JYVÄSKYLÄN ylioppilaslehti on mielenkiintoinen, kirjoitti lehden vaiheita tutkinut Mika Remes Jylkkärissä maaliskuussa 1994. Vaikka lehdellä on ollut 33-vuotisen historiansa aikana yli 20 erilaista päätoimittajaa, ”sitä haukutaan aina samoilla perusteilla”.
Peruskritiikki noudattaa seuraavaa kaavaa: lehti on tylsä, riviopiskelijoista vieraantunut, elitistinen ja marxilainen. Turha menoerä.
Kirjoituksesta on miltei 30 vuotta. Onko mikään muuttunut?
TOISIN KUIN voisi olettaa, norsunluutorniimme eli Jylkkärin Korkea-arvoiseen Toimitukseen saapuu harvoin palautetta. Keinot saada tietoa siitä, mitä lehdestä ajatellaan, ovat vähäiset.
Ylioppilaskunta tenttaa asiaa vuosittain jäsenkyselyllä, mutta matalan vastausprosentin vuoksi vedenpitävää näkemystä on hankala muodostaa. Kun toimitus toisinaan löytää tiensä ulos ylioppilastalo Ilokivestä tavallisten kuolevaisten joukkoon, vastaukset ovat yleensä kohteliaan positiivisia.
Nyt syksyllä tarjoutui kolmas keino: edustajistovaalien vaalikone. Koska edustajisto päättää muun muassa Jylkkäristä, ehdokkailla toivoisi olevan näkemyksiä.
Kiinnostavinta on, että lehden olemassaoloon kriittisimmin suhtautuvat toistavat vuodesta toiseen samaa: lehdestä tulee luopua, koska se kiinnostaa vain pientä osaa jäsenistä. Toinen vaihtoehto on uudistaa sisältöä kaikille opiskelijoille suunnatuksi.
Ja vuodesta toiseen ratkaisu on sama.
Kautta historiansa ylioppilaslehtien tehtävä on ollut kulttuurinen ja sivistävä sekä opiskelijaelämän vahvistaminen.
Media-alalla omistus keskittyy ja sisältö samankaltaistuu. Voi olla, että (paikallis)medioilla ei ole resursseja tai intoa seurata opiskelijademokratiaa.
Siksi Jylkkärillä on tärkeä rooli: se on yliopistomaailman ”vahtikoira” ja opiskelijoiden edunvalvoja, joka tuottaa muusta mediakentästä poikkeavaa, omanlaista sisältöä.
Kritiikki siitä, ettei Jylkkäri olisi koko ylioppilaskunnalle suunnattu, on erikoinen. JYYhyn kuuluu noin 12 500 jäsentä. Toisia kiinnostaa kirjallisuuskritiikki, ja toisia videopelit, joitain sitsilaulut ja joitain edustajistovaalit.
Jylkkäri on opiskelijoiden edunvalvoja, joka tuottaa muusta mediakentästä poikkeavaa, omanlaista sisältöä.
YKSI SYY Jylkkärin olemassaololle on myös, että se on paikka kokeilla ja harjoitella. Saada työkokemusta. Lehti etsii jatkuvasti avustajia ja juttuideoita (järjestämme myös avustajapalavereita, katso sivun vasemmasta laidasta). (Silloin ei myöskään tarvitse kysyä, miksi sama ihminen kirjoittaa melkein kaikki jutut.) Meille saa myös kertoa, mistä aiheesta Juuri Sinä haluaisit lukea.
Toisin kuin nykyinen toimitus, teki Jylkkäri keväällä 1994 gallupin. Kyseltiin lukijoilta, miksi he lukevat Jylkkäriä. Eniten pisteitä saivat: saadakseen tietoa opiskeluun liittyvistä asioista, mielenkiintoiset jutut, saada tietoa kampuksella tapahtuvista asioista. Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi vastaajat saivat ilmoittaa myös ulkopuolisia syitä.
Eräs vastaaja ilmoitti: tullakseni provosoiduksi, pilatakseni päiväni.
Käsityöharrastaja puolestaan kertoi lukevansa lehteä, koska siellä on hyviä otsikoita leikeltäviksi mm. kortteihin.
Kas näin, arvon edaattorit ja muut lukijat, paitsi että Jylkkäri on edelleen mielenkiintoinen lehti, se on myös monipuolinen.
Kirjoittaja on Jylkkärin päätoimittaja.