Gettomasa oli nostamassa Jyväskylä räpin kolmatta aaltoa pinnalle voittamalla räpin Suomen mestaruuden 2012. Viimeistään viime keväänä Leijonien kultajuhlissa esiintyessään kymmenien tuhansien ihmisten edessä Helsingin Kaisaniemessä, oli hän noussut jo koko maan isoimpien nimien joukkoon. Diplomaatti-albumin Silmät-kappale on muodostumassa Gettomasan Jyväskylän kauden tietynlaiseksi testamentiksi, mutta palataan ensin ajassa taaksepäin.
Gettomasa räppää Silmät–kappaleella Kortepohjasta, joka on toiminut jo toista vuosikymmentä jyväskyläläisen räpmusiikin keskuksena ja ravintola Rentukka pitkään sen sykkivänä sydämenä. Jo vuosituhannen alussa kaupungin ensimmäisen aallon tekijöistä Urbaanilegendan Joniveli ja Kasanova tiivistivät ajatuksiaan vuonna 2004 Toinen Kanava -yhtyeen kanssa julkaistun Välimerkki -yhteisalbumin kappaleella Kortepohjamielentila.
Jyväskylän räpskene on karkeasti jaettavissa kolmeen eri aaltoon. Ensimmäisen aalto ajottuu 2000-luvun isoon räpbuumiin, jolloin pinnalla olleet Fintelligens, Seremoniamestari, Pikku G, Tulenkantajat ja MC Taakibörsta löivät räpmuusiikkia Suomessa ensimmäisen kerran isommin läpi. Toinen aalto ajoittuu vuosista 2007–2009 eteenpäin. Kolmas aalto voidaan katsoa alkaneeksi 2012–2013 ja nyt 2010-luvun lopussa on neljännen aallon aika.
Ensimmäistä aaltoa oli nostamassa Rockin da North -porukan kanssa maata kiertänyt Urbaanilegenda. Jyväskylässä musiikkia julkaisevia räppäreitä oli tuohon aikaan määrällisesti vähän ja kaupungissa vaikuttaneita tekijöitä kartoittaakseen täytyy katsoa laajemmin koko Keski-Suomea.
”Kokoonpano -niminen oli muistaakseni Muuramesta, joka nykyään nykyään tekee Tampereella musiikkia nimellä Lepponen Laulainen. Äänekoskella oli BHC, missä oli Narcoticissakin vaikuttanut Casper. Muitakin oli, mutta nämä teki fyysisiä julkaisuja ja ovat jääneet yhteisiltä keikoilta mieleen”, Urbaanilegendan riveissä pinnalle noussut Joniveli muistelee.
2010-luvun taitteessa Jyväskylän räpskene alkoi lähteä toisen aallon mukana hitaasti, mutta varmasti lentoon. Tuolloin vahvimpiin tekijöihin lukeutuvat JKL Funk Days -kollektiivista ponnistaneet Are ja Kriso. Are voitti räpin Suomen mestaruuden 2007, JKL Funk Daysin Kakkaavat Gangsterit -levy julkaistiin 2008 ja seuraavana vuonna kollektiivin nimikko-mixtape. Rekami perusti vuonna 2009 Skill Street Entertainment -levy-yhtiön ja aktivoitui itsekin virallisten julkaisujen kanssa. Tähän aikaan myös teknologinen kehitys helpotti musiikin tekemistä, julkaisua ja jakelua.
Jyväskylä ei ollut aiemmin kategorisoitunut minkään tietynlaisen musiikkityylin tai kulttuurin kaupungiksi, vaikka samoihin aikoihin kaupungista on noussut monia taitavia indie-artisteja. Nuorekkaassa opiskelijakaupungissa on syntynyt asukkaidensa näköisiä ilmiöitä. Jyväskylässä ei ole ollut turhan leimallista alueellista kulttuuria, mikä on mahdollistanut myös räpille poikkeuksellisen vahvan aseman keskikokoisessa suomalaiskaupungissa. Mitään erityistä Jyväskylän vesijohtovedessä ei ole, vaan ilmiöt on jäljitettävissä vahvoihin tekijöihin, yksilöihin ja yhteisöihin.
