HARMAA betoninen jämäkkä rakennus, rakennettu vuonna 1977. Suomen ensimmäinen korpihotelli.

Sen aulassa kiemurtelee jono.

Tiskiltä ilmoittautuvat saavat kaulaansa sinisen avainnauhan, jossa on lappu. Nimi ja ylioppilaskunta, siinä lukee.

Laukut ja takit voi ahtaa hotellin matkatavarahuoneeseen.

Aulassa seisoskelevat tervehtivät toisiaan.

”Ai säkin olet täällä.”

”Väsyttää, lähdettiin aamuyöllä.”

”Monesko liittari tämä sulle on?”

On perjantaiaamu, 18. marraskuuta 2022. Kello 9.

Jokavuotinen Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n liittokokous järjestetään Espoon Korpilammella.

 

LIITTOKOKOUS päättää siihen osallistuvien mukaan tärkeistä kysymyksistä.

Kuten siitä, millaista edunvalvontaa 14 ylioppilaskunnan ja noin 130 000 jäsenen opiskelijajärjestö SYL harjoittaa.

Ylioppilaskunnat ovat valinneet oman delegaationsa. Koko vaihtelee ylioppilaskunnittain.

Päätösvaltaisia liittokokousedustajia ovat valtakirjalla nimetyt. Yksi valtakirja vastaa tuhatta ylioppilaskunnan jäsentä.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla on 26 edustajaa, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalla 13. Toiseksi suurin delegaatio, 18 edustajaa, on Tampereen ylioppilaskunnalla.

Pienimmät ovat Lapin yliopiston ylioppilaskunta neljällä edustajalla, Svenska handelshögskolans studentkår kolmella edustajalla, Taideyliopiston ylioppilaskunta kahdella edustajalla ja Snellman-korkeakoulun ylioppilaskunta yhdellä edustajalla.

Äänivaltaisten edustajien lisäksi kokoukseen osallistuu varajäseniä.

Yhteensä osallistujia on lähes 300.

Esityslista on pitkä.

Kahden päivän aikana kokouksen tulisi päättää – kuten aina – SYL:n seuraavan vuoden toiminnasta, taloudesta ja hallituksesta.

Lisäksi tänä vuonna päivitetään säännöt.

 

 

TÄYSISTUNTO alkaa vartin myöhässä, kello 9.45. Mikrofonien kanssa oli ongelmia.

Auditorion violetti kokolattiamatto henkii ruotsinlaivan tunnelmaa.

Ylioppilaskuntien edustajat istuvat omilla penkkiriveillään. Pöydillä on kannettavia tietokoneita. Kahvia, energiajuomia, hedelmiä, karamelleja.

Kokouksen avauksen jälkeen on nimenhuuto. Huudellaan:

Paikalla!

Ehdottomasti paikalla!

Joo.

Y-HYY!

Abso-LYY-tli!

OYY-jee.

På plats.

Jee.

Trey-hem!

Löy-TYY!

Yhteensä 138 äänioikeutettua edustajaa.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittu Jari Järvenpää kysyy, kuinka moni on ensimmäistä kertaa SYL:n liittokokouksessa.

Käsiä nousee. Ensikertalaisia enemmistö, kuten yleensä.

”Oikein hyvä paikka aloittaa liittokokoustaival!”

Osallistujia muistutetaan: taataan kaikille nukkumisrauha, ei osallistuta virallisiin kokoustilanteisiin päihtyneenä, puhutaan riittävän hitaasti, jotta tulkit pysyvät perässä, ei painosteta toisia vaalitilanteissa.

Osa edustajista selailee tietokoneellaan pikaviestipalveluita ja Twitteriä, pelaa pasianssia, lukee uutisia.

Kokouksen menettelytapajärjestyksestä pidetään puheenvuoroja.

”… koskee menettelytapajärjestyksen rivejä 73–74, esitetään näitä poistettavaksi…” Benjamin Lamberg HYYstä sanoo. ”… näin esitetyllä sidotaan todella vahvasti liittokokouksen kanta jo esitettyyn pohjaan…”

”… esitän, että työryhmä muodostaisi uuden pohjan hallituksen yökokouksen sijaan…” Sami Hasunen HYYstä sanoo.

Ensimmäinen äänestys on kello 10.30.

