KAKSOSET SAAVAT postia. Toinen aloittaa pian luonnontiedelukiossa, toinen musiikkilukiossa.
Tähän saakka ei-identtisten kaksosten hyvin yhteneväinen koulutuspolku eroaa, vaikka lapsuuden ympäristö on ollut sama. Tyypillisesti on ajateltu, että ympäristötekijät vaikuttavat yksilön elämään. Geeniperimän vaikutusta ei ole pidetty merkittävänä.
Vuoden 2022 alussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan kuitenkin sosiaalisen ympäristön lisäksi koulutukseen ja ammattiasemaan vaikuttavat myös perintötekijät eli geenit. Sekä geeneillä että ympäristöllä on merkitystä yhdessä.
Turun yliopiston INVEST-tutkimuskeskuksen sekä Oslon ja Helsingin yliopistojen yhteistutkimuksessa Socioeconomic Background and Gene-Environment Interplay in Social Stratification across the Early Life Course selvitettiin sosiaalisen ja biologisen taustan roolia yksilön koulutukseen, ammattiasemaan ja tuloihin. Aineistona käytettiin Tilastokeskuksen tietoja vajaasta 7 000:sta vuosina 1975–1986 syntyneestä kaksosparista.
Tulosten mukaan geeneillä on merkitystä sosioekonomiseen asemaan. Korkea sosioekonominen tausta korostaa perimän tuomia hyötyjä ja vähentää heikkouksien merkitystä.
Sosioekonomisella asemalla tarkoitetaan sekä hyvinvoinnin aineellisia voimavaroja, kuten tuloja, omaisuutta ja asumistasoa, että edellytyksiä, joita tarvitaan voimavarojen hankkimiseen. Näitä edellytyksiä ovat koulutus, ammatti ja asema työelämässä.
KOSKA GEENIEN ja ympäristön yhteisvaikutukset näkyvät koulutuksen ja ammatillisen aseman periytymisessä, voisi ajatella, että ne heijastuvat myös tuloihin.
Tällaista yhteyttä ei kuitenkaan huomattu, sanoo Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola.
Tutkimuksen aineistosta selvitettiin paitsi kaksosten koulutustaso 28 vuoteen mennessä, ammattiasema 30-vuotiaana ja henkilökohtaiset tulot 32–36-vuotiaana.
Erola sanoo, että moni voi olla tuon ikäisenä työurallaan suhteellisen alussa. Toisaalta tuloihin vaikuttavat myös vahvasti erilaiset satunnaiset tekijät, kuten harrastuksista kumpuava kiinnostus tiettyä alaa kohtaan. Kaksosista toinen voi kiinnostua esimerkiksi kielistä ja kouluttautua kääntäjäksi, toinen taas opiskella diplomi-insinööriksi.
Vaikka koulutustaso olisi sama, tulotaso ei.
”Se, mikä johtaa tietylle urapolulle voi olla hyvinkin triviaali juttu koulutuspolun valintavaiheessa.”
Koska geenit vaikuttavat yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen, keskeinen kysymys on, pitääkö ongelmaan puuttua ja jos, miten.
”Jos eroja halutaan tasata, on puhtaasti sosiaalisten ja biologisten tekijöiden vaikutukset kyettävä erottamaan toisistaan.”
Eroihin puuttuminen taas ei ole yksinkertaista. Nyt valmistunut tutkimus osoittaa vasta sen, että yhteys biologisten tekijöiden eli geeniperimän ja sosiaalisten tekijöiden välillä todella on olemassa.
YHTEISKUNNALLISESSA keskustelussa on eriäviä mielipiteitä siitä, kuinka paljon yksilöä tulisi palkita periytyvistä kyvyistä.
Erola nostaa esimerkiksi urheilukilpailut: pitääkö geneettisistä ominaisuuksista hyötyviä palkita. Tai entäpä perinnölliset haasteet kuten lukivaikeus? Tulisiko yhteiskunnan tukea lukihäiriöisiä ja näin pyrkiä tasaamaan perintötekijöiden eroja?
”Tämä on yhteiskuntafilosofian alalla hyvin tunnettu kysymys, mutta sosiaalisen aseman periytymisen suhteen tätä on pohdittu hyvin vähän.”
Ja jos eriarvoisuutta halutaan vähentää, keinot ovat vielä epäselvät. Erolan mukaan on tärkeää tuntea hyvin sekä taustasyyt että keskeiset eriarvoisuutta synnyttävät mekanismit, kuten geenien ja ympäristön yhteisvaikutukset ja yhteiskunnalliset rakenteet. Täsmälääkettä erojen tasaamiseen ei ole keksitty.
Geenitutkimusta on tehty esimerkiksi psykologiassa, käyttäytymisgenetiikassa ja biologiassa kauan. Sen sijaan perintötekijöiden vaikutusta sosiaaliseen eriarvoistumiseen ei juuri ole tutkittu, ja Suomessa nyt ilmestynyt tutkimus on ensimmäinen, jossa keskitytään geenien ja ympäristön vuorovaikutukseen.
Erolan mukaan geenitutkimusta on vältelty sosiaalitieteissä pitkään siksi, että aihetta on kehystetty luonnon ja kasvatuksen vastakkainasettelulla eli nature vs. nurture -mallin kautta. Myös ajatus siitä, että yksilöiden väliset erot ovat puhtaasti geneettisiä ja että ”toiset syntyvät fiksuina, toiset tyhminä” on Erolan mukaan ylläpitänyt geenitutkimuksen vähättelyä.
”Tietenkään tuollaisia johtopäätöksiä ei voida tehdä. Mutta koska genetiikalla on vaikutus eriarvoisuuden luojana ja vahvistajana, tätä tematiikkaa ei ole järkeä väistää. Silmien sulkeminen ei auta mitään.”