Synnyin maailmaan turkulaisena, mut ennenkun mun varsinaissuomalaisuus oli kunnolla puhjennut kukkaan, mun vanhemmat päätti muuttaa Joensuuhun.
Niinpä mä kökötin seitsemän tuntia autossa hamsterin häkki sylissä, ja mietin et missäköhän on Joensuu, ja onkohan siellä asvalttiteitä. Sit kuus vuotta myöhemmin kun se hamsteri oli jo haudattu takapihalle ja mä olin oppinut arvostaa torin kiertämistä amisautossa, me muutettiin taas, tällä kertaa Jyväskylään.
Mun pitäis nyt haukkuu mun kotiseutu, mut en oikeen tiiä et missä se on. Enkä oo asunut missään niin kauaa et osaisin haukkua silleen kunnolla. Eikä mulla oo oikeeta murretta. Vittu.
Haluisin tosi kovasti olla turkulainen, mut oon huomannu et ihmiset (varsinkaan turkulaiset) ei pidä sua turkulaisena jos oot asunu Turussa vaan ekat yheksän vuotta sun elämästä.
Kuitenki oon aina halunnu olla turkulainen, koska Turku on Suomen vanhin kaupunki ja entinen pääkaupunki ja muutenki on paljon parempi olla turkulainen kun joensuulainen.
Oon sellanen outo Turku-fani, joka alkaa hihkumaan aina kun joku mainitsee Förin tai piispanmunkin tai Posankan. Mut hei, mikä on siistimpää kun valtava muoviveistos, joka on puoliks possu ja puoliks ankka? 19-vuotiaana tein jopa pyhiinvaelluksen Turkuun ja pyörin ihan innoissani meidän vanhan kerrostalon parkkipaikalla.
Kun alotin nelosluokan Joensuussa, yks poika sano mulle et Turku on suomen persereikä. Mä huusin sille täysii et ”painu helvettiin” ja jouduin puhutteluun. Sillon mulle vasta selvis, et kaikki ei rakastakaan Turkua.
Teineillä Joensuussa ei oo hirveesti tekemistä. Hengailtiin Iso Myyssä, käytiin röökillä Anttilan parkkihallissa ja viikonloppusin juotiin kaljaa Ilosaaressa, eli ”saaressa”.
Ilosaarirockikin on muuten Joensuussa vaan ”rokki” ja se et on menossa rokkiin ei tarkota et ois menossa Ilosaarirockiin vaan sitä et on menossa festarialueen ulkopuolelle ”teinimetsään” ryyppäämään. Siellä voi sit vaikka tavata jotain lahtelaisia tai muita eksoottisia ulkopaikkakuntalaisia.
Joensuu on siitäkin siisti paikka et siel oli natseja jo ennenku niistä tuli Suomessa ihan mainstreamii.
Joensuun murre on vittumainen, koska siitä ei pääse ikinä eroon. Muutin kaheksan vuotta sitten Jyväskylään, mut jos joku puhuu sitä mun läheisyydessä, päässä naksahtaa joku on/off nappi päälle ja yhtäkkii mie alan puhhuu tälleen. Sit tullee ikävä Joensuuta.
Oikeet jyväskyläläiset haluu pois Jyväskylästä, koska ne on aina asunu täällä. Mää tykkään Jyväskylästä tosi paljon, vaik tääl vois kyl olla vähän vähemmän mäkiä ja Rossoja.
Mut ehkä joku päivä mustakin tulee oikee jyväskyläläinen, joka haluu vaan muuttaa Helsinkiin ja sit voin sanoo kaikille siellä et Jyväskylä on mun paska kotiseutu.