Sininen lappu tarkoittaa jaata, oranssi eitä, valkoinen tyhjää.

Kun ääntenlaskijat laskevat ilmaan nostettuja lappuja, he töpöttelevät sormellaan tai kynällä ilmaa.

”Jaksakaa vaan pitää kädet ylhäällä. Koska me lasketaan niin kauan, että äänet täsmäävät.”

Kun kokouksessa ryhdytään tulkitsemaan yhdistyslakia, osa osallistujista alkaa jumpata.

Kello on kaksitoista, kun pääsihteeri Sonja Raitamäki sanoo: ”Ei ole kyllä liittokokoukset sisaria keskenään.”

Yleensä ennen lounasta ei äänestetä.

 

LIITON perustaminen ei kiinnostanut suuria joukkoja.

Maaliskuun 10. päivänä 1921 kansliahuoneessa pidettyyn yleiseen kokoukseen mahtui kaikki Suomen ylioppilaskunnan liiton 15 jäsentä yhtä aikaa.

Säännöt oli luonnosteltu ruotsalaisen esimerkin mukaan: Suomen Ylioppilaskuntien Liiton tarkoituksena oli paitsi edustaa Suomen ylioppilaskuntia ulospäin myös toimia läheisemmän vuorovaikutuksen ja yhteistyön aikaansaamiseksi eri ylioppilaskuntien välillä kotimaassa.

Jäsenyhteisöjä olivat Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja Åbo Akademis Studentskår.

Yli sadan vuoden aikana liitto on paitsi kasvanut myös muuttunut. SYL on ollut vuosien aikana kansainvälinen yhteistyöjärjestö, palvelujärjestö, etujärjestö, painostusjärjestö, poliittinen foorumi, nuorisojärjestö, kansalaisjärjestö – usein kaikkia samaan aikaan.

Silti liitto on riviopiskelijalle usein näkymätön toimija. Konkreettisimmin se näkyy logona yliopisto-opiskelijan opiskelijakortissa.

 

 

OLEN suomenvenäläinen, Konstantin Kouzmitchev sanoo.

Kokouksessa on edetty kohtaan 9: Poliittinen keskustelu.

Kouzmitchev on SYL:n vuoden 2022 hallituksen puheenjohtaja. Hän puhuu Ukrainan sodasta. Venäjä on hyökännyt, ei venäjän kansalaiset. On tärkeää tukea Ukrainaa ja ukrainalaisia.

“Sitä ei edistetä vihapuheella ja häirinnällä Suomessa.”

Puheen jälkeen auditoriossa taputetaan.

Pyydettyjä puheenvuoroja on viitisentoista. Kokouksen toinen puheenjohtaja Petra Laiti kuitenkin keskeyttää asiakohdan.

”Koska meidän pitää ehtiä käsittelemään puheenjohtajan ja hallituksen esittelyt, asiakohtien lähetekeskustelut ja äänestää liiton ensi vuoden puheenjohtajasta vielä ennen päivällistä.”

”Eli melkoinen ohjelma tiedossa.”

Poliittista keskustelua jatketaan viimeistään seuraavana päivänä, hän lupaa.

Laiti avaa keskustelut vuoden 2023 hallituksesta.

Puheenjohtaja valitaan samana päivänä, perjantaina. Hakijoita on kolme: Lotta Leinonen OYYsta, Johannes Pessi TaiYosta ja Jenna Rautionaho TYYstä.

Hallitusvaali järjestetään puolestaan lauantaina. Paikkoja on kuusi, hakijoita kymmenen. Se, mille sektorille valittu sijoittuu, riippuu myöhemmistä hallitusneuvotteluista.

Ensin hakijoiden valitsemat esittelijät pitävät kannatuspuheenvuoron, jossa kehuvat omaa ehdokastaan. Kahden minuutin mittaisten puheiden sisältö on samankaltainen: hakija on reipas, lahjakas, sosiaalinen. Hän on juuri oikea henkilö tähän hommaan!

Sen jälkeen hakijat markkinoivat itseään. Sisältö on samankaltainen: on osaamista ja näkemystä, kova halu. Olen juuri oikea henkilö tähän hommaan!

 

PÄÄSIHTEERI Sonja Raitamäki kertoo sääntöjen muuttamisesta.

SYL ja ylioppilaskunnat ovat keskustelleet muutosesityksistä pitkin vuotta.

