Erään legendan mukaan Albert Einsteinin kerrotaan kehuneen korkoa korolle -ilmiötä maailman kahdeksanneksi ihmeeksi.

“Joka sitä ymmärtää, tienaa; joka ei ymmärrä, maksaa sitä”, väitetään hänen veistelleen.

En ota kantaa siihen, onko sitaatti Einsteinin oma vai vain jokin taloustieteilijöiden folkloreen liittyvä myytti, jota pikkutakki-ihmiset kertoilevat iltasatuna lapsilleen. Olennaista on se, että korkoa korolle -ilmiö on taloudellinen luonnonlaki, josta saattaisivat hyötyä myös opiskelijat.

 

Miksi ihmeessä opiskelijan pitäisi sijoittaa opintolainaa?

Vastaukset kysymyksiin löytyvät rooibos-vanilja-kirsikka-teen ja juustokakun äärellä syksyisenä päivänä erään kahvilan terassilta.

Juuso Jokinen hörppää teetä ja miettii hetken. Sitten hän lausuu riimin Spektin kappaleesta Ennen Ku Mä Delaan.

“Älä eläkettä venaa, kun et sit kuitenkaan saa. Jos luulet ne rahastoidaan ni moi vaan.”

Rap-artisti Spektinä tunnettu Juho Samuli Huhtala toimi ennen menestyksekkään musiikkiuran alkamista Nordean sijoitusjohtajana. Ehkä miehen sanat sisältävät hippusen totuutta.

“Sillon kun meidän sukupolvi vanhenee, eläkkeitä ei välttämättä tulla saamaan nykyisessä mittakaavassa”, Juuso Jokinen pohtii.

Jyväskylän kauppakorkeakoulussa opiskeleva Jokinen toimii tällä hetkellä ainejärjestö Pörssi ry:n sijoituskerhon vetäjänä. Hän näkee, että sijoittaminen on omien taloudellisen tilanteen turvaamista tulevaisuuteen katsomalla.

“Jos aloittaa nuorena, ei ole mitään väliä millaisella summalla lähtee liikkeelle. Pääasia sijoittamisessa on korkoa korolle -efekti. Se, että lähtee sijoittamaan, takaa taloudellista turvallisuutta.”

“Ilmainen kuusi tonnia tulee suoraan siitä, että on nostanut opintolainaa ja saanut käytyä koulut tavoiteajassa.”

Julkisuudessa monet talouselämän vaikuttajat muistuttavat kansalaisia tasaisin väliajoin sijoittamisesta ja vanhuuden taloudellisesta turvaamisesta. Kovinkaan moni opiskelija ei kuitenkaan ehdi miettiä eläkeasioita opinto- ja valmistusmispaineiden puristuksessa. Tässä Jokinen haluaisi nähdä positiivisen muutoksen.

“Lähdetään ajattelemaan asiaa siten, että Kelan tavoite maisterin tutkinnolle on kuusi vuotta. Jos pääsee maisteriksi tässä ajassa, otetusta lainasta saa hyvitystä 40 prosenttia.”

Hyvityksen saadakseen lainaa pitää nostaa opintojen aikana vähintään 2500 euroa. Kelan huomioima lainan enimmäismäärä on 18 000 euroa. Tuolla summalla tai sen ylittävällä lainamäärällä opintolainahyvitystä maksetaan valmistumisen jälkeen 6200 euroa.

“Ilmainen kuusi tonnia tulee suoraan siitä, että on nostanut opintolainaa ja saanut käytyä koulut tavoiteajassa.”

“Itselläni menisi ylimääräinen raha aina käyttöön. Kun rahan laittaa tuottamaan ja poikimaan, se ei mene turhuuksiin.”

Jyväskyläläinen Roope Niemelä aloitti sijoittamisen viitisen vuotta sitten. Tuolloin 18-vuotias Niemelä sijoitti kesätyörahojan muutamiin rahastoihin ja alkoi rakennella ohessa omaa salkkuaan.

“Ostin muutamalla satasella osakkeita ja kiinnostuin siitä sen verran, että lähdin perehtymään asiaan enemmän.”

