Myöhemmin Kaisa on miettinyt, olisiko hän itse hakenut apua. Ehkä ei. Tai ainakin siinä olisi kestänyt pidempään.

Kesän 2017 lopussa Kaisa muutti toiselta paikkakunnalta Jyväskylään. Hän aloitti yliopisto-opinnot humanistisessa tiedekunnassa. Piti omaksua uusi paikkakunta ja tutustua uusiin ihmisiin.

Kavereita löytyi nopeasti, ja yhdestä tuli todella läheinen. Ystävä kertoi sairastavansa masennusta. Avoimuus rohkaisi myös Kaisaa puhumaan.

Oireet olivat alkaneet lukiossa. Se oli itsensä kritisoimista, syyttämistä. Uniongelmia ja stressiä. Syöminen oli vaikeaa, itsetuhoisuuttakin oli.

Mutta ei koko ajan. Toisinaan olo oli hyvä ja arki sujui. Jaksoi opiskella, työskennellä, nähdä ihmisiä, tehdä asioita. Silloin Kaisa ajatteli kaiken olevan hyvin.

 

Sitten tuli huono jakso.

Ystävä kannusti hakemaan apua. Kaisa lupasi harkita, yhä uudelleen. Avun hakeminen ahdisti. Mitä edes sanoisi? Että tuntuu välillä pahalta?

Huhtikuussa 2018 hän oli kävelyllä ystävänsä kanssa, kun tämä pyysi Kaisalta puhelinta. Kun hoitaja vastasi, ystävä ojensi puhelimen Kaisalle. Nyt puhu, ystävä käski. Älä vähättele oireitasi.

Avun hakeminen ahdisti. Mitä edes sanoisi? Että tuntuu välillä pahalta?

Vuonna 1954 perustettu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS ryhtyi kartoittamaan opiskelijoiden mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyttä 1960-luvulla.

Ensimmäinen tutkimus julkaistiin 1967. Tulos: shokki. Noin joka neljännellä ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijalla ilmeni mielenterveyden häiriöitä.

Se oli paljon, ajateltiin, ainakin yleiseen käsitykseen nähden.

1970- ja 80-luvuilla YTHS lisäsi yhteistyötä opiskelijajärjestöjen ja yliopistojen kanssa. Pohdittiin, kuinka ongelmia voisi vähentää. Lisäksi palkattiin neuvontapsykologeja ja vahvistettiin pitkäkestoista psykoterapiatyötä.

Sitten tuli lama. 1990-luvulla painopiste siirtyi lyhyempiin hoitojaksoihin. Korostettiin varhaista puuttumista.

 

Vuosien aikana hoitoon hakeutumisen syyt eivät juuri ole muuttuneet. Edelleen tavallisimmat: masentuneisuus, ahdistuneisuus.

Samana on pysynyt myös kysynnän suhde tarjontaan. Se on ollut suurempaa aina 1970-luvulta saakka. Ja erityisesti se on kasvanut 2000-luvulla. Miksi?

Ei ole tarkkaa tietoa, ovatko mielenterveysongelmat lisääntyneet vai tunnistetaanko niitä aiempaa paremmin.

Sen sijaan tiedossa: moniongelmaisuuden kasvu. On useita tekijöitä, kuten yksinäisyys, syrjäytyminen, huono-osaisuus, sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat.

Myös työ- ja opiskeluelämän vaatimukset ovat lisääntyneet.

Ei ole tarkkaa tietoa, ovatko mielenterveysongelmat lisääntyneet vai tunnistetaanko niitä aiempaa paremmin.

Ja sitten on tietoisuus mielenterveysongelmista. Niistä puhutaan enemmän ja ne tunnistetaan paremmin. Kynnys hakea apua on pienentynyt.

Kysynnän lisääntyminen näkyy kaikissa mielenterveyspalveluissa, myös YTHS:llä.

Kasvutahti: 26 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2020.

 

Viime vuonna YTHS:n palveluiden piirissä olleista yliopisto-opiskelijoista 14 prosenttia asioi vähintään kerran mielenterveydellisistä syistä. Vuonna 2019 palveluita käyttävistä yli viidennes tuli vastaanotolle psyykkisen oireilun vuoksi.

Niiden kirjo voi olla laaja. Huhtikuussa 2018 Kaisa ei osannut erotella, mikä häntä vaivasi. Jonkinlaista alakuloa ainakin, hän sanoi puhelimessa hoitajalle. Ja keskittymisvaikeuksia.

