Jyväskylän Ylioppilasteatteri palaa Ilokiven alakertaan ravistelemaan William Shakespearen Myrskyä. Shakespearen viimeisiin kuuluva näytelmä saa klovneriasta uutta tuulta alleen Erika Hastin ohjauksessa. Komedia on tuotu nykyaikaan piristävällä ja kepeällä tavalla.

Heti näytelmän alussa yleisöön otetaan suora kontakti. Interaktiivisuus jatkuu läpi näytelmän eleillä, katsekontaktilla ja suoralla puhuttelulla.

Klovnerian fyysisyys sopii komedialle hyvin, ja esityksen mukana on helppo hymyillä ja nauraa ääneen. Myrsky muuntautuu melkein kuin helläksi parodiaksi, joka ei ota itseään liian vakavasti.

Vaikka pelleily kulkee mukana läpi näytelmän, ylilyöntejä on onnistuttu välttämään suurimmaksi osaksi. Humoristisen kömpelyyden ja sekavan sähläämisen raja on onnistuttu säilyttämään. Alun esittelykierros jää tosin hieman irralliseksi itse näytelmästä.

Ylioppilasteatterin vahvuuksiin kuuluu ehdottomasti intensiivisen tunnelman luominen vähillä lavasteilla, eikä Myrsky ole poikkeus. Minimaaliset lavasteet ja rekvisiitat mahdollistavat sen, että näyttelijät pääsevät luomaan ympäristön omalla olemuksellaan.

Valojen, äänitehosteiden ja näyttelijöiden yhteispeli onnistuu maalaamaan aution saaren näyttämölle, jossa ainoita pysyviä elementtejä ovat muutama tuoli ja katosta roikkuvat köydenpätkät. Ne vähät rekvisiitat, mitä näytelmän kuluessa käytetään, tuntuvat tarkkaan valituilta ja tuovat mukavia yllätyselementtejä tarinan kulkuun.

Humoristisen kömpelyyden ja sekavan sähläämisen raja on onnistuttu säilyttämään.

Näyttelijäkaarti tekee onnistuneen suorituksen ja tuo tekstin 1600-luvulta hienosti nykyaikaan herkullisilla pienillä nykykulttuuriviittauksilla. Shakespearen klassikko ja Beavis and Butthead kuulostavat yhdessä oudoilta, mutta toimivat yllättävän hyvin.

Näyttelijäkaartin kemiat kohtaavat, ja kaikilla tuntuu olevan aidosti hauskaa lavalla. Ilotteluun on katsojankin helppo mennä mukaan.

Erityismaininnan ansaitsee päähenkilö Prosperoa tulkitseva Taru Norrena, jonka heittäytyminen juonittelevaksi Milanon entiseksi herttuaksi antaa katsojalle nautinnollisen kokemuksen. Myös Norrenan ja tuulenhenki Arielia näyttelevän Patrik Behmin yhteispeli on kutkuttavaa seurattavaa.

Myrsky on puolentoista tunnin nauruhermoja kutkutteleva pakomatka loppusyksyn synkkyydestä, jonka voisi käydä katsomassa useampaankin kertaan.