Armeijan ja reppureissulla vietetyn ajan jälkeen Niemelä alkoi laittamaan systemaattisesti palkastaan sivuun rahaa.

“Nipistin joka kuukausi 400-500 euroa palkasta rahastoihin.”

Tällä hetkellä Jyväskylän kauppakorkeakoulussa opiskeleva Niemelä on päässyt kunnolla sijoittamisen makuun. Omassa salkussa on osakkeiden lisäksi kolmesta neljään passiivista indeksirahastoa, joissa on omat aktiiviset salkunhoitajat.

“Kesällä, opintojen ohella, rahoitin elämiseni osakkeiden päiväkaupalla ja sainkin nostettua muutaman tonnin näihin menoihin.”

 

Sijoitustoimissaan Niemelä pyrkii vastuullisuuteen, eikä salkkuun ole asiaa asevalmistajien tai öljy-yhtiöiden osakkeilla. Ennen ostoa Niemelä tutkii myös yrityksen taustat, katsoo kurssien laskut ja nousut sekä selitykset niille.

“Koetan etsiä omaan filosofiaan pohjautuvia osakkeita, sekä haluan varmistua sijoituskohteen kannattavuudesta.”

Covid-19 ei ole sotkenut Niemelän sijoituskuvioita. Pahimmat sudenkuopat hän on välttänyt kylmäpäisyydellä ja maltilla.

“Myyn osakkeet kun tietty haluttu tuottoprosentti on saatu tavoitettua. Vaikka tulos olisi kääntynyt hetkellisesti tappiolliseksi, niin maltan kyllä odottaa. Kuitenkaan kaikki omaisuus ei ole kiinni siinä yhdessä yrityksessä. Kurssit liikkuvat ylös ja alas, mutta jos arvostus yritykseen säilyy, niin ostan sitä lisää”.

Tärkeimpänä syynä sijoittamiselle Roope Niemelä näkee tulevaisuuteen varautumisen. Hänen mukaansa opiskelijoiden olisi hyvä miettiä oman eläkkeensä suuruutta jo aikaisessa vaiheessa. Koko opintolainaa ei tarvitse sijoittaa kerralla, pienet kuukausittaiset summatkin kerryttävät varallisuutta.

“Itselläni menisi ylimääräinen raha aina käyttöön. Kun rahan laittaa tuottamaan ja poikimaan, se ei mene turhuuksiin.”

Uusia sijoittajia Niemelä neuvoo olemaan rauhallisia. Ensimmäiseksi omasta pääomasta tulisi pyrkiä laskemaan osuus, jonka on valmis sijoittamaan. Osakkeita kannattaisi pyrkiä ostamaan ajallisella hajautuksella useammassa eri erässä. Näin omat virheliikkeet voidaan korjata helpommin, eikä tiputus vie kaikkea varallisuutta kerralla.

“Monesti osto polttaa enemmän kuin se myyminen. Jos lähtee kerralla koko varallisuudella mukaan, niin voi käydä huonosti”.

Omaa osaamista voi pyrkiä parantamaan sijoitusta käsittelevien podcastien, blogien ja Youtube-kanavien kautta.

“Se oli itselle sellaista ajan tappamista, että kuunteli sijoittamista käsitteleviä podcasteja autossa, töiden välillä, ruokaa tehdessä tai siivoillessa. Hyvää ajanvietettä ja löytyy varmasti ne tärpit ja vinkit sen oman sijoittamisen kehittämiseen.”

”En nukkuisi kauhean hyvin jos voisin menettää tuet.”

Tee alkaa hiljalleen jäähtyä. Kysyn Juuso Jokiselta kenties sen pelottavimman kysymyksen: miten opiskelijan kannattaisi sijoittaa opintolainaansa sijoittaa?

“Osakerahastot ovat aikalailla no brainereita.”

Sijoitusrahastoja on muutamaa erilaista, mutta yleisin on osakkeisiin keskittynyt osakerahasto. Se on sijoittajien omistama, mutta sijoitusyhtiön ja salkunhoitajan hallinnoima kokonaisuus erilaisia osakkeita. Se voi koostua vaikkapa 25 eri yrityksen osakkeista. Jotkut rahastot ovat keskittyneet teknologiaan, toiset bioteollisuuteen ja eräät vaikkapa pohjoismaisiin pienyrityksiin. Rahastoihin sijoitetaan arvo-osuustilin kautta. Sellaisen saa avattua pankin tai osakevälittäjän kautta.