Kaisa sai ajan kartoituskäyntiin toiselle hoitajalle huhtikuun lopulle. Jännitti puhua omista tunteistaan tuntemattomalle. Kertoa menneisyydestä ja nykyisyydestä, vastailla kysymyksiin.

Toukokuun puolivälissä hän tapasi lääkärin, joka antoi ajanvarausluvan psykologille. Hänet Kaisa tapasi elokuussa 2018.

Mielialakyselyssä kysyttiin, minkälaisena itseään pitää. Entä sosiaalisuus, ruumiinkuva, tulevaisuus? Kaisa raksi.

Psykologi tutki vastauksia, kyseli lisää. Sitten diagnoosi: keskivaikea masennus ja määrittelemätön ahdistuneisuushäiriö.

Viime vuonna YTHS:n palveluiden piirissä olleista yliopisto-opiskelijoista 14 prosenttia asioi vähintään kerran mielenterveydellisistä syistä.

Kuinka monta tapaamista on ollut? Käyntejä psykologilla kolme, lääkärillä neljä, psykiatrisella sairaanhoitajalla kaksi.

Enemmänkin voisi olla. Marraskuussa 2018 Kaisa unohti ajanvarauksen. Oli ahdistusta ja vaikeutta muistaa asioita. Kerran YTHS peruutti ajan.

Marraskuussa 2019 Kaisa tapasi lääkärin. Hän kysyi mahdollisuudesta pidempiaikaiseen hoitojaksoon. Lääkäri kirjoitti reseptin: essitalopraamia, 10 milligrammaa vuorokaudessa.

Osittain kyse on omasta saamattomuudesta, Kaisa sanoo. Varsinkin alkuaikoina oli toisinaan hyvä olla. Ei viitsinyt viedä muilta resursseja.

 

Huonoina kausina ei ole ollut energiaa edistää asiaa. On myös ilmennyt uusia, fyysisiä oireita. Sydän hakkaa ja oksettaa. Nukkuessa jännittää kehonosia. Leukaa, hartioita, käsiä.

Mutta on myös aikojen puute. Niitä on niukasti.

Elokuussa 2019 Kaisa soitti uupumuksen vuoksi akuuttiaikaa, mutta ei ollut aikoja. Sama tilanne psykiatrin suhteen 2019.

Maaliskuussa 2021 iski dissosiaatiokohtaus, eräänä arki-iltana varoittamatta. Puoleentoista tuntiin Kaisa ei tunnistanut itseään, kumppaniaan ja ystäväänsä.

Samalla viikolla hän soitti YTHS:ään. Lääkärien kalenterit olivat täynnä.

Vielä kymmenisen vuotta sitten prosessi meni näin: opiskelijalla oli mahdollisuus hakeutua suoraan psykologin vastaanotolle, jossa hoito voitiin aloittaa.

Vuosien 2014–2016 aikana YTHS joutui vähentämään henkilöstöään, eniten mielenterveyspuolelta. Henkilötyövuosien määrää pienennettiin 14 prosenttia.

Syy: leikkaukset. Vuoden 2014 kehysriihessä Alexander Stubbin (kok) hallitus päätti lopettaa opetus- ja kulttuuriministeriön maksaman vuokratuen YTHS:lle. Myös Kelan rahoitusosuus pieneni.

Yhteensä toimintavuotta kohti katosi noin viisi miljoonaa euroa, kymmenen prosenttia koko budjetista.

Koska palveluita oli vähemmän, jonot kasvoivat. Palvelumallia muutettiin: ensimmäinen kontakti oli tilannetta kartoittava terveydenhoitaja.

 

Entä nyt? YTHS uudistui 1. tammikuuta 2021. Sen myötä ammattikorkeakoululaiset siirtyivät YTHS:n asiakkaiksi. Asiakasmäärä tuplaantui: 125 000 opiskelijasta 270 000:een. Myös työntekijöitä rekrytoitiin suhteessa saman verran.

Uudistuksen valmistelun taustalla oli Juha Sipilän (kesk) hallituksen ajama sotemalli 2010-luvulla. Siksi YTHS irrotettiin ylioppilaskunnista.

Lain suunnittelussa kuultiin opiskelijoita. Sekä opiskelijakuntien liitto SAMOK että ylioppilaskuntien liitto SYL ovat pitäneet korkeakouluopiskelijoiden palveluiden yhdenvertaistamista positiivisena. Aiemmin kunnat järjestivät ammattikorkeakoululaisten palvelut.

