PERJANTAINA 11. helmikuuta työministeri Tuula Haatainen (sd) puhui tiedotusvälineiden edustajille.

”Todellakin nyt olemme saaneet päätökseen neuvottelut…”

Hallitus oli sopinut työllisyystoimista, jotka valtiovarainministeriön arvion mukaan vahvistavat julkista taloutta vähintään 110 miljoonalla eurolla, ja tuovat noin 5 100 uutta työllistä. Keskeisiin toimiin kuuluivat muun muassa ansiosidonnaisen päivärahan sitominen ansaittuun palkkaan työtuntien sijaan sekä palkkatukilainsäädännön muutokset.

Ja myös: opintotuen tulorajojen korottaminen.

Rajaa nostettaisiin pysyvästi 50 prosentilla vuoteen 2021 verrattuna. Tavoite on parantaa työvoiman saatavuutta sekä opiskelijoiden taloudellista asemaa mahdollistamalla suuremman ansion saaminen opintojen ohella.

Kaikkien muutosten on määrä tulla voimaan vuoden 2023 alussa.

 

SUOMEN OPINTOTUKIJÄRJESTELMÄ koostuu opintorahasta ja oikeudesta opintolainan nostamiseen. Opintorahan määrään vaikuttavat paitsi opintojen eteneminen, myös opiskelijan omat tulot, joita valvotaan vuosittain. Käytännössä jokaiselle tuetulle ja tuettomattomalle kuukaudelle on siis tuloraja. Jos kalenterivuoden aikana verotettavat tulot ylittävät tulorajan, pitää jo nostettuja opintotukia maksaa takaisin. Mitä enemmän tukikuukausia vuoden aikana on, sitä alempi on tuloraja.

Vuonna 2021 opiskelija sai tienata 696 euroa jokaista tukikuukautta kohti ja 2 078 euroa jokaista tuetonta kuukautta kohti. Yhdeksältä kuukaudelta opintotukea nostavan vuosituloraja oli siis 12 498 euroa.

Jo tänä vuonna opiskelijat saavat ansaita enemmän ilman, että se vaikuttaa opintotukeen. Tulorajoja korotettiin 2022 alusta väliaikaisesti 25 prosentilla.

Sitä ennen, edellisen kerran, tasokorotus rajoihin tehtiin 2008. Tuolloin korotus oli 30 prosenttia vuoteen 1998 verrattuna. Ennen kuluvaa vuotta rajat olivat pitkään samalla tasolla lukuun ottamatta indeksitarkastuksia vuosina 2018 ja 2020.

 

 

ENSI VUODEN 2023 alussa tuleva korotus lisännee valtiovarainministeriön arvion mukaan opiskelijoiden työssäkäyntiä, mikä vahvistaa julkista taloutta suorien verotulojen ja etuussäästöjen sekä välillisten verotulojen kautta noin 36 miljoonalla eurolla. Opintotukimenot taas kasvavat noin 24 miljoonalla eurolla vuodessa, joten nettona julkinen talous vahvistuu arvion mukaan runsaat 12 miljoonaa euroa. Työllisyysvaikutus on 2 500 henkilöä.

Ministeriön arvio perustuu oletukseen siitä, että tulorajojen korotus ei hidasta opintojen etenemistä.

Rajojen yleinen tavoite on estää tilanne, jossa suurituloiset opiskelijat nostavat opintotukea, ja myös kannustaa opiskelijoita päätoimiseen opiskeluun ja sen myötä nopeampaan valmistumiseen.

Tilastokeskuksen mukaan yli puolet korkeakoulu-opiskelijoista työskentelee opintojensa ohella. Eri selvitysten mukaan opiskeluaikainen työssäkäynti on suurin tekijä opintojen viivästymiseen.

 

 

SEKÄ Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK että Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL kiittivät hallitusta opintotuen tulorajojen korotuksesta.

Liitot kuitenkin huomauttivat, ettei päätös yksin riitä parantamaan opiskelijoiden asemaa. Rajojen nostaminen ei koske kaikkia opiskelijoita. Lisäksi moni haluaa ansiotyön sijaan keskittyä opintoihin, eikä kaikilla ole mahdollisuutta työskennellä opintojen ohella. Tulorajojen korotus ei myöskään auta niitä, joiden voimavarat eivät riitä työntekoon.