“Idea on se, että kun sijoitat siihen rahastoon, se on hyvin hajautettu ja sen on koonnut henkilö joka tietää asioista jotain. Rahasto sijoittaa kaikki rahat mitä itse siihen sijoitat niissä prosenteissa, mitä salkku sisältää”, Juuso Jokinen selventää.

Osakerahasto voi olla joko passiivisesti tai aktiivisesti hoidettu. Passiivinen rahasto noudattaa automaattisesti osakkeiden arvoa mittaavaa indeksiä ja on hoitokuluiltaan halvempi. Aktiivisissa rahastoissa salkunhoitaja tekee jatkuvasti sijoituspäätöksiä ja koittaa täten saada aina parasta mahdollista tuottoa omistajilleen.

“Jos kulut menevät yli 0,5 pinnan, niin silloin kannattaa miettiä parempaa vaihtoehtoa”.

Rahastot eivät yleensä maksa osinkoja, vaan saadut voitot sijoitetaan suoraan takaisin rahastoon. Näin opiskelija ei vahingossakaan torpedoi omia tukiaan ja veroistakin joutuu huolehtimaan vasta silloin, kun myy oman osuutensa rahastosta.

Suoria osakkeita ostavan piensijoittajan kannattaa kuitenkin avata osakesäästötili. Tämä siksi, että Kela katsoo arvo-osuustilin kautta maksetut osingot aina tuloiksi.

“Vuoden 2019 loppupuolella markkinoille tuli osakesäästötili, joka on oikeastaan opiskelijoita varten tehty. Myynneistä ei mene veroja, joten Kela ei katso niitä tuloiksi. En nukkuisi kauhean hyvin jos voisin menettää tuet.”
Osakesäästölin saa avattua helposti oman pankin kautta. Tilille voi siirtää enintään 50 000 euroa. Tilin sisällä saaduista osingoista ja myyntivoitoista ei tarvitse maksaa veroa. Valtio vaatii omiaan vasta silloin, kun tililtä nostetaan varoja pois.

 

Aloittelevan sijoittajan on kuitenkin muistettava, että suoriin osakkeisiin sijoittaminen vaatii suurempaa tietämystä yrityksistä ja talouden kehityksestä.

“Jos kursseja ja yrityksiä ei jaksa seurata tai niihin perehtyä, ei missään nimessä kannata suosia suoria osakeostoja, sillä se vaatii taitoa”, Jokinen toteaa.

Ajatukset kääntyvät auttamatta koronaan ja maailman synkkään nykytilaan. Tiukalla budjetilla elävästä opiskelijasta talousmaailman turbulensseihin heittäytyminen saattaa tuntua kamikaze-lennolta. Etenkin kun kirosanaksi muodostunut korona myllertää maailmaa uusiksi.
Onko sijoittaminen tässä tilanteessa järkevää? Milloin ylipäätään on paras aika sijoittaa?

Juuso Jokinen ei ole huolissaan. Hän leikkaa palan juustokakkua ja selittää ajallisen hajauttamisen idean.

“Se on erittäin tärkeää kriisiaikoina. Tarkoituksena on jakaa haluttu sijoituspotti tasaisesti pitkin vuotta. Silloin ostetaan tavallaan sitä vuoden keskiarvoista tuottoa.”

 

Jokisen mukaan kaikkea ei kannata sijoittaa kerralla, vaan jakaa summa pienempiin osiin. Esimerkiksi 1000 euroa on järkevää sijoittaa vaikka 100 euroa kerrallaan. Näin kriisit ja dipit eli talouden notkahdukset eivät syö voittoja niin helposti. Sitten talouden taas noustessa voitot tasoittavat tappiot.

Tärkeintä on jatkuvuus.

“Ikinä ei ole huono aika sijoittaa, pitää vain jatkaa kriisiajasta huolimatta.”