”Ne pohjautuvat siihen, mikä on enemmistön kanta.”

Keskeisiä esityksiä ovat liiton virallinen kaksikielisyys sekä se, että jatkossa vain ylioppilaskunnat voivat hakea liiton jäseniksi. Aiemmin myös rekisteröityjä yhdistyksiä voitiin hyväksyä.

Hallituksen jäseneksi voidaan valita henkilö, jolla on tutkinnonsuoritusoikeus yliopistolain mukaisessa yliopistossa.

Yhdellä kokousedustajalla voi olla maksimissaan kaksi valtakirjaa yhden sijaan.

Varaedustajia voi nimetä enintään puolet varsinaisten edustajien määrästä. Syynä on liiton jäsenmäärän kasvu. Raitamäen mukaan on vaikea löytää sopivia tiloja. Kokousten järjestäminen myös maksaa.

Lisäksi esitetään, että puheenjohtajavaalien enemmistövaalitavasta siirryttäisiin siirtoäänivaalitapaan. Hallitusvaaleissa voisi listata jatkossa kaikki ehdokkaat haluamaansa järjestykseen kuuden ehdokkaan listan sijaan.

Kaikkia osallistujia esitykset eivät miellytä.

”Pitää tehdä muutoksia, jotka helpottavat. Ei muutoksia, jotka ainoastaan supistavat äärimmäisen pientä porukkaa, joka täällä kaikki yliopistoja edustaa”, Sami Hasunen kommentoi.

Sen sijaan erityisesti pienemmät ylioppilaskunnat puoltavat varajäsenten määrän pienentämistä.

Kello on kolme. Tauon aikana puheenjohtaja- ja hallitusehdokkaita voi jututtaa aulassa.

 

 

AIEMMIN oli haastatteluhuoneita. Eri ryhmät, kuten poliittiset, sitoutumattomat sekä teekkarit ja kylterit, kutsuivat hallituksen hakevat yksi kerrallaan huoneeseen.

Hakija seisoi pöytärivien keskellä. Ympärillä istuvat kyselivät, usein sellaistakin, mikä ei liittynyt hallitustehtävään.

Kukko vai kana? Ydinvoima vai sähkö? Montako kuljettajaa on Lontoon metrossa?

Saatettiin heittää vessapaperirullalla.

Valinnat olivat lehmänkauppoja. Neuvotteluja käytiin öisin.

Myöhemmin huoneista luovuttiin.

Marraskuun 2022 alussa ylioppilaskuntien ja poliittisten opiskelijajärjestöjen selkeä enemmistö puolestaan allekirjoitti dokumentin, jossa suositeltiin neuvottelemattomuutta.

Monelle delegaatille oli jäänyt aiemmista liittokokouksista tunne, että omaa ääntä oli joutunut käyttämään henkilövalinnoissa toisin kuin olisi itse halunnut. Lopputulos oli suurilta osin neuvoteltu kokoussalin ulkopuolella.

Suositus lisää demokraattisuutta, eräs kokoukseen osallistujista kommentoi.

”Ja onhan se kuormittavaa hakijalle markkinoida itseään yötä myöten.”

Toinen arvioi:

”Toki vähemmän viihteellistä.”

 

VIIME VUODEN tilinpäätöksen tulos on –98 226,1 euroa.

SYL täytti sata vuotta. Painettiin historiateos, tehtiin dokumentti. Tuli tappiota.

Liittokokoukseen varattu budjetti ylittyi, pääosin käännös- ja tulkkauskuluja. Frankin myynti tuotti tappiota.

Ensi vuoden talousarviossa huomioidaan vaikuttaminen eduskuntavaaleissa. Jäsenmaksua korotetaan 10 sentillä, liittokokouksen osallistumismaksua viidellä eurolla.

Avataan keskustelu!

Liittoa kritisoidaan: Tilinpäätöksen tulos ei ole mairitteleva. Jäsenmaksun korotus pitäisi olla viimeinen keino, onko muita leikattavia kuluja? (Taputuksia.)

Korotus saa myös ymmärrystä: Inflaatio kiihtyy. Jäsenmaksu ei ole ongelma, vaan riittämätön perustoimeentulo. (Taputuksia.)

 

KUN AUDITORIOON kannetaan puinen neliönmuotoinen laatikko, tunnelma sähköistyy.