”Jyväskylässä on aina keskitytty itse räpin tekemiseen, kun nuorien artistien kohdalla tuntuu, että jos yksi kappale saa vähän paremman vastaanoton, niin keskitytään äkkiä jo kaikkeen muuhun kuin uusien biisien tekemiseen”, Rekami pohtii Jyväskylä räpille tunnusomaisia piirteitä.
Gettomasa on samoilla linjoilla.
”Kun mä ite mietin, mitä me on tehty ja miten mä nään junnujen täällä tekevän ja katotaan Helsinkiin. Siellä on ihan eri kulttuuri. Helsingissä halutaan homma nollasta sataan heti. Ulkoiset motivaattorit on ihmisten mielissä paljon enemmän kuin täällä”, Gettomasa kertoo.
Gettomasa ei juuri baareissa viihdy ja katsoo sen pelastaneen monilta tähteyden lieveilmiöiltä.
”Helsingissä on myös iso baarikulttuuri ja siellä on enemmän hännystelijöitä. Jyväskylässä on vaikea larpata mitään isoa tähteä. Itselle iso tekijä on ollut se, etten käytä alkoholia ja viihdy baareissa. Kusi nousee nopeiten päähän niillä, jotka hengaa baarissa, koska siellä on fanit. Jos hengaisin puolituttujen fanien kanssa, jotka haluavat miellyttää ja kertoa kuinka hieno olen, niin hetken päästä alkaisin itsekin uskomaan siihen.” Gettomasa sanoo.
Jyväskyläläisten tekijöiden määrä räjähti käsiin kolmannen aallon aikana 2012–2015 ja myös keikkoja riitti. Vuonna 2013 Jyväskylässä oli ensimmäisen puolen vuoden aikana yhteensä 29 räptapahtumaa ja noin 50 eri keikkaa, mikä oli enemmän kuin monta kertaa suuremmassa Helsingissä tai muissa Suomen kaupungeissa. Kolmannen aallon mukana pinnalle nousi paljon tekijöitä, joista aktiivisimpia olivat muun muassa Gettomasa, Korstoraatio (Tohtori Getto, Joosu J, Lyttä, Super Duve ja Mikemo), Allu Kala ja Area52 (Bege, Rehtivee, FunkyDuke, Miki & Idän Nikolai).
Gettomasan Silmät-kappaleella Megabossina mainittu Rekami ja Tupla-P:näkin tunnettu Are asuivat kämppiksinä Taitoniekantiellä vuosina 2013–2015. Kesällä 2019 Are otti ja muutti Tampereelle, Rekami lähti Helsinkiin. Tampeereelle oli jo hieman aiemmin suunnannut Axel Kala (aiemmin Allu Kala), ja Kriso muutti jo muutama vuosi sitten Helsinkiin. Useamman kokeneen tekijän muuttaminen pois Jyväskylästä toimii myös aallonmurtajana uudelle, ja uusien tekijöiden tyylit ovat entistä monipuolisempia.
Jyväskylä räpissä on alkamassa neljäs aalto. Kuten Gettomasa Silmät -kappaleella lausui, oli hänen vuoronsa muuttaa alueelle, takaisin lapsuutensa maisemiin Kortepohjaan. Gettomasan vahtivuoro jäi lopulta kovin lyhyeksi. Sanotaan se nyt tässä: Gettomasa on muuttamassa loppuvuoden aikana Helsinkiin. Tohtori Getto piti pitkään hallussaan Kortepohjan ostarin aluetta, mutta hänkin vaihtoi maisemaa. Kortepohjan hip hopin täyteisistä vuosista ei tällä hetkellä ole muistuttamassa kuin DDR:n seinässä komeileva jättimäinen KPC-graffiti.
Jos toisen ja kolmannen aallon aikana Jyväskylän kulttuuri-ilmapiiri oli tarpeeksi avarakatseinen tai vaisu vahvan räpkulttuurin syntymiselle, niin räpkenttä itsessään oli tiivis ja homogeeninen. Oli lähinnä 90-luvun perinteiseen soundiin vannovia puritaaneja ja tekeminen pohjautui vahvaan freestyle-kulttuuriin.
