JYYn jäsen Teemu Kovanen jätti edustajistolle viime syksynä asunnonvaihdon palvelumaksuja käsittelevän jäsenaloitteen.

Kovanen piti epäoikeudenmukaisena käytäntöä, jossa Soihdun sisäisistä muutoista veloitetaan 55 euron suuruinen palvelumaksu, vaikka muutto tapahtuisi rakennuksen peruskorjauksen takia. Jylkkäri uutisoi asunnonvaihtomaksuista toukokuussa 2020. Soihtu on Jyväskylän Ylioppilaskunta JYYn omistama liiketoimintakokonaisuus.

Kovasen aloite jaettiin kolmeen eri osaan: vuokranantajasta johtuvat muutot, jo maksettujen palvelumaksujen palauttaminen sekä palvelumaksujen kerääminen yleisesti. Hallitus päätti, että kaksi ensimmäistä osaa käsitellään edustajiston joulukuun kokouksessa, ja kolmas osa vuoden 2021 aikana.

 

Joulukuun kokouksessa edustajisto päätti luopua maksun perimisestä tapauksissa, joissa muutto johtuu vuokranantajasta. Lisäksi edustajisto päätti palauttaa A-D -talojen peruskorjauksista aiheutuneiden muuttojen yhteydessä perityt palvelumaksut niitä takaisin hakeville vuoden 2021 aikana. Päätös maksujen palauttamisesta ei ollut yksimielinen, vaan syntyi yhden äänen erolla.

Maaliskuun 2021 kokoukseen hallitus valmisteli esityksen siitä, mitä asunnonvaihtomaksuille tehdään tulevaisuudessa.

Hallitus esitti, että maksu perittäisiin jatkossa kaikista sisäisistä muutoista, joille ei ole terveydellistä tai vuokranantajasta johtuvaa perustetta.

Aiemmin maksua ei ole peritty asuntotyypin vaihtuessa. Jatkossa siis esimerkiksi solusta yksiöön muuttava joutuisi kaivamaan kuvetta, mutta maksun hinta laskisi 50 euroon.

 

Alkuperäisen aloitteen tehnyt Kovanen kritisoi ehdotuksen sisältöä mielipidekirjoituksessaan (Jylkkari.fi 22.3.2021) ”täysin jäsenaloitteen hengen vastaiseksi”.

Kovanen esitti aloitteessaan palvelumaksuista luopumista, mutta nyt esitellyssä ehdotuksessa niiden määrää oltiin sen sijaan lisäämässä.

”Tämä ei ole hyvä tapa suhtautua jäsendemokratiaan. Ylioppilaskunta on jo pitkään halunnut, että rivijäsenet olisivat kiinnostuneempia vaikuttamisesta ja osallistuisivat aktiivisemmin yhteiseen päätöksentekoon. Edustajiston hyväksyntä esitetyille toimenpiteille antaisi karun esimerkin jäsendemokratian vaikuttavuudesta”, Kovanen kirjoittaa.

 

Hallitus oli puntaroinut myös vaihtoehtoa, jossa palvelumaksujen perimisestä luovuttaisiin kokonaan.

Tämä tarkoittaisi hallituksen laskelmien mukaan Soihdulle vuositasolla noin 12 000 euron kuluja ja lisäisi sitä kautta painetta nostaa vuokria.

Kun summa jaetaan Soihdun 1 614 asunnon kesken, asuntokohtaiseksi kustannukseksi muodostuu hieman alle 7,5 euroa vuodessa. Korotus olisi siis varsin maltillinen verrattuna 50 euron kertamaksuun, joka on monelle opiskelijalle iso rahasumma.

”Näimme oikeudenmukaisimpana kaikkia kohtaan, että kustannus menee sen aiheuttajan maksettavaksi”, kertoo JYYn hallituksen varapuheenjohtaja Aku Buckbee.

 

Hallitus valmisteli ehdotuksen yhdessä Soihdun liiketoiminnan edustuksen kanssa.

Asukkaita ehdotuksen valmistelussa ei kuitenkaan kuultu.

Asia kävi ilmi maanantaina 22.3. edustajiston ryhmävastaavien tapaamisessa, eli kaksi päivää ennen kokousta, jossa esitys oli tarkoitus käsitellä.

”Emme tietoisesti päättäneet olla kysymättä asukkaiden mielipidettä. Se ei vain tullut missään vaiheessa esille”, Buckbee kertoo.

Hänen mukaansa hallitus pohti, olisiko mahdollista toteuttaa nopeasti kysely, mutta päätyi siihen, ettei aikaa ollut tarpeeksi kyselyn luotettavaan ja laadukkaaseen toteuttamiseen.

 

Jyvivan Ira Vainikainen huomautti 24.3. edustajiston kokouksessa, että JYYn tämän vuoden toimintasuunnitelmaan on kirjattu asukasdemokratian parantaminen. Vainikainen oli hallituksen puheenjohtaja edellisellä hallituskaudella, kun aloite otettiin käsittelyyn.

Vainikainen esitti, että asia palautetaan valmisteluun ja käsitellään sitten, kun myös asukkaiden mielipide on käytettävissä. Edustajisto asettui tukemaan Vainikaista.

”Oman näkökulmani muodostamisessa on todella tärkeä tietää, mitä asukkaat haluavat”, Vainikainen sanoo. Hän pitää sekä palvelumaksujen perimistä että niiden vuokriin sisällyttämistä varteenotettavina vaihtoehtoina.

Haasteena asukasdemokratian toteutumisessa on se, että Soihdun asumisen ohjesäännössä ylioppilaskylän asukastoimikunnan kooksi on määritelty 10 henkilöä, eikä vaadittavaa määrää ole saatu kokoon.

Viime lokakuussa puhutti asukastoimikunnan entisen varapuheenjohtajan Heta Ahon monisivuinen avoin kirje, jossa asukastoimikunnan vaikutusmahdollisuuksia ja Soihdun toimintaa kritisoitiin perusteellisesti.

 

Vainikaisen mielestä asukastoimikuntatoiminta pitäisi saada aidosti vaikuttavaksi, jotta toiminta olisi ”palkitsevaa ja mielekästä”. Sen lisäksi toimintaan olisi tärkeää löytää ”ilon hetkiä”.

”Paikalle tuloon pitäisi olla muitakin houkuttimia kuin se, että pääsee vaikuttamaan, sillä se ei ole kaikille elämän ykkösasia.”