Vain äänivaltaiset liittokokousedustajat voivat jäädä saliin äänestämään seuraavan SYL:n hallituksen puheenjohtajaa.

Palautettuja ja hyväksyttyjä äänestyslappuja on 139.

Lotta Leinonen saa ääniä 58, 41,73 prosenttia.

Johannes Pessi 16, 11,51 prosenttia.

Jenna Rautionaho 65, 46,76 prosenttia.

Äänikynnyksen ylittämiseen tarvitaan yli puolet äänistä.

Toinen kierros käydään Leinosen ja Rautionahon välillä.

 

 

KOKOUS on myöhässä aikataulusta.

Puheenjohtaja rajaa toimintasuunnitelman lähetekeskustelun puheenvuorot minuuttiin. Samalla pitää puhua hitaasti, jotta tulkit pysyvät mukana.

Kokouksen Telegram-ryhmässä keskustellaan:

”En halua pitkittää kokousta, mutta huomiona, että menettelytapajärjestyksen mukaan puheenjohtajalla ei ole oikeutta rajoittaa puheenvuorojen kestoa isossa salissa alle 2min.”

“On oikeus rajoittaa minuuttiin.”

“Menettelytapajärjestys sanoo aika yksiselitteisesti ’Puheenvuorojen pituus on suuressa salissa 2 minuuttia.’ Ei mikään ongelma siis itselle, mutta kokoustekninen huomio.”

”Minäkin mielelläni kuulen millä tulkinnalla sanamuodon mukainen tulkinta on väärin?”

“Liittokokouksen työjärjestys, pykälä 8: ‘Puheenjohtaja voi rajoittaa puheenvuoron pituuden, ei kuitenkaan minuuttia lyhyemmäksi’.”

”Nevermind sitten:D Olisi kyllä hyvä jatkossa saada tälläset menettelytapaan kans”

 

TOISELLA kierroksella ääniä annettiin 140.

Lappuun piti kirjoittaa ehdokas. Etunimi tai etu- ja sukunimi. Myös pelkkä etunimen ensimmäinen kirjain riitti.

Sai koristella.

Kolme ääntä hylättiin. Niistä ei saanut selvää. Oli sutattu, todennäköisesti tarkoituksella.

Jenna Rautionaho sai ääniä 68 eli 49,64 prosenttia.

“Ja Lotta Leinonen…” ääntenlaskijoiden vanhin aloittaa.

Tulos ilmestyy valkokankaalle. 69 ääntä, 50,36 prosenttia.

Salissa huudetaan ja taputetaan.

Leinonen pitää puheen.

”Siis kiitos… ihan mieletöntä! Huh, tää on ihan uskomaton juttu!”

 

TYÖRYHMÄT aloittavat täysistunnon jälkeen.

Niitä on neljä.

A-ryhmä: Hallinto ja talous. (Keskustelee toimintasuunnitelman kohdasta Järjestöllinen kehittäminen, sekä säännöistä, talousarviosta, tilinpäätöksestä, keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmasta ja jäsenmaksuesityksestä.)

B-ryhmä: Sosiaalipolitiikka ja vaalit. (Toimintasuunnitelman kohdat Eduskuntavaalit, Opiskelijat sosiaaliturvauudistuksessa ja Opiskelijan hyvinvointi.)

C-ryhmä: Koulutuspolitiikka ja työelämä. (Toimintasuunnitelman kohdat Kohti laadukkaampaa koulutusta koronan jälkeen sekä Saavutettavampi ja osallistavampi yliopistoyhteisö.)

D-ryhmä: Kansainväliset asiat, kehityspolitiikka ja ilmasto. (Toimintasuunnitelman kohdat Opiskelijoiden ääni kuuluviin Euroopassa eurovaalien kautta, Opiskelijaliikkuvuus ja kansainvälisten opiskelijoiden integroituminen sekä Kestävyyttä edistävä SYL.)

Ryhmän jäsenet voivat esittää käsiteltäviin asiakohtiin muutoksia, lisäyksiä, poistoja.

Sitten ryhmä äänestää. Hyväksytty tai hylätty.

Kun työryhmät ovat valmiita, SYL:n hallitus käy ryhmissä esitetyt muutokset läpi.