”Jyväskylän räpskene on ollut myös ahdasmielinen niitä kohtaan, jotka tekee erilaista musaa kuten Adi L Hasla tai Lauri Haav. Nyt se ilmapiiri alkaa onneksi pikku hiljaa vapautumaan, mutta oli sellainen aika, että jos teit sen boom bap -sämplelaarin ulkopuolelta jotain, niin enemmistö sylki sun päälle”, Gettomasa sanoo.
Gettomasan uran ensimmäisillä albumeilla räppävällä hahmolla on Jyväskylän kokoisessa kaupungissa omat lieveilmiönsä. Hän halusi sen mersun, sai sen mersun, mutta saa nyt mersullaan liikaa huomiota. Tämäkin nousee esiin LX-Beatsin (Rekami) tuottamalla Silmät-kappaleella.
”Päällä paha jumitus, teinit vahtaa ja snäppää salakuvii must. Pitäis antaa tukistus, mut Masa tuki suus, ei o varaa ottaa pahaa julkisuut.”
”Eittämättä oon se ketä jätkät vihaa, ei kestä nähä et mä käännään CLS:n pihaa.”
”Nuoret kuvaa Jyväskylässä salaa koko ajan, missä tahansa olen, ja viime aikoina mun autoa on alettu seuraamaan”, Gettomasa harmittelee.
Maisemanvaihto auttaa myös uudenlaisen musiikin luomisessa.
”Tiesin aika nopeasti tuon edellisen levyn jälkeen, että mun pitää aika nopeasti ihmisenä ottaa askeleita eri suuntaan, että pystyn seuraavaksi tekemään myös erilaista materiaalia. Halusin elää ja räpätä tietyn jutun itsestäni pois”, Gettomasa summaa.
”Tästä ympäristöstä alkaa olla kaikki tarinat revitty. Periaatteessa voisin tehdä saman jutun uusiksi, mutta ei sillä olisi enää samaa merkitystä. Haluan muuttaa maisemaa ja samalla mun mielenmaisemaa”, hän jatkaa.
Neljännen aallon tekijöissä on kuultavissa aiempaa melodisempia soundeja ja vaikutteita elektronisesta musiikista. Yksi isoimman tähtipotentiaalin omaavista on debyyttialbuminsa pian julkaiseva Lauri Haav, joka sai aluksi normista poikkeavilla tyyleillään kaupungissa kosolti kritiikkiä.
”En mä sitä voi kiistää, olihan se tosi vaikeeta. Ehkä mä käänsin sen mun vahvuudeksi. Vitut näistä äijistä. Mä näytän kyllä, tuun vielä kovempaa ja ärsytän teitä vielä enemmän. Tässä teille”, Lauri Haav myöntää.
”Eihän se ikinä tunnu hyvältä, kun sua haukutaan, mutta nyt osaan käsitellä sen vähän eri tavalla. Tää kommenttipalsta ja video on ikuisesti täällä ja mietin, että kaikki tulee ikuisesti näkemään, mitä musta on kirjoitettu, niin sillon se oli aika pysäyttävä tilanne”, Lauri Haav sanoo viitaten kaksi vuotta sitten Lytän kanssa julkaistuun Ei Siin -kappaleeseen.
Kaupungin tuoreista nimistä Aaro630:n rooli tuottajataitoisena räppärinä on korostunut. Toki moni kolmannen aallon tekijöistä tuottaja Ruubenista lähtien on Jyväskylässä edelleen aktiivisena. Neljännen aallon mielenkiintoisista nimistä Pyrythekid luottaa perinteisempiin tyyleihin, Vepun ja Konstaog:n tyyliset nimet julkaisevat puolestaan modernimpaa melodista soundia.
Neljäs aalto on tuonut mukanaan myös paljon mielenkiintoisia naisräppäreitä Kerhokerho-kollektiivin tapaan, jotka ovat aktivoituneet erityisesti keikkarintamalla, mutta julkaisujen saralla näytöt on vielä antamatta. Jyväskylä räp elää mielenkiintoisia aikoja.