RATKAISU OLI selkeä. Sen antoi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta joulukuun 2021 loppupuolella.

Lautakunnan mukaan Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan käyttämät sukupuolikiintiöt liikuntapedagogiikan aineenopettajan opiskelijavalinnassa ovat tasa-arvolain vastaisia.

Sukupuolikiintiöt, jonka mukaan liikuntapedagogian toisen vaiheen kokeeseen valitaan yhtä paljon naisia ja miehiä, ovat olleet käytössä aivan koulutuksen alusta, vuodesta 1963 saakka.

Lautakunnan päätös on merkittävä. Liikuntapedagogiikan koulutus antaa pätevyyden liikunnan- ja terveystiedon opettajaksi. Suomessa heistä noin 95 prosenttia koulutetaan juuri Jyväskylän yliopistossa.

Nyt sukupuolikiintiöihin perustuvaa menettelyä ei saa enää jatkaa.

 

LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN valintakoemenettely on kaksivaiheinen.

Ensimmäisessä vaiheessa, joka on vuodesta 2010 lähtien tapahtunut ylioppilaskokeen ja/tai kirjallisen kokeen pistemäärän perusteella, on käytössä kiintiöt. Kokeen perusteella toiseen vaiheeseen valitaan yhtä paljon naisia ja miehiä.

Toisen vaiheen soveltuvuuskoe sisältää liikunnallisen ja kirjallisen soveltuvuuskokeen sekä opetustuokion ja vuodesta 2020 alkaen myös haastattelun. Miesten liikuntasuoritukset arvioidaan ja pisteytetään suhteessa miesten kiintiössä hakevien tuloksiin, ja vastaava käytäntö on myös naisten kiintiössä.

Pistemäärä siis muodostuu erilaiseksi miesten ja naisten ryhmässä.

Toisin sanoen valintakokeen ensimmäisessä vaiheessa korkeammat opiskelupaikkaan oikeuttavat pisteet saanut hakija on sivuutettu kiintiön perusteella ja valintakokeen toiseen vaiheeseen valittu vähemmän pisteitä saanut, eri sukupuolta oleva hakija.

Ongelmallista, arvioi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta.

Nimittäin se, että hakijan sukupuoli vaikutti opiskelupaikan saamiseen.

 

LAUTAKUNTA KÄSITTELI opiskelijavalinnan sukupuolikiintiöitä tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran pyynnöstä.

Jo aiemmin Maarianvaara selvitti asiaa yksityishenkilön aloitteesta. Tammikuussa 2020 antamassaan lausunnossa tasa-arvovaltuutettu katsoi kiintiöitä koskevan käytännön tasa-arvolain vastaiseksi.

Yliopisto oli kuitenkin eri mieltä. Se halusi hakea kiistaan ratkaisun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta.

Tasa-arvovaltuutetulle tehdyssä selvityksessään yliopisto katsoi, ettei liikuntapedagogiikan opiskelijavalinnan sukupuolikiintiöt syrji tai suosi sen paremmin miehiä kuin naisia.

Päinvastoin: yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan mukaan kiintiömenettely ”varmistaa sukupuolten välisen tasa-arvon ja edustavuuden opiskelijavalinnoissa läpinäkyvästi ja tasa-arvolain tavoitteiden mukaisesti”. Tiedekunta perusteli kiintiöiden tarpeellisuutta muun muassa tyttöjen ja poikien eriytyneellä liikuntakulttuurilla ja sillä, että oppilailla on liikuntakasvatuksessa oikeus omaa sukupuolta edustavaan opettajaan.

Kun koulussa on sekä mies- että naispuolisia liikunnan opettajia, turvataan monipuolinen liikuntasisältöjen tarjonta kaikille oppilaille. […] molempia sukupuolia siis tarvitaan liikunnanopettajina, koska Suomessa liikuntakulttuuri on hyvin laaja-alainen.

Opettaja on valvonnan osalta virkavastuussa siitä opetusryhmästä, jota hän opettaa […], jolloin on huomioitava myös oppiaineisiin kuuluvat pukeutumis- ja peseytymistilanteet sekä opetuksen henkiseen ja fyysiseen turvallisuuteen liittyvät kysymykset.

Lisäksi tiedekunta korosti naisten ja miesten tasa-arvoista yhteiskunnallista tarvetta työmarkkinoilla.

Tasa-arvovaltuutettu Maarianvaara piti perusteluja riittämättöminä. Hänen mukaansa tiedekunnan esittämä ajatus koululiikunnan monipuolisuuden vaarantumisesta ilman sukupuolikiintiöitä ”edustaa verrattain stereotyyppistä käsitystä siitä, millä tavalla eri sukupuolia edustavat liikunnanopettajat eroavat toisistaan”.

Liikunnan opetus ei myöskään voi olla riippuvainen opettajan sukupuolesta ”sen enempää kuin muiden oppiaineiden opetus”.

”Työmarkkinoiden jakautuminen miesten ja naisten aloihin eli segregaatio on vakava ongelma, jolla on vaikutusta mm. naisten ja miesten palkkaeroon. Se ei kuitenkaan mahdollista sukupuolikiintiöiden käyttämistä opiskelijavalintaprosessissa; muunlainen tulkinta merkitsisi, että sukupuolikiintiöiden käyttäminen olisi mahdollista kaikilla opiskelualoilla.”

