SUOMEN LÄNSIRANNIKOLLA on tervasta ja kokoista tunnettu kaupunki. Soiko kellot? Ei hätää, mää kerron.
Keski-Pohjanmaan pääkaupunki Kokkola on mitäänsanomattomuuden ilmentymä. Se sai Tiktokis arvosanaks kolme kautta viis, ja perusteluina oli se, et kaupunki on hajuton ja mauton. Oon samaa mieltä.
Lähtötasona on se, ettei kokkolalaisil oo omaa murretta, vaan kaikki on pöllitty viereisistä kaupungeista ja kylistä. Käläviällä mennään mehtään, mutta niin mennään Kokkolassaki. Jos pyydät kylässä kahavia, saat sitä myös Ullavassa ja Toholammilla.
Pakko kuitenki nostaa hattua suomenruotsalaisille, joilta kyl löytyy oma murre. Se on niin omanlaisensa, että mun koulussa opitun ruotsin kielen taito rappeutu kyseistä murretta puhuessa Mäkkärin autokaistalla. Keski-Pohjanmaalla yleensäkin on paljon erilaisia suomen ruotsin murteita. Ne eroaa keskenään. Kokkolalainen ei enää ymmärrä, mitä teerijärveläinen puhuu. Teerijärvelle on Kokkolasta vaa 40 kilsaa, mut ero vois olla kuin ruotsilla ja islannilla.
Kylällä pyöriessä voi todeta, että Kokkolassa ei oo kauheesti nähtävää. Jos haluaa turistirysään, pitää astua paattiin ja lähtee merelle. Rannalle jäänyt ruikuttaja voi pällistellä vanhoja taloja.
KOKKOLAA kehutaan vanhasta kaupungista, mut todellisuudessa se on hirvee. Talot on suunnilleen ajalta, kun Ruotsin kunkku Kustaa II Adolf perusti Kokkolan vuonna 1620. Talot lahoo pystyyn, mutta niitä ei saa purkaa. Jos ne puret tais, ei Kokkolas ois mitään nähtävää.
Tai no, onhan meil yks nähtävyys, josta ei päästä eroon. Kokkolan läpi virtaa paskanruskea salmi, jonka nimi on Sunti [Suntti]. Jos kokkolalaiset on pelkkää sekavaa harmaata massaa, viha Suntia kohtaan yhdistää meidät. Ei oo olemassa kokkolalaista, joka ei heittäis läppää Suntista.
Tänä vuonna Kokkola pääs isomman kaupungin makuun, kun sinne tuli sähköpotkulaudat. Tää oli kyl maailman huonoin päätös, koska kaupungis, jossa on aitaamaton salmi, ei pitäis liikkua ees pyörällä. Kesällä todistin omin silmin sitä, kun ympäripäissään ollut henkilö ajeli tyytyväisenä skootilla Suntiin. Tyyppi saatiin ylös, mut Sunti imas skootin syöveriinsä.
VIEL YKS pointti, jonka takii nykyajan kokkolalaiset on harmaata massaa. Kokkola saavutti elämänsä huipun jo teinivuosinaan. Tarkemmin sanottuna vuonna 1854. Silloin oli käynnissä Oolannin sota, jolloin englantilaiset hyökkäs Kokkolaan. Se oli virhe, koska merikaupungin kalastajajuntit rökitti ne viis nolla.
Koulussa penskat raahattii kattoo Halkokarin kahakan muistomerkkiä ja laivaa, joka englantilaisilta pöllittiin. Kokkolalaisille opetetaan jo äidinmaidon mukana, että te ootte kahakan sankareihin verrattuna kunnon vässyköitä. Ei oo ihme, et kokkolalaisista ei ikinä tuu oikeen mitään erikoista.