EDULLINEN laina, miltei ilmainen, ja siksi turvallinen. Näin opintolainasta on puhuttu kauan. Sen korko on ollut viime vuodet alle puoli prosenttia.

Viime kuukausina kuitenkin kiihtyvä inflaatio on heijastunut myös opintolainoihin, joiden korko on kasvanut.

Suomessa suurin osa opintolainoista on euribor-sidonnaisia. Euriborilla tarkoitetaan euroalueen rahamarkkinoiden viitekorkoa, jossa korko lasketaan eri ajanjaksoille. Se tarkistetaan aina sovituissa jaksoissa, esimerkiksi 12 kuukauden välein.

Syksyllä 2022 euribor-lainojen viitekorko kipusi noin 2,5 prosenttiin. Markkinaodotusten mukaan kasvu jatkuu, ja voi nousta 2023 aikana yli kolmen prosentin.

Muuttunut tilanne koskee suurta osaa opiskelijoista.

 

SUOMESSA opiskelijoiden toimeentulo perustuu pitkälti Kelan myöntämään opintorahaan.

Vuoden 2017 opintotukiuudistus supisti opintorahan määrää. Elokuusta 2022 alkaen opintorahan määrä on ollut itsenäisesti asuvalle täysi-ikäiselle korkeakouluopiskelijalle 268,23 euroa kuukaudessa. Opiskelija voi saada myös yleistä asumistukea.

Käytännössä pelkkä opintoraha ei riitä elämiseen itsenäisesti asuvalla opiskelijalla. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi työskentely tai lainan nostaminen. Opintotukea uudistaessa valtion takaaman opintolainan määrä korotettiin 650 euroon kuukaudessa.

Sekä pitkään jatkuneen ennätysmatalan korkotason että opintotuen muuttamisen lainapainotteiseksi myötä lainaa nostaneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Lukuvuoden 2011–12 lopussa lainaa nostaneiden määrä oli vajaa 290 000 opiskelijaa, ja kymmenen vuotta myöhemmin eli lukuvuonna 2021–22 yli 515 000.

 

 

OPINTOLAINA on laina, jonka korko pääomitetaan nostamisen yhteydessä. Pankki lisää lainaa nostavat korot automaattisesti lainapääomaan eli lainasummaan kahdesti vuodessa. Pääomitus tehdään opintotuen maksamisen ajalta ja vielä lukukauden ajan viimeisen tukikuukauden jälkeen.

Jos yliopisto-opiskelija nostaa kaikki mahdolliset opintolainat eli 48 opintolainakuukautta, lainaa kertyy 31 200 euroa.

Jos korko on 0,5 prosenttia, kertyy pääomitettua korkoa 560 euroa ja takaisinmaksettava laina on 31 760 euroa.

Jos korko on 2,5 prosenttia, lopullinen velkasumma on 34 100 euroa. Jos korko nousee viiteen prosenttiin, pääomitettua korkoa kertyy 6 100 euroa ja takaisinmaksettava laina on 37 300 euroa.

”Opintolainan koron nousu 2–2,5 prosenttiin ei vielä ole katastrofi”, Kelan opintotukiryhmän erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen sanoo.

”Mutta kukaan ei voi tietää, kuinka pitkään korkojen nousu jatkuu ja mikä on korkotaso tulevaisuudessa. Eri korkotasojen ero on huomattava ja sen vaikutus takaisin maksettavaan lainaan merkittävä.”

Lainan takaisinmaksu alkaa yleensä viimeistään kahden vuoden kuluttua opintojen päättymisestä. Takaisinmaksun aikana velallisen on maksettavat lyhennyksen lisäksi korot.

Korkojen nousu vaikuttaa siis takaisin maksettavan lainan määrään sekä takaisinmaksun aikaisiin maksuihin. Jos velkaa on esimerkiksi 30 000 euroa, korkotason jokainen prosenttiyksikön nousu suurentaa lainakustannuksia 25 eurolla kuukaudessa. Neljän prosentin nousu suurentaa kuluja sadalla eurolla kuukaudessa.

Lainan maksu voi korkojen kasvaessa vaikeutua etenkin, jos vastavalmistunut ei työllisty heti tai on ottanut esimerkiksi asuntolainan.

 

 

SUOMEN ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaati syksyllä kannanotossaan opintolainojen korkokaton tai vastaavan korkosuojan säätämistä suojaamaan opiskelijoita korkoriskeiltä.

”Opiskelijat ovat ainoa ryhmä yhteiskunnassamme, jotka joutuvat ottamaan lainaa elääkseen”, SYL:n vuoden 2022 varapuheenjohtaja Katariina Henttonen sanoo. ”Opintolainaa on markkinoitu ’halpana’ lainana opiskelijalle, joten olisi epäreilua, että korot karkaisivat inflaation myötä liian korkealle.”

Syyskuussa 2022 Kaisa Juuso (ps) teki yhdessä yhdeksän muun kansanedustajan kanssa kirjallisen kysymyksen hallitukselle opiskelijoiden toimeentulosta ja opintolainaturvallisuudesta. Kysymyksessä kansanedustajat viittasivat SYL:n kannanottoon.

Hallituksen tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen (kesk) vastauksen mukaan opintovelallisen taloudellista tilannetta turvataan nykyjärjestelmässä muun muassa pienituloisten korkoavustuksena, määräajassa valmistuneiden lainahyvityksenä ja maksujärjestelyjen sopimisena.

Honkosen mukaan erilaisten korkosuojausten vaihtoehtoja on tarpeellista selvittää, ja ne vaatisivat lainsäädännön muutosten lisäksi it-järjestelmien kehittämistä. ”Seuraavan hallitusohjelman yhteydessä tuleekin ottaa kantaa opintotuen kokonaisuudistukseen”, Honkonen vastasi kirjalliseen kysymykseen.

 

OPINTOLAINA helpottaa toimeentuloa ja jaksamista opiskeluaikana.

Korkotason nousuun on kuitenkin syytä varautua. Jos korot jatkavat kasvua vaarana voi olla opintotuki- ja koulutusjärjestelmän kriisiytyminen. Kalliin lainan myötä opiskelijat tai opintoja harkitsevat saattavat miettiä, kannattaako lainaa nostaa tai edes opiskella.

Monilla ei välttämättä ole vaihtoehtoja olla nostamatta lainaa inflaation myötä. Etenkin ruoan hinta on kallistunut.

Vuoden 2022 alussa opintolainaa nostettiin jopa 7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Huhtikuussa 2022 opintolainan kokonaispääoma oli noin 5,5 miljardia euroa.

SYL:n Katariina Henttonen uskoo, että vuonna 2023 opintolainakanta ylittää kuuden miljardin euron rajan.

”Kun menot kasvavat, myös tarve lainalle kasvaa. Jos opintotukea ei kasvateta, opiskelijat joutuvat turvautumaan lainaan tai työntekoon, vaikka eivät välttämättä haluaisi.”