MITEN LUOVIA maailmassa, jossa kuluttaminen on tehty liiankin helpoksi? Tätä pohtii Julia Thurén teoksessaan Kaikki kuluttamisesta. Kirjailija tunnetaan julkaistusta rahaa ja sijoittamista käsittelevästä teoksestaan Kaikki rahasta (2018), sekä samaa teemaa käsittelevästä Ylen podcastista.

Nyt ilmestyneessä teoksessa risteilevät Thurénin oma kokemus sekä tutkittu tieto. Se lähtee liikkeelle kulutuksen historiasta, käy läpi syitä kulutustarpeen taustalla sekä kuljettaa lukijan kohti tulevaisuutta: muuttuuko kuluttaminen, ja miten. Thurén tarkastelee kuluttamista muun muassa evoluutiopsykologian näkökulmasta, uskonnon kaltaisena merkkijärjestelmänä ja mahdollisuutena kuulua eri kuluttajaryhmiin, joissa toinen vannoo Marimekon, toinen Applen nimiin. Lähteet lujittavat teoksen uskottavuutta.

Thurén kertoo kiinnostuneensa omasta kuluttamisestaan tehtyään vuonna 2018 Sitran elämäntapatestin – siitä kahden vuoden jälkeen hän oli lopettanut muun muassa lentämisen ja puolittanut hiilijalanjälkensä.

Hän puhuu teoksessaan keskiluokkaisen linssin läpi, eikä muuta väitäkään. Hän myös peräänkuuluttaa nimenomaan länsimaalaisen keskiluokan vastuuta suunnan muuttajina; pienituloisten kulutus on heitä vähäisempää.

Thurén ei kuitenkaan syyllistä, vaan yrittää löytää syitä kulutuksen viehätykselle. Yksiselitteisiä toimintaohjeita ei teoksesta löydy. Se on ennemmin työkalupakki oman kulutuksen kriittiseen tarkasteluun ja ymmärtämiseen varsinkin niille, joilla on rahaa.

Teoksessa ohjeistetaan myös kestävään sijoittamiseen, jotta rahat pysyvät pois ”pahanteosta”.

Thurén myöntää, että kuluttamiseen kannustavassa maailmassa on vaikea uida vastavirtaan. Hän alleviivaa teoksessaan vanhaa ohjenuoraansa: ”Älä osta turhaa paskaa.” Pelkkä käsky ei kuitenkaan riitä.

Muuttaessaan kulutustaan on tärkeää tiedostaa omat arvonsa ja toimia parhaan mukaan.

Johdonmukaisesti etenevän teoksen lopussa Thurén hahmottelee ”valoisampaa tulevaisuutta itselleen sekä ihmiskunnalle”. Avoimeksi kuitenkin jää, miten visio toteutuu.

Tietoiselle lukijalle teos ei välttämättä tuo suuria oivalluksia, mutta se on tärkeä puheenvuoro aikana, jossa kulutuksessa täytyy tehdä suuri muutos yksilö- ja yhteisötasoilla. Teos aktivoi kirjailijaan samaistuvaa lukijakuntaa: keskiluokkaa suurine kukkaroineen.

Niitä, joilla on varaa vaikuttaa eniten.