Jos hallitus hylkää muutoksen, muutosesityksen tekijä voi uusia esityksensä lauantain täysistunnossa, kun toimintasuunnitelma, säännöt ja talousasiat käydään läpi.

D-ryhmä suoriutuu ripeimmin. Toimintasuunnitelman kohdat paukutetaan läpi kohta kohdalta.

”… lisäys, että huomioisi eri kestävän kehityksen ulottuvuudet…”

Äänestys. Muutos voittaa.

Ja seuraava kohta.

Kokous päättyy tuntia ja 10 minuuttia aiemmin. Sen kunniaksi kuunnellaan hittiputki.

Auditoriossa kokoustaa koulutuspoliittinen työryhmä. Puheenvuoroja pidetään puhujanpöntössä.

Eräs osallistuja sanoo, että tieteen lisäksi pitää muistaa taide.

Sääntö-työryhmässä käydään pitkä keskustelu vaalitavasta.

Hallituksen pohjassa on laskuvirhe, sanoo TYYn Arvi Tolvanen. Kaikki ylijäämä-äänet eivät siirry seuraaville. Hän on tehnyt laskukaavasta Excelin.

Joku kysyy mihin kaavaan Tolvanen viittaa.

Tolvanen on lähettänyt linkin kaavaan liittokokouksen Telegram-ryhmään.

”No anteeksi keskityn olennaiseen, en Telegramiin”, kysyjä tiuskaisee.

Eräs osallistujista vaikuttaa uupuneelta.

”… hallitus on valmistellut tätä koko vuoden…”

Toinen epäröi.

“Aistin salin tunnelmasta, että kaikki eivät ymmärrä jokaista yksityiskohtaa…”

Joku tekee Rubikin kuutiota. Pöydällä on tyhjä oluttuoppi ja viinilasi.

Kello 21.50 työryhmän puheenjohtaja sanoo napakasti: ”Ei enää uusia avauksia.”

Kello 22.16 puheenjohtaja päättää työryhmän kokouksen.

”Pahoittelut, meni minuutin yliajalle.”

Osa ylioppilaskunnista kokoontuu niiden varaamiin huoneisiin käymään läpi työryhmien annin.

Hallitus aloittaa yökokouksen. On tilattu pitsaa.

Yökerhosta kantautuu vaimea musiikki.

Yökokous päättyy puoli kahden aikaan. Muutosesitykset hallituksen pohjaan täytyy tehdä kello 9.30 mennessä.

 



 

AAMUPALA on tarjolla kello 7 alkaen hotellin ravintolassa.

Joku on kuullut neljän aikaan yöllä järjestetyistä käytäväsitseistä.

Lauantain ohjelman on tarkoitus alkaa kymmeneltä. Seitsemään minuuttia vaille ilmoitetaan: Auditoriosta on palanut videotykistä lamppu. Stubbin puhetta voi seurata omalta koneelta esim. hotellihuoneesta, B-työryhmän tilaan neuvottelutilat 1–3 (2. kerros) tai yökerho.

Entinen pääministeri Alexander Stubb (kok) puhuu Zoomin välityksellä maailmanjärjestyksen muutoksesta. Koulutus on kaiken A ja O, hän sanoo. Jotta jaksaa, kannattaa nukkua tarpeeksi.

Ennen täysistuntoa aulassa veikkaillaan moneenko kokous kestää.

Se nimittäin päättyy vasta, kun asiat on käsitelty. Vuonna 2021 kokous päättyi ennen iltakymmentä, sitä edellinen taas venyi yli puolenyön.

”Viime vuonna käsiteltiin linjapaperi, tänä vuonna säännöt”, eräs osallistujista sanoo. ”Mutta joka vuosi tehtävä toimintasuunnitelma – miksi sitä pitää käydä niin pilkun tarkkaan, se on vain paperi!”

Täysistunto jatkuu kello 11.50.

Tervehdyksiä on noin kymmenen. Teknologiateollisuudelta, Nyyti ry:ltä, poliittisten puolueiden opiskelijajärjestöiltä.

Poliittisia puheenvuoroja on 22. Aikaa kaksi minuuttia. Aiheina ovat ilmastonmuutos, yliopiston tilat (”sanotaan ei Zoom-yliopistolle”), seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, opiskelijaliikkeen jaksamisongelmat, SYL:n asema opiskelijavaikuttajana ja keulakuvana (”pelkkä kabinettivaikuttaminen ei riitä”), kielikysymys, ihmisoikeusrikokset, eduskuntavaalit, lääkepolitiikka, opiskelija-aktivismi (”lähtekää kaduille!”).

