PIMEÄN VERKON myydyimmät huumeet Suomessa:
kannabis (33,3 prosenttia),
lääkeaineet ja reseptilääkkeet (23,6 prosenttia),
amfetamiini (17,4 prosenttia).
Ne kattavat pimeän verkon huumekaupasta valtaosan eli 74,5 prosenttia.
Tämä ilmenee Joonas Koposen Jyväskylän yliopistoon tehdystä pro gradu -tutkielmasta Data-analyysi suomalaisesta pimeän verkon huumekaupasta. Sen tavoite oli arvioida huumekaupan nykytilaa pimeässä verkossa suomalaisesta viitekehyksestä.
”Kannabis näyttäisi olevan suomalaisten ehdoton lempihuume pimeässä verkossa”, Koponen kertoo tiedotteessa.
TUTKIELMAN aineisto on kerätty tiedonlouhintakeinolla, ja se koostuu Dread-keskustelufoorumin Suomi-langan viesteistä.
Mainittujen huumausaineiden lisäksi pimeässä verkossa kaupataan runsaasti myös ekstaasia ja Subutexia. Sen sijaan kokaiini ja hallusinogeenit, kuten LSD ja psilosybiini- eli päihdesienet, muodostavat kokonaisjakaumasta pienemmän osan, eikä heroiinia esiinny juuri lainkaan.
”Todennäköisesti Subutex ja muut opioidijohdannaiset ovat osin korvanneet heroiinin käytön.”
Tutkielmassa ei selvitetty huumausaineiden määrällistä esiintyvyyttä, vaan yleistä esiintyvyyttä tai trendiä.
Tiedonkeruu ei ollut Koposen mukaan vaivatonta.
Suomi on taivutuksen ja yhdyssanojen suhteen rikas kieli. Esimerkiksi virkkeessä ”myyn kannabista” sanan ”kannabis” taivutusmuoto on ”kannabista”, kun taas englanniksi sama ilmaus ”I sell cannabis” voidaan ilmaista ilman taivutusmuotoa.
Oman haasteensa toivat myös keskustelukanavan viestien sisältämät, analyysia vaikeuttavat unicode-merkistö, kuten tähdet, nuolet ja euromerkit, emojit, ylimääräiset rivinvaihdot, poistetut viestit, kirjoitusvirheet sekä ”huumejargonin paikoin varsin luova käyttö”.
Esimerkeiksi huumejargonista Koponen mainitsee sanat amfe, dänkki, sulfa.
Koponen vertasi saamiaan tuloksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jätevesitutkimuksien huumausainepitoisuuksiin sekä muihin THL:n sekä Keskusrikospoliisin tietoihin. Tutkimuksessa esiin tulleet havainnot ovat pääosin linjassa aikaisemman tutkimustiedon kanssa.
Hän havaitsi kuitenkin myös eroavaisuuksia: jätevesitutkimusten mukaan amfetamiini ja kokaiini ovat suositumpia huumeita kuin pimeä verkko antaa ymmärtää. Niitä myydään todennäköisesti pimeän verkon ulkopuolella tutuille kontakteille. Yksi selittävä tekijä voi olla myös kokaiinin kallis katukauppahinta, minkä myötä Koponen arvioi, että jakelijoita on vähemmän ja että kokaiini on pienemmän, varakkaamman piirin huumausaine.
Erityisesti kokaiinin käytön suosio on lisääntynyt Suomessa viime aikoina. Käyttö keskittyy etenkin pääkaupunkiseudulle. Sen sijaan koko maassa käytetyn amfetamiinin käytön suosio on ollut laskusuunnassa.
”Todennäköisesti Subutex ja muut opioidijohdannaiset ovat osin korvanneet heroiinin käytön.”
INTERNET koostuu pintaverkosta ja syväverkosta. Pintaverkko on käyttäjille avoin ja perinteisten hakukoneiden saavutettavissa oleva osa.
Syväverkko sen sijaan käsittää tavallisen pintaverkon ulkopuolelle jäävät verkkosivut, kuten käyttäjätietokannat, maksumuurin takana olevat sivustot sekä kirjautumista vaativat keskustelufoorumit.
Pimeä verkko on osa syväverkkoa. Käytännössä verkkoon pääsee vain erikseen ladattavalla selaimella. Toimiminen siellä ei itsessään ole laitonta, ja kuka vain voi ladata verkkoon johtavan selaimen. Keskeiset erot avoimen internetin ja pimeän verkon välillä ovatkin käytetyissä selaimissa, verkkosivumekanismissa ja nopeudessa.
Yleisin pimeään verkkoon vievistä selaimista on Tor-verkkoselain. Tor tulee sanoista The Onion Routing, joka tarkoittaa suomeksi sipulireititintä. Tor-käyttäjäsivun ip-yhteyttä ei voida jäljittää yhteyden kulkiessa usean koneen kautta.
Alun perin Tor-verkko oli Yhdysvaltain laivaston hanke, jolla pyrittiin turvata henkilökunnan mahdollisuus itseilmaisuun kaikissa maailman satamissa. Nykyään sananvapaus toteutuu myös avoimen internetin puolella, esimerkiksi VPN-yhteyden avulla.
Merkittävä osa pimeän verkon sisällöstä liittyy rikollisuuteen. Arvioiden mukaan siellä käytävän huumekaupan arvo voidaan maailmanlaajuisesti laskea miljardeissa, mutta tarkkaa lukua on kuitenkin mahdoton sanoa.
VERKOSSA tapahtuvaan huumekauppaan on vaikea puuttua.
Kryptovaluutoilla käytävä kauppa mahdollistaa sekä myyjille että ostajille helpon ja nopean pohjan rikolliseen liiketoimintaan.
Kansainvälisillä kryptomarkkinoilla on havaittu erityisesti suomalaisten harjoittama kannabiskauppa. Suomalaiset myyvät runsaasti marihuanaa, jota saadaan luultavasti omista kannabisviljelmistä.
Pimeässä verkossa käytävillä markkinoilla voidaan nähdä yhteneväisyyksiä esimerkiksi Amazonin ja Ebayn kaltaisiin verkkomarkkinapaikkoihin, joissa asiakkaat voivat vertailla tuotteita ja myyjiä keskustelufoorumeilla. Netistä tilatut huumeet toimitetaan ostajalle yleensä posti- tai kuriirilähetyksinä tai maastokätköjen kautta.
Sekä pro gradu -tutkielman tekijä Joonas Koponen että opinnäytetyön ohjaaja, kyberturvallisuuden työelämäprofessori Tapio Frantti uskovat, ettei pimeän verkon kauppapaikkojen sulkeminen todennäköisesti vähentäisi huumerikollisuutta.
Jo aiemmin on huomattu, että verkon toimijat keksivät yhä luovempia ratkaisuja jatkaa huumekauppaa viranomaisten suljettua kauppapaikkoja.
Sivustojen sulkeminen voikin johtaa siihen, että huumekaupan torjumisesta tulee yhä monimutkaisempaa.
Koposen mukaan resursseja tulisi kiinnittää ennaltaehkäisevään työhön. Lisäksi viranomaisten olisi suositeltavaa keskittyä pikaviestimien seurantaan, ottaen kuitenkin huomioon seurantaan liittyvät eettiset ja juridiset haasteet. Verkkovalvonta voi osaltaan rajoittaa esimerkiksi perustuslaissa taattua yksityiselämän suojaa, joka takaa kansalaisille oikeuden viestisalaisuuden loukkaamattomuuteen.