Nykyään opiskelija soittaa ensin hoidon tarpeen arviointiin. Sen jälkeen hänen vastuutiiminsä ottaa yhteyttä. Tiimiin kuuluvat mielenterveystyöhön suuntautunut hoitaja, terveydenhoitaja, yleislääkäri ja fysioterapeutti.

Mielenterveysongelmissa ensimmäinen kontakti on yleensä hoitaja, joka toteuttaa noin kuukauden kestävän arviointijakson. Hän kartoittaa opiskelijan tilannetta, sen vakavuutta, hoitovaihtoehtoja.

Jo ennen YTHS-uudistusta käytössä oli niin kutsuttuja ”matalan kynnyksen palveluja”, kuten videovastaanottoja, verkkoterapioita, mielenterveyden omahoitoon tarkoitettuja verkkokursseja. Jatkossa niiden rooli kasvaa.

 

YTHS:n johtajaylilääkäri Päivi Metsämäki hahmottelee uudistuksen kaksi tavoitetta.

Yksi: vastuutiimi on opiskelijaan yhteydessä kahden vuorokauden sisällä siitä, kun hoidon tarpeen arviointi on tehty.
”Se toteutuu jo varsin hyvin.”

Kaksi: opiskelijan hoito alkaa viikon sisällä.
”Tämä on pidemmän aikavälin tavoite, johon ei päästä kuin osassa vastuutiimejä.”

Metsämäen mukaan suurin osa mielenterveysongelmista on lieviä. Noin puolet avunhakijoista selviää ensi vaiheen tuella.

Loput tarvitsevat intensiivisempää hoitoa. Silloin hoitosuunnitelma tehdään lääkärin kanssa. Metsämäki luettelee vaihtoehtoja: lyhytterapia, nettiterapia, lääkitys, ryhmähoito, niiden yhdistelmät. Näitä toteutetaan vastuutiimin lisäksi psykologien ja psykiatrien tuella, ja vakavissa tilanteissa erikoissairaanhoitoon ohjaten.

Ongelma on kuitenkin, että myös erikoissairaanhoidon palvelut ovat osin ylikuormittuneet. Hoitoon pääsyä joutuu odottamaan. YTHS:n osaaminen on pääsääntöisesti lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidossa.

”Vie energiaa soittaa uudelleen, selittää samat asiat eri hoitajalle. Tuntuu myös, että pitäisi osata myydä oireensa, vakuuttaa voivansa huonosti.”

Tammikuussa 2021 syntyi ruuhka. YTHS kertoi, että takaisinsoittoa voi joutua odottamaan jopa kolmen arkipäivän ajan. Self-chat suljettiin.

Patoutunutta hoidontarvetta, YTHS perusteli.

Uudistuksen yhteydessä avattiin uusia palvelupisteitä ja vanhat työntekijät perehdyttivät uusia tekijöitä. Kaikki virat eivät ole vielä täyttyneet. Alueellista vaihtelua on. Siksi joillain paikkakunnilla apua on ostettu alihankintapalveluina.

Maaliskuun 31. päivänä YTHS tiedotti, että ensimmäisten kuukausien ajan ”paikoittaisista haasteista suurin osa on nyt selätetty”. Hoidon tarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen puhelinpalvelussa siirrytään asteittain laajempiin palveluaikoihin. Myös Self-chat avataan.

 

Perjantaina 9. huhtikuuta Kaisa jätti YTHS:lle soittopyynnön. Seuraavana maanantaina hoitaja soitti takaisin ja välitti soittopyynnön vastuutiimille. Sieltä soitettiin parin tunnin päästä. Kaisa sai maksusitoumuksen alihankintapalveluita tuottavalle Mehiläiselle.

Hän ei halua syyttää yksittäisiä ihmisiä.
”Systeemiä pikemminkin.”

 

Yleinen käsitys hänen lähipiirissään on, että ”tällaista mielenterveyspuolella on”. Odottelua.

”Vie energiaa soittaa uudelleen, selittää samat asiat eri hoitajalle. Tuntuu myös, että pitäisi osata myydä oireensa, vakuuttaa voivansa huonosti.”

Mutta on hän kuullut YTHS:stä myös hyvää. Osa on saanut heille sopivaa, oikeanlaista apua.

Hetki sitten eräs hänen ystävistään pohti avun hakemista. Kaisa neuvoi puhumaan oireista avoimesti. Olemaan vähättelemättä niitä, koska ne ovat totta.

Kaisan nimi on muutettu.