 

LOUNAAN jälkeen käsitellään säännöt.

Äänestysten lappujen laskeminen sujuu perjantaita ripeämmin.

Lopuksi säännöt pitää hyväksyä kokonaisuutena. 5/6 enemmistöllä ne hyväksytään suoraan, 3/4 enemmistöllä ne siirtyvät seuraavan liittokokouksen hyväksyttäväksi.

Sami Hasunen pitää puheenvuoron. Hänen mielestään kompromissia ei ole saavutettu.

”Ei ole itseisarvo hyväksyä sääntöjä, mihin emme ole tyytyväisiä.”

Auditoriossa äänestetään.

Kaksi ei ääntä, nolla tyhjää.

Säännöt hyväksytään selkeällä enemmistöllä.

 

KELLO on vaille viisi, eikä hallitusvaaleja ole vieläkään käyty.

Osa osallistujista on levottomia. Miksei niitä voi jo käydä!

Auditorion etuosassa keskustellaan. Sitten kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa: pidetään vaalit nyt. Ne, joilla ei ole äänioikeutta, voivat lähteä jo syömään.

Päivällisellä spekulaatiot kokouksen kestosta jatkuvat.

Aina toisinaan liittokokouksissa keskustellaan, miksei kokous ole kolmipäiväinen. Vastaus on, että se maksaa vielä enemmän.

Kello kuuden jälkeen vuorossa on toimintakertomus, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapauden myöntäminen vuoden 2021 tilivelvollisille…

Telegram-ryhmään tulee viesti. ”Tämän hetken kohta on varmasti tärkeää ja hauskaakin tietoa. Pohdin kuitenkin, että onko tämä kokoukselle merkittävää tietoa? Kokousaikataulusta ollaan kuitenkin jäljessä ja asiakohtia on käsittelemättä. Kaikki tämä materiaali on kuitenkin ollut nähtävillä.”

”Mun mielestä kevyemmät jutut on ihan paikallaan ennen hallitusvaalin tulosta”

”Tämä ei ole palautekanava. Lisäksi asia on käsiteltävä mikäli meinataan myöntää vastuuvapaus.”

 

POISSA-VASTAUSTEN määrä nimenhuudoissa kasvaa.

Sekä varsinaisten edustajien että varajäsenten.

Osa delegaateista on lähtenyt. Linja-auto odottaa.

Voidaanko luottaa siihen, että SYL:n järjestämällä bussilla ehditään kello 23 jälkeen lähteviin juniin? Vai tehdäänkö joku plan B, Lapin yliopiston ylioppilaskunnan jäsen pohtii puoli yhdeksältä.

Taksithan kulkee ja OYY todennäköisesti menee taksilla jos kokous venyy. Mutta silleen että ehditään junaan.

Kello 20.40 toimintasuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty.

Sen jälkeen vaaliuurna kannetaan saliin.

Annettuja ääniä oli 139. Ei tyhjiä, eikä hylättyjä.

Ensimmäisellä kierroksella äänikynnyksen ylittävät Pauliina Ryökäs ISYYstä 20 äänellä ja Jenni Suutari JYYstä 22 äänellä.

Lue lisää: Jenni Suutari valittiin SYL:n hallitukseen suurimalla äänimäärällä – ”Korkeakoulupolitiikkaa ole tehty tarpeeksi kestävällä tavalla” (Jyväskylän ylioppilaslehti 23.11.22)

Sali taputtaa.

Suutarin ylijäämä eli kaksi ääntä jaettiin LTKYn Roosa Grönbergille, Vasemmisto-opiskelijoiden Jenny Kasongolle, HYYn Sonja Naalisvaaralle ja AYYn Antti Regelinille. Ryökäksen jaettava osuus oli nolla. Kukaan ei saavuta äänikynnystä.

Ensin karsiutuu AYYn Sampo Sainio, jolla on vähiten ääniä.

Naalisvaara ylittää äänikynnyksen Sainion äänillä. (Taputuksia.) Naalisvaaran ylijäämä siirtyy Grönbergille. Äänikynnys ei täyty.

