LILJA ON ihan normaali tyttö Jyväskylästä
                  ysiluokkalainen, ensi lukuvuonna lukioon
                  jos siinä on mitään järkeä kun ysikin tuntuu aika rankalta

 

Näin alkaa tänä vuonna ilmestynyt Ihana-niminen nuortenromaani. Se voitti WSOY:n TaajuusZ-kirjoituskilpailun, ja lisäksi se on ehdokkaana lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon sekä Aamulehden Tulenkantaja-palkinnon saajaksi.

Säe-muotoisen kirjan on kirjoittanut suomenvenäläinen Dess Terentjeva. Nykyään Tampereella asuvan Terentjevan Ihana sijoittuu Jyväskylään. Se on hänelle tärkeä paikka. Hän muutti kaupunkiin Joutsenosta 16-vuotiaana. Tuolloin kaupunki tuntui suurelta.

”Jyväskylä symboloi monipuolista paikkaa, jossa oli mahdollisuuksia ja erilaisia ihmisiä. Se oli hyvin vapauttavaa.”

 

TERENTJEVA TYKÄSTYI kaupunkiin niin vahvasti, että haki lukion jälkeen vain Jyväskylään. Hän pääsi yliopistoon, ja valmistui myöhemmin filosofian maisteriksi pääaineenaan kirjallisuus.

”Kirjailijaksi ei voi sinänsä kouluttautua missään. Se oli ehkä lähimpänä.”

Yliopistossa opiskelu oli merkittävä kokemus. Pääaineen lisäksi hän opiskeli venäjän kieltä ja kulttuuria, sekä sukupuolentutkimusta. Pro gradu -tutkielman aiheena oli homorepresentaatio kotimaisessa fantasiassa. Opinnot ja kiinnostuksen kohteet ovat näkyneet vahvasti myöhemmässä kirjallisessa tuotannossa.

Queer-hahmot eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ovat Terentjevalle sydämenasia. Ihana-romaanin päähenkilö on panseksuaalinen Lilja, jonka ihastus Ihana on muunsukupuolinen Instagram-käyttäjä. Suhde monimutkaistuu, kun Lilja tapaa isänsä uuden naisystävän Darjan, joka sattuu olemaan Ihanan äiti.

Lisäksi konservatiivinen Darja ei tiedä lapsensa todellisesta sukupuolesta mitään. Lilja joutuu pohtimaan, voiko hyväksyä isänsä seurustelevan transfobiselta vaikuttavan naisen kanssa.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen lisäksi Terentjevaa kiinnostavat muutkin vähemmistöt. Esimerkiksi Ihanassa Liljan ystävä Sarita on romani. Ihanan äiti Darja on puolestaan hyperfeminiininen suomenvenäläinen.

”Suomenvenäläisyyttä on vain vähän suomalaisessa kirjallisuudessa. Hauskaa, että se hyppää silmille jopa Ihanassa.”

 

 

HÄNEN MIELESTÄÄN suomenvenäläisyys ei näy Ihanassa kovin paljoa ainakaan, jos vertaa kirjaa hänen ja Susanna Hynysen kirjoittamaan aikuisille suunnattuun urbaanifantasiatrilogiaan Neonkaupunki. Fantasian lisäksi sarjassa on actionia ja kauhuvaikutteita. Siinä käsitellään toiseuksia sekä kulttuurisia ja sateenkaarevia vähemmistöidentiteettejä.

Trilogian ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 2020, ja toinen 2021. Sarjan päähenkilö on Vera Maksimovna, joka päätyy Elmiin, rinnakkaismaailman painajaismaiseen kaupunkiin, jossa käydään jengisotia.

Ensimmäisessä osassa Vera päätyy gorky-nimiseen jengiin, jota hallitsee noita Baba Jaga. Se on hahmo slaavilaisesta mytologiasta.

Voisi ajatella, että kirjasarja kertoo myös juurista.

Terentjeva syntyi vuonna 1992 Venäjän Petroskoissa. Hän muutti perheensä kanssa Suomeen ollessaan 7-vuotias. Terentjeva on lähtenyt Venäjältä, mutta Venäjä ei lähde hänestä.

”Miellän itseni venäläiseksi. Se on aina ollut niin, vaikka olen asunut reilut 20 vuotta Suomessa.”

WSOY
▸ Lasten ja nuorten kirjallisuuden Finlandia-palkinto jaetaan 1. joulukuuta. Terentjevan Ihanan lisäksi ehdolla ovat Anne-Maija Aallon Mistä valo pääsee sisään, Laura Ertimon Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus, Malin Kivelän, Martin Glaz Serupin ja Linda Bondestamin Jos kohtaat karhun, Pia Krutsin Kaupunki Kukaties ja Timo Parvelan Kepler62.