ALEKSI MURTOJÄRVI piti ensimmäisen puheenvuoron. Hän ei kannattanut hallituksen esitystä edustajiston koon pienentämisestä.
”… ei pitäisi.”
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto käsitteli 22. syyskuuta kokouksessaan JYYn perussäännön päivittämistä.
Edellisvuonna edustajisto ja hallitus havaitsivat, että osa ylioppilaskunnan säännöistä on tulkinnanvaraisia, ja niitä pitää päivittää. Sääntöjen uudistaminen on yksi kuluvan vuoden hallituksen toimintasuunnitelman projekteista.
Lue lisää: Miltä JYY näyttää vuoden lopussa? Jylkkäri kävi läpi ylioppilaskunnan toimintasuunnitelman, jossa luvataan edistää yhdenvertaisuutta, kehittää Ilokiveä ja uudistaa sääntöjä (Jyväskylän ylioppilaslehti, 31.1.2022)
Perussääntö on yksi JYYn merkittävimmistä säännöistä. Se määrittelee ylioppilaskunnan perusrakenteen sekä edustajiston ja hallituksen tehtävät.
Lisäksi ylioppilaskunnalla on muitakin sääntöjä, kuten hallinto-ohjesääntö (tarkemmat määräykset muun muassa hallituksen toiminnasta), ohjesääntö (hallinnon opiskelijaedustajien valinta), asumisen ja rakentamisen ohjesääntö, ylioppilaslehden ohjesääntö, perinneohjesääntö (ylioppilaskunnan kunniamerkit ja muut tunnukset)…
Perussäännön päivittämistä olivat valmistelleet hallituksen sääntötyöryhmä ja edustajiston nimeämä parlamentaarinen työryhmä.
Molemmat käsittelivät kevään ja syksyn aikana ylioppilaskunnan sääntöjä, joista perussääntö päivitettiin ensimmäisenä. Ryhmät tapasivat ennen syyskuun edustajiston kokousta viidesti. Esitys muodostui ryhmien sekä hallituksen ja ylioppilaskunnan työntekijöiden keskustelujen tuloksena.
Sääntöjen muuttamisesta päättää edustajisto. Muutospäätös tehdään kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä läsnä olleista kahdessa vähintään väliajoin pidettävässä edustajiston kokouksessa. Muutetut säännöt tulevat voimaan, kun ne on vahvistettu yliopistolaissa määrätyllä tavalla.
Hallituksen puheenjohtaja Aija Hokkanen alusti kokouksessa perussäännön käsittelyä.
”Suurin osa [muutosesityksistä] on yksinkertaistavia tai selventäviä kirjauksia.”
ENSIMMÄISIKSI käsitellyt muutosesitykset menivät läpi (ylioppilaskunnan jäseneksi voivat liittyä myös erillisellä opinto-oikeudella opiskelevat, edustajisto asettaa jatkossa ylioppilaskunnan talouden ja liiketoiminnan valmistelua varten liiketoimintajohtokunnan…).
Sitten luku neljä, pykälä yhdeksän. Edustajiston jäsenet ja toimikausi.
Hallitus esitti edustajiston koon pienentämistä 41:stä 37:ään.
Syy: Edustajistokauden lopulla on jo useampana kautena ollut haasteita saada tarpeeksi edustajia paikalle. Maltillinen koon pienentäminen turvaisi päätösvaltaisuutta myös tilanteessa, jossa vaaleissa ei ole ehdolla suurta määrää ihmisiä.
Muutos tulisi voimaan vuoden 2023 edustajistovaaleissa.
Murtojärvi JYYn demariopiskelijoista oli eri mieltä.
”Se heikentää erityisesti pienryhmien asemaa.”
”Todennäköisesti tasapaino järkkyisi.”
Jyvivan Milla Tölli teki muutosesityksen: palautetaan entiseen muotoon eli 41:een edustajiston jäseneen.
JYYn vihreiden opiskelijoiden Emmi Pelkonen kannatti: ”… hätiköityä pienentää kokoa tällä hetkellä.”
P&D:n Aku Buckbee: Korona vaikutti myös vaaleihin. Kokoa voidaan tarkastella seuraavien vaalien jälkeen, jos jäseniä ei saada tarpeeksi.
Hallitus veti esityksen pois ennen asiasta äänestämistä. Näin ollen edustajiston koko pysyy jatkossakin 41 jäsenessä.