OYYn Iikka Kokkoniemi karsiutuu. Äänet siirtyvät Grönbergille, joka saavuttaa äänikynnyksen. (Taputuksia.)

VYYn Jasmin Koskela karsiutuu. Hänen ensimmäisen kierroksen äänet siirtyvät TYYn Tuomas Almille. Ei riitä. Toisen kierroksen äänet menevät Regelinille, joka ylittää äänikynnyksen 22,3:lla. (Taputuksia.)

Regelinin ylijäämä siirtyy Kasongolle. Läpi meni. (Taputuksia.)

Nyt heitä on kuusi. Hallitus on valittu.

Valitut pyyhkivät kyyneliä ja hymyilevät. He saavat Syl-100-juhlavuosikirjan ja suklaalevyn.

Perjantaina valittu puheenjohtaja Lotta Leinonen pitää toisen puheensa valittujen hallituslaisten seisoessa ympärillä.

”Meillä on timanttinen kokonaisuus puolustamassa opiskelijoiden etuja…”

 

 

”SUURTEN tunteiden jälkeen on aika palata monotoniseen tekstimateriaaliin…” Taavi Heikkilä HYYstä sanoo mikrofoniin.

Hän esittää, että SYL teettäisi selvityksen vaalikoneohjelmistosta. Liiton toimittama edustajistovaalikone oli syksyllä pettymys.

Ehdotus ei saa laajaa kannatusta. SYL:n toimistossa ei ole tietotekniikkaosaajaa. Pitäisi palkata ulkopuolinen.

Joku pyytää puheenvuoroa aiheeseen.

”Just lähetin pyynnön… ehtiikö vielä…”

”E…” kokouksen puheenjohtaja Jari Järvenpää aloittaa. ”Et. Koska minä ehdin sulkea tämän kohdan.”

Kopautus nuijalla.

 

TILINTARKASTAJIEN, toiminnantarkastajan ja heidän varahenkilöidensä valitseminen vuodeksi 2023. Päätetty.

Jäsenmaksun kantamisen ajankohdasta ja myöhästyneestä jäsenmaksusta perittävästä sakkokorosta päättäminen. Päätetty.

Ilmoitusasiat. Hallituksen puheenjohtaja Konstantin Kouzmitchev kiittää hallituksen jäseniä ja toimistoa.

Auditoriossa katsellaan kelloa. Oulun ylioppilaskunta lähtee.

Muut mahdolliset asiat eli asiat, joita ei ole mainittu kokouskutsuttu ja jotka siirretään seuraavaan liittokokoukseen. Ponsia on kahdeksan: opintolainan korkokaton tai vastaavan tukijärjestelmän selvittäminen, hallituksen yökokouskäytännön tarkastelu, lisäresursseja kestävän kehityksen sektorille, kokousten esityslistojen toimittaminen jäsenjärjestöjen hallituksille aiemmin…

Hyväksytty, hyväksytty, hyväksytty.

 

KELLO 22.01 kokouksen puheenjohtaja Järvenpää sanoo: ”Tässä kohtaa olisin pitänyt tunteikkaan ja viisaita puhuvan puheenvuoron, mutta…”

”… mukavaa kotimatkaa ja kiitän tästä liittokokouksesta.”

Kops, kops. Kokous päättyy 22.03.

Salissa taputetaan. Osa haukottelee. He ryhtyvät pakkaamaan.

Valkokankaalle ilmestyy teksti kiitos ja sydämiä. Vaaleanpunaisia.

 

 

Oikaisu 24.11.2022 klo 15.51: SYL:n hallitukseen valittua Jenny Kasongoa esitti hallitukseen Vasemmisto-opiskelijat, ei HYY.

Oikaisu 24.11.2022 klo 16.58: Toiseksi suurin delegaatio on Trey, eikä AYY, kuten jutussa aiemmin virheellisesti väitettiin. Arvi Tolvanen on TYYn delegaatti, ei ISYYn. Korjattu myös kokouksen puheenjohtaja Jari Järvenpään ja hallitukseen valitun Pauliina Ryökäksen nimet.

Lisäys 24.11.2022 klo 19.21: Pienimpiin ylioppilaskuntien delegaatioihin kuuluu myös Taideyliopiston ylioppilaskunta.