Suomessa varsinaiset sukupuolikiintiöt poistuivat opettajankoulutuksesta 1980-luvulla, tasa-arvolain voimaantulon myötä.

Päätöksen myötä heräsi huoli: kuinka taataan miesten riittävän määrä naisvaltaisessa luokanopettajankoulutuksessa?

Koska miesten suosiminen näkyvästi ei ollut sallittua, useiden havaintojen mukaan sitä tehtiin piilossa.

Myös julkista keskustelua erityisesti ”mieskiintiön” palauttamisen osalta on käyty aika ajoin. Kuten vuonna 1996 opetusministeri Olli-Pekka Heinosen toimesta, ja vuonna 2001, kun eduskunnan sivistysvaliokunta ehdotti opettajankoulutuksen valintaperusteiden muuttamista siten, että koulutukseen valikoituisi tasaisesti naisia ja miehiä. Tarvetta miesten nykyistä suuremmalle osuudelle opettajakunnasta on perusteltu muun muassa siten, että opettajayhteisön toivottaisiin olevan sukupuolijakaumaltaan yhteiskunnan kaltainen ja antavan siten oppilaille mallia naisten ja miesten tasa-arvosta. Opetushallituksen vuoden 2012 raportin mukaan opettajakunnan naisistumisen on myös arveltu vaikuttavan epäedullisesti poikien koulumenestykseen.

Opettajankoulutuksen kiintiöitä ei ole kuitenkaan palautettu. Tasa-arvovaltuutettu on katsonut ne tasa-arvolain vastaisiksi.

 

Yliopisto katsoi, ettei menettely syrji tai suosi sen paremmin miehiä kuin naisia.

 

YKSI ONGELMA vielä naisten ja miesten sukupuolikiintiöissä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan mukaan on.

Menettely on ongelmallinen sukupuoli-identiteetiltään muunsukupuolisten kannalta, koska tasa-arvolain mukaan syrjintä sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella on kielletty, lautakunta kirjoittaa.

Onko tätä pidetty ongelmallisena Jyväskylän yliopistossa?

Asiasta on keskustelu, liikuntatieteellisen tiedekunnan opintopäällikkö Päivi Saari sanoo.

Mutta muutostoimiin ei ole ryhdytty.

Saaren mukaan hakijat eivät ole kyseenalaistaneet nais- ja mieskiintiöitä, eikä yliopisto ole saanut niistä ”tässä mielessä oikaisupyyntöjä tai valituksia”.

”Sukupuolikiintiöt on mainittu valintaperusteissa. Suomessa on kaksi juridista sukupuolelta, ja ne [kiintiöt] on sen mukaan määritelty.”

”Ei ole noussut tarvetta [muuttaa käytäntöä] tähän mennessä. Toki jos asia olisi jollain tavalla aktualisoitunut, siihen olisi puututtu.”

 

Tasa-arvolain mukaan syrjintä sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella on kielletty.

 

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON on noudatettava yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan joulukuussa 2021 antamaa päätöstä välittömästi, ellei yliopisto vie asiaa hallinto-oikeuteen ja ellei oikeus määrää toisin.

Yliopisto on kuitenkin jo aiemmin ilmoittautunut sitoutuvansa lautakunnan ratkaisuun.

Mikä siis muuttuu?

Jyväskylän yliopistossa on Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta. Liikuntatieteiden koulutusalan kandidaatti- ja maisteriohjelmissa voi opiskella liikunnan yhteiskuntatieteitä, liikuntabiologiaa sekä liikuntapedagogiikkaa.

Näistä jälkimmäiseen haki vuoden 2021 yhteishaussa yhteensä 1 032 henkilöä. Miehiä 549, naisia 480.

Vuonna 2020 hakijoita oli 1 161, joista miesten osuus oli 573 ja naisten 588.

Vuonna 2019: yhteensä 948. Miehiä 510, naisia 441.

Vuonna 2018: 1 179. Miehiä 651, naisia 531. Luvut perustuvat Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen tietoihin.

Aloituspaikkoja on vuosittain jaossa noin kuutisenkymmentä.

Jos sukupuolikiintiöitä ei käytetä, liikuntatieteellinen tiedekunta on arvioinut, että soveltuvuuskokeisiin kutsuttava joukko koostuisi noin 60 prosenttia naisista ja 40 prosenttia miehistä. Ja jos soveltuvuuskoetehtävät olisivat nykymuotoiset ja niissä käytettävät välineet kaikille yhdenmukaiset, tiedekunnan mukaan fyysiset kokoerot suosisivat testeissä miehiä.

Muutetaanko soveltuvuuskoetta?

Päivi Saaren mukaan tiedekunnassa katsotaan yhdessä, mitä päätös ”käytännössä tarkoittaa ja edellyttää”.

”Tavoitteena on, että hakijoiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuu.”

Seuraavat valintakokeet järjestetään kesällä 2022.

”Siihen mennessä asia ratkaistaan.”