Kortepohjan ylioppilaskylän kotisivujen mukaan ylioppilaskylän asukkaan siirtyminen asunnosta toiseen on ilmaista, mikäli asuntotyyppi vaihtuu tai perusteena on perhekoon nousu tai terveydelliset syyt. Mikäli asuntoa haluaa vaihtaa muista syistä, perii JYY tästä 55 euron suuruisen palvelumaksun. Yllätyksenä tornitaloista peruskorjauksen tieltä muuttaville asukkaille tuli kuitenkin se, että myös he joutuvat maksamaan kyseisen maksun muuttaessaan pois remontin tieltä. Ottaen huomioon opiskelijoiden yleensä suhteellisen pienen tulotason, aiheutti päätös monella ymmärrettävästi harmaita hiuksia.

Yksi näistä palvelumaksun maksaneista opiskelijoista on ylioppilaskylässä vuodesta 2016 lähtien asunut Paschal Safeh. 

“Mielestäni palvelumaksun pyytäminen on perusteetonta. Toivon, että jonain päivänä joku voi vakuuttaa minut ja muut siitä, minkä vuoksi palvelumaksu piti maksaa” sanoo Safeh, joka muutti B-talosta peruskorjauksen tieltä vasta korjattuun A-taloon keväällä 2018. 

“Mielestäni maksun perusteluksi ei riitä toiseen taloon muuttaminen. JYY on se, joka päätti remontoida tornitalot. Minkä vuoksi minun pitäisi maksaa muutosta?“

Kortepohjan nykyisen asukastoimikunnan mukaan tornitalojen remontin tieltä muuttavilta asukkailta perittävä palvelumaksu oli alunperinkin hieman kyseenalaista. Enää tässä vaiheessa he eivät kuitenkaan lähtisi palvelumaksuja perumaan. 

Tätä artikkelia varten antamassaan kannanotossa Kortepohjan asukastoimikunta kertoo, että B- ja C-taloista muuttaville on tarjottu suoraa mahdollisuutta päästä juuri peruskorjattuun taloon korvauksena asunnon lähtemisestä alta. Tästä huolimatta he kuitenkin joutuvat maksamaan palvelumaksun. Tämän lisäksi asukastoimikunta toteaa, että “Siirtomaksun (ts. palvelumaksun) poistaminen vähentäisi JYYn saamia tuottoja, mikä lisäisi painetta korottaa vuokria.”

JYY:n talous-ja palvelujohtaja Jenni-Mari Penttinen kertoo, että palvelumaksun periminen menee asunnon muutosta aiheutuvaan hallinnolliseen työhön:

“Palvelumaksu kattaa osan asunnonvaihtoon liittyviä kuluja sekä toimistotyön että kiinteistönhuollon osalta”, kirjoittaa Penttinen sähköpostivastauksessaan.

Kaiken kaikkiaan suoraa palautetta JYY:lle palvelumaksuista on tullut asukasmääriin nähden vähän, kertoo talous- ja palvelujohtaja Jenni-Mari Penttinen. Hän sanoo tämän johtuvan siitä, että kyseiset maksut ovat vuokrausalalla normaali käytäntö.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto näyttäisi kuitenkin olevan asiasta eri mieltä. Vaikka he eivät voi ottaa yksittäisiin asioihin suoraan kantaa, lähettivät he silti tätä artikkelia varten  seuraavan vastauksen:

“Peruskorjaus on vuokranantajasta johtuva toimenpide, johon vuokralainen ei voi itse vaikuttaa. Lähtökohtaisesti vuokralaiselta ei tulisi tälläista maksua periä. Vuokralaiset joilta palvelumaksuja on peritty, voivat reklamoida vuokranantajalle ja tarvittaessa saada sovitteluapua kuluttajaneuvonnasta.”

