Pandemia iski yllättäen – hetkessä koulut suljettiin, työpaikalle ei enää päässyt eikä ystäviä saanut tavata. Moni menetti työnsä ja talous ajautui taantumaan. Ihmiset joutuivat odottamattoman kriisin keskelle, ja samaan aikaan huoli omasta ja läheisten terveydestä painoi mieltä. Ei siis mikään ihme, ettei nukuttanut.
Koronapandemian myötä erilaiset univaikeudet ovat yleistyneet. Ilmiö on kansainvälinen ja niin laajalle levinnyt, että moni puhuu jo “koronasomniasta”, koronan aiheuttamasta unettomuudesta. Suomalaisten unenlahjat olivat tosin rappeutuneet jo ennen koronaa. Unitutkija Markku Partisen mukaan uupumus- ja väsymysoireet ovat yleistyneet jatkuvasti viime vuosina.
”Tilanne on huolestuttava, sillä koronapandemia on huonontanut unenlaatua ja nukkumista entisestään”, Partinen toteaa.
Partisen mukaan yleisin oire on unenlaadun heikentyminen. Ihminen heräilee öisin ja jatkuva pohdiskelu ja ahdistuneisuus valvottavat. Kun nukkuu huonosti, unen aikana ei tapahdu elpymistä.
“Aivot eivät palaudu, ja niihin kertyy kuona-aineita. Se taas johtaa väsymykseen ja uupumukseen”, Partinen kertoo.
”Unen merkitys terveydelle ja immuniteetille on valtava”
Huonounisuus lisää myös riskiä sairastua koronavirustautiin. Partisen mukaan kansainvälisessä tutkimuksessa on kartoitettu unen määrää ennen koronapandemiaa, ja hypoteesin mukaan todennäköisyys sairastua on suurempi, jos on nukkunut huonosti.
“Unen merkitys terveydelle ja immuniteetille on valtava. Nukumme vain kolmasosan vuorokaudesta, mutta unen merkitys kokonaisterveydelle on paljon sitä suurempi”, Partinen sanoo.
Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että huonosti nukkuminen heikentää immuniteettia ja riski sairastua esimerkiksi influenssaan kasvaa. Sama pätee koronavirukseen.
“Kuvitellaan, että liikut ulkona, ja joku koronaa sairastava köhii lähelläsi. Jos olet nukkunut hyvin ja vastustuskykysi on kunnossa, muutama viruspartikkeli ei aiheuta sinulle sairautta. Jos taas nukut huonosti ja vastustuskykysi on heikentynyt, pienikin määrä antigeenejä eli virusproteiineja voi johtaa vakavaan sairastumiseen”, Partinen kertoo.
5-10 prosentilla ihmisistä unihäiriöt ovat päin vastoin vähentyneet korona-aikana
Partisen mukaan myös niin sanottu long covid eli pitkä korona voi pahentua, jos unta ei saa riittävästi.
Long covidilla tarkoitetaan pitkittyneitä koronaoireita, ja sen voi saada vaikka olisi sairastanut vain lievän koronavirustaudin. Joillakin pitkä korona on kestänyt kuukausia. Kun ei saa nukuttua tarpeeksi, keho ei pääse palautumaan ja oireet jatkuvat.
Osalle pandemia rajoituksineen on kuitenkin tuonut helpotusta uupumukseen. Partinen kertoo, että 5-10 prosentilla ihmisistä unihäiriöt ovat päin vastoin vähentyneet korona-aikana.
Tämä johtuu siitä, että yhä useampi tekee etätöitä ja voi vaikuttaa omiin työaikoihinsa. Kun työmatkoihin ei kulu aikaa, ehtii aamulla nukkua pidempään. Univelka ja jatkuva krooninen väsymys ovat vähentyneet.
“Hypoteesini on, että ihmiset, jotka olivat todella uupuneita ja burnoutin partaalla jo ennen koronaa, ovat nyt saaneet nukuttua paremmin. Erityisesti tästä hyötyvät ihmiset, jotka eivät ole kovin ahdistuneita koronatilanteesta”, Partinen kertoo.
Suomalaiset taas ovat taipuvaisempia ahdistukseen, mikä näkyy huonompina yöunina.
Taipumus ahdistuneisuuteen vaikuttaisikin olevan ratkaiseva tekijä siinä, kärsiikö koronapandemian aiheutttamasta unettomuudesta.
Esimerkiksi Italiassa nukuttiin tavalliseen tapaan, vaikka koronatilanne oli siellä keväällä erittäin vakava. Partinen uskoo sen johtuvan italialaisesta kulttuurista – ihmiset syövät yhdessä, seurustelevat ja jatkavat elämäänsä niin normaalisti kuin mahdollista.
Suomalaiset taas ovat taipuvaisempia ahdistukseen, mikä näkyy huonompina yöunina.
“Ruotsissa unettomuutta ei ole sen enempää kuin Suomessa, vaikka koronatilanne oli siellä paljon huonompi”, Partinen kertoo.
Hän uskoo erojen johtuvan siitä, että Ruotsissa koronarajoitukset ovat olleet löyhempiä, eikä viruspandemia ole näkynyt ihmisten arjessa samalla tavoin kuin Suomessa.
Unitutkija pitää mahdollisena, että ruotsalaiset eivät ole ahdistuneet koronasta yhtä paljon kuin suomalaiset.
Ainakaan melatoniinista ei todetusti ole haittaa.
Samantapaisia havaintoja on tehty Japanissa, jossa koronatilanne on ollut kohtalaisen hyvä ja yhteiskunta on toiminut melko normaalisti. Unettomuusoireet eivät ole lisääntyneet merkittävästi, eikä unilääkkeiden käyttö ole yleistynyt.
Vaikuttaa siis siltä, että ahdistuneisuus ja unettomuus kulkevat käsi kädessä. Maissa, joissa korona ei vaikuta merkittävästi ihmisten arkeen, ei asiasta välttämättä huolestuta yhtä paljon. Siksi myöskään unettomuus ei ole lisääntynyt.
Niille, joille koronavuosi on aiheuttanut univaikeuksia, Partinen suosittelee terveellisistä elämäntavoista kiinni pitämistä. Säännöllinen vuorokausirytmi sekä riittävä liikunta auttaa myös nukkumaan paremmin.
“Jos kuitenkin tuntuu, että vuorokausirytmi venyy, melatoniini voi auttaa nukahtamaan ajoissa”, Partinen sanoo.
Melatoniini on hormoni jolla on antioksidanttisia vaikutuksia. Se parantaa immuniteettia, sillä antioksidantit suojelevat elimistöä stressiltä ja tulehdustiloilta.
Ainakaan melatoniinista ei todetusti ole haittaa.