi tammikuussa 2023 Helsingin Sanomille, että Walls johtaa yliopistoa ”diktaattorin ottein”. Torkkola oli myös sanonut, että työ on yliopistossa ”huonosti organisoitua”. Hänen mukaansa yliopiston työntekijät hoitavat heille kuulumattomia työtehtäviä.
Tammikuussa yliopiston opiskelijat osoittivat mieltään ja toivoivat rehtoria, joka aidosti kuuntelisi. Helsingin Sanomien kyselyssä opiskelijat kritisoivat esimerkiksi opiskelutilojen puutetta ja opinto-ohjauksen heikkoa saatavuutta. Opiskelijat kokivat, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa yliopiston asioihin.
”Tampereen yliopisto tarvitsee hyvän rehtorin enemmän kuin Jyväskylän yliopisto”, Hämäläinen toteaa ja naurahtaa.
Hämäläinen ei pidä itseään Tampereen yliopiston pelastajana. Hän jättää yliopiston hallituksen määriteltäväksi, onko hän oikea mies tehtävään.
”Jos Tampereen yliopiston rehtoriprofiili mätsää toimintatapojeni kanssa, se on win-win-tilanne”, hän sanoo.
Hämäläinen ei pidä itseään Tampereen yliopiston pelastajana.
JYVÄSKYLÄSSÄ ihmiset ovat olleet Hämäläisen mukaan ymmärtäväisiä.
”Ystävänä ja työtoverina toivotaan, että saisin paikan.”
”Mutta yliopistolaisena ei haluttaisi menettää rehtoria. Harmillista aiheuttaa tuskaa, se on ollut tässä ikävä asia.”
Hän luottaa Jyväskylän yliopistoyhteisön vahvuuteen.
”Jos tuntuu, että tämä yhteisö on yhdestä ihmisestä kiinni, olen epäonnistunut rehtorina.”
Hämäläinen tiedostaa, ettei yliopistoa olisi ilman opiskelijoita, vaikka se häneltä välillä unohtuu.
Hän kehuu Jyväskylän yliopiston ylioppilaskuntaa. JYY on ollut aktiivinen siinä, että opiskelijaedustajat kuuluvat yliopiston hallinnossa. Hämäläisen mukaan yliopiston päätöksenteossa pitäisi ”kaikkien” tulla kuulluksi, vaikka se viivyttäisi päätöksentekoa.
”Mottoni on: yliopisto ei tee mitään, ihmiset tekevät.”
ENTÄ JOS paikka Tampereella ei aukea?
Hämäläinen myöntää, että avoin hakuprosessi sekoittaa ajatuksia. Parin kuukauden ajan on elettävä epävarmuudessa. Täytyy valmistautua molempiin lopputuloksiin.
”Nämä ovat kuin kaksi rinnakkaista todellisuutta.”
Hämäläinen kertoo olevansa tyytyväinen, jos tulee valituksi Tampereelle.
Jos hän kuitenkin jää Jyväskylään, on hän ”älyttömän tyytyväinen”.
”[Jyväskylän yliopistossa] on alkamassa tai suunnitteilla paljon uusia asioita.”
Hämäläisen toisella toimikaudella on käynnissä esimerkiksi yliopiston strategian 2018–2030 tarkastelu. Tarkoitus on arvioida strategian toteutumista tähän mennessä ja pohtia, mihin tavoitteisiin yliopisto tulevina vuosina keskittyy.
”Se on innostava prosessi ja antaa yliopistoyhteisölle yhteisen suunnan tulevaisuuteen. On mahtavaa olla mukana toteuttamassa sitä.”
Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus päättää kärkiehdokkaat 14. helmikuuta. Lopullinen valinta pyritään tekemään maaliskuun loppuun mennessä.