Paschal Safeh sanoo, että mikäli hänen B-talon asuntonsa ei olisi mennyt remonttiin, ei hän olisi muuttanut ollenkaan. Myöskään muuttaminen ylioppilaskylän ulkopuolelle ei ollut hänelle vaihtoehto:

“Minä olin opiskelija ja maksoin JYY:lle jäsenmaksua, joten minulla oli mielestäni oikeus asua ylioppilaskylässä ja nauttia ylioppilaskunnan jäsenyyden suomista eduista. Mielestäni palvelumaksun perimisessä ei ollut mitään järkeä. Ei ihmisiä voi vain ammentaa tyhjiin, koska tiedetään, että heidän (asumis)mahdollisuutensa ovat rajalliset.”

Kysyttäessä, että minkä vuoksi niinkin pieni kuin 55 euron suuruinen maksu aiheuttaa näinkin suurta vastustusta, Safeh toteaa:

“Koska sen pyytäminen ei ole oikeutettua. Summa voi näyttää pieneltä, mutta kun sen kertoo kaikilla niillä opiskelijoilla, joita asia koskettaa, niin summasta tulee valtava.”

Kaikissa peruskorjaukseen menevissä taloissa on yhteensä 720 asuntoa, joista JYY arvioi, että noin 80 % niiden asukkaista kuuluu palvelumaksun piiriin. Loput 20 % muuttavat joko asuntoihin, joista palvelumaksua ei peritä tai kokonaan ylioppilaskylän ulkopuolelle.

Päätöksen palvelumaksun perimisestä teki JYY:n hallitus 5.4.2017 pitämässään kokouksessa. Kokouksen pöytäkirjasta ilmenee, että kyseisillä palvelumaksuilla katetaan henkilöstö- ja hallintakuluja yhteensä 31 680 euron arvosta. Kyseinen summa on kuitenkin päätetty laittaa remonttitalojen asukkaiden maksettavaksi, koska sitä ei haluttu laittaa osaksi rakennuskustannuksia. Mikäli kyseiset kulut olisi taas otettu Ylioppilaskylän vuosibudjetista, olisi tämä pöytäkirjan mukaan lisännyt vuokrankorotustarpeita.

Paschal Safehille palvelumaksun periminen ei kuitenkaan ole näyttäytynyt samoin:

“Näyttää siltä, että vuokraa on korotettu ylioppilaskylässä keskimäärän 1 % vuodessa. Tänä vuonna maaliskuussa vuokrani nousi kuitenkin jopa 1.5 %.” 

Kaikki JYY:n hallituksessa eivät kuitenkaan olleet samaa mieltä palvelumaksun perimisestä. Pöytäkirjasta näkyy, että palvelumaksun periminen meni läpi äänin 7-3. Kolme kokouksessa ollutta ehdottivat, että palvelumaksujen periminen lopetettaisiin ja jo maksetut palvelumaksut A-talosta palautetaan. Yksi palvelumaksuja vastaan puhuneista oli Jyy:n hallituksessa aikaisemmin toiminut ja nykyisin kansanedustajana vaikuttava  Bella Forsgrén (Vihr.). Hän avaa puhelimitse tilannetta pöytäkirjaan viitaten, mutta ei halua ottaa kantaa tilanteeseen ylioppilaskylän sisällä tällä hetkellä enempää, koska ei ole enää mukana JYYn päätöksenteossa:

“Mielestäni vuokranantajana JYY:ltä olisi ollut reilua olla pyytämättä palvelumaksuja, sillä remonttitalojen asukkaat eivät voineet itse vaikuttaa tilanteeseensa.” 

Talous- ja palvelujohtaja Jenni-Mari Penttisen mukaan Jyy selvittää tällä hetkellä omalta puoleltaan kilpailu- ja kuluttajaviraston kantaa peruskorjattujen talojen asukkailta perittyihin palvelumaksuihin. Kysymyksiin siitä, minkä vuoksi maksujen laillisuutta ei selvitetty aiemmin ja siitä, maksaako Jyy mahdollisesti takaisin jo perityt palvelumaksut, ei täten ole vielä pystytty vastaamaan.