ELMO LAKAN matka Tokion olympialaisten 110 metrin aitojen välierien lähtöviivalle ei ollut helppo. Kesäolympialaiset oli alun perin tarkoitus järjestää vuonna 2020, mutta koronapandemian vuoksi kisoja siirrettiin vuodella eteenpäin, elokuulle 2021.
Olosuhteet myös pakottivat jyväskyläläisen valmistautumaan arvokisoihin Suomen kylmyydessä muutamaa ulkomaan harjoittelujaksoa lukuun ottamatta.
Lisäksi tammikuussa 2020 Lakka sai kuulla lääkäreiltä syyn pitkään jatkuneille terveyshuolilleen.
Mutta aitajuoksijana Lakka on tottunut esteiden ylittämiseen.
”Pelaan niillä korteilla, mitä kädessäni on.”
Päättyneestä kesästä 2021 muodostui lopulta aiturin uran merkittävin.
Toistaiseksi.
KESÄKUUSSA 2021 Jyväskylän GP-kisoissa tehty Suomen ennätys oikeutti Lakalle lipun Tokioon, uran ensimmäisiin olympialaisiin. Jyväskylän kesäillassa juostu aika, 13,31 sekuntia, rikkoi neljällä sadasosalla Arto Bryggaren lähes 37 vuotta sitten tehdyn Suomen ennätyksen. Lakan aika oli samalla pika-aitojen Pohjoismaiden ennätys.
Elokuun alussa järjestetyissä olympialaisessa saavutettu 110 metrin aitojen välieräpaikka eli pääsy yhden portin päähän finaaleista kasvatti nälkää.
Kolmen vuoden päässä siintää Pariisin olympialaiset, minkä lisäksi nyt 28-vuotiaan Lakan tavoitteena on arvokisamitali ja 13,10 sekunnin alitus kuninkuusmatkallaan ennen kuin hän täyttää 30 vuotta.
Lakan puheista välittyy se, että urheilu-uran varrella tehdyt valinnat nojaavat hänen arvoihinsa. Niitä ovat avoimuus, puhtaus, kestävyys, luonnon kunnioittaminen sekä kotimaisuus.
Lakka on joutunut pohtimaan paljon oman uransa vaikutuksia ympäristölle. Esimerkiksi etelän leiritykset lentokilometreineen ovat saaneet hänet mietteliääksi.
Ulkomailla pääsee kuitenkin treenaamaan maailman huippujen rinnalla ja leireillä on mahdollista keskittyä ainoastaan harjoitteluun. Lisäksi lämpimät olosuhteet auttavat palautumisessa.
Ura on täynnä kompromisseja, mutta menestystä tavoiteltaessa kaikki kivet on syytä kääntää tai muuten tavoitteille voi sanoa hyvästit.
URHEILUN YHTEISKUNTAVASTUUSSA on kyse siitä, kuinka urheilijat ja urheiluseurat käyttävät julkista asemaansa yhteiskunnassa.
Arki olisi huomattavasti helpompaa, jos tyytyisi hymyilemään yritysten mannekiinina ottamatta kantaa ympäröivään maailmaan. Elmo Lakka ei halua olla sellainen, vaikka kokeekin olevansa urheilijana etuoikeutetussa asemassa.
Tammikuussa 2020 Lakka kertoi julkisesti sairastavansa kroonista paksusuolentulehdusta. Ulostulollaan hän haluaa lisätä avoimuutta IBD-suolistosairauksien ympärillä sekä rohkaista ihmisiä hakeutumaan lääkäriin, mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.
PARIN VIIMEISEN vuoden aikana on käyty paljon julkista keskustelua sosiaalisen median roolista urheilijoiden tulonlähteenä. Medioissa on ollut puheenvuoroja, joiden mukaan urheilijoiden on syytä keskittyä vain urheilemiseen.
Osa puolestaan ymmärtää sen, että esimerkiksi yksilöurheilijan on haastavaa tehdä Suomessa uraa ilman sponsoreiden ja sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia.
Menestystä tavoiteltaessa kaikki kivet on syytä kääntää tai muuten tavoitteille voi sanoa hyvästit
Lakan kohdalla sosiaalisen median hyödyntäminen tarkoittaa yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettuja sisältöjä esimerkiksi Instagramissa. Hänelle on tärkeää, että yhteistyökumppanit jakavat saman arvopohjan. Lakka on myös kieltäytynyt joidenkin yritysten ehdotuksista.
Sosiaalisen median käytöstä urheilu-uran apuvälineenä hän ei kuitenkaan kanna taakkaa.
”Se on minulle kuin päiväkirja. Yhteistyökumppanit tietävät, että teen sinne sisältöä, mistä itse tykkään.”
URHEILU-URAN OHELLA Lakka opiskelee liikuntapedagogiikkaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.
Tällä hetkellä aitajuoksija kuitenkin etenee kilpaurheilun ehdoilla, sillä hän tiedostaa, ettei urheilu-ura kestä ikuisesti. Muutamaa opintopistettä vaille valmiina liikuntatieteiden maisterina ja tulevana liikunnanopettajana Lakka on pohtinut lasten ja nuorten suhdetta liikuntaan.
Syksyllä 2019 valmistuneessa pro gradu -tutkielmassaan hän selvitti liikunta-aktiivisuuden yhteyttä poikien itsetuntoon, kehonkuvaan ja elämäntyytyväisyyteen.
Lakka kokee, että nykyisin liikunta ei ole lapsille ja nuorille samanlaista hauskanpitoa, kuin hänen omassa lapsuudessaan.
”Yhteiskunta on muuttunut.”
Sosiaalinen media rakentaa epärealistisia ihannekuvia ja älypuhelinten ruutuaika nakertaa aikaa liikunnalta ja leikeiltä. Jotta liikunnasta tulisi osa lapsen ja nuoren elämää, ovat liikuntatunneilla saatavat positiiviset kokemukset avainasemassa.
”Liikunnanopettajana haluan luoda vastaanottavaisen ja turvallisen ilmapiirin, sillä koulu on elämän opettelua mitä suurimmassa määrin.”