Skeittaajien, BMX-pyöräilijöiden ja scoottaajien ulkokausi Jyväskylässä alkaa olla loppuun taputeltu. Syksy alkaa ja säät muuttuvat seksihelteistä sateisiksi ja myrskyisiksi.

Mutta tänä talvikautena lajien harrastajilla tulee olemaan hankalaa.

Suomenlaajuisen lasten trampoliini- ja skeittipuisto Superparkin Jyväskylän puisto puretaan messuhallin käytön takia. Viimeinen aukiolopäivä oli jo 11. elokuuta.

Toinen vaihtoehto oli skeittaajien perustama Salmirannan skeittihalli, jossa oli 400 neliömetriä pelkästään skeittaajille.

Myös BMX-pyöräilijät saivat viime keväänä oman vuoron ja oletettavissa olisi ollut myös scoottaajille oma.

Nyt Jyväskylän kaupunki on päättänyt, että rakennus on huonossa kunnossa. Sortumisvaaran takia koko halli puretaan eikä sen käyttö ole turvallista. Halli suljettiin kevätkauden 2019 päätteeksi.

Mihin lajien harrastajat unohdettiin? Onko edelleen ihmisten mielissä se sama kuvitelma, että skeittaajat on laiskoja alkoholisoituneita oman elämänsä sankareita?

Jyväskylän rullalautailijat ry:n puheenjohtaja Santeri Nikkinen pitää tilannetta katastroofisena.

”Jyväskylän kaupunki pitää itseään liikuntakaupunkina. Sitten tulee tällainen tilanne, että vanha halli lähtee alta, eikä uutta ole näkyvissä,” hän lataa.

Skeittauskäyttöön Salmirannan halli on aikanaan muutettu talkoovoimin.

”Onhan tämä halli pätevästi tehty ja hyvin toiminut, mutta eihän uimaritkaan mene talkootyylillä rakentamaan uimahalleja. Se on kaupungin tehtävä. Se on ainutlaatuista, että me voidaan rakentaa kaikki itse” kertoo saarijärveläinen skeittaaja Jaakko Saavalainen.

”Esimerkiksi mäkihyppyyn pistetään ihan törkeä määrä rahaa, vaikka harrastajapiiri on murto-osa siitä, mitä Jyväskylässä on skeittareita”, Nikkinen linjaa.

Uuden hallin pykäämiseenkin miehet olisivat valmiita osallistumaan ja uskovat, että muitakin halukkaita auttajia löytyisi.

”Täällä on niin paljon ihmisiä, joita tämä tilanne ahdistaa ja jotka haluaisivat auttaa. Tämä nyt vaan tuntuu siltä, ettei tässä ole mitään tehtävää”, Nikkinen harmittelee.

Uuden skeittihallin paikkaa on suunniteltu Säkkitiellä sijaitsevalle 1 000 neliön hallille.

”Jos kaupunki alkaisi ottaa tämän tosissaan ja hoitaisi hommaa eteenpäin, trial-pyöräilijät, BMX-pyöräilijät, scoottaajat ja skeittaajat saisivat katon päänsä päälle ennen talven tuloa”, Nikkinen kertoo.

Asian eteenpäin viemiseksi odotellaan siis kaupungin päätöksiä. Kaupungin työntekijöiden lomat ovat kuitenkin hidastaneet päätöksentekoa kesällä.

”Ymmärrän sen, että kaupungin päässä asiat vaatii enemmän aika. Nyt vasta loppukesästä tuntuu, että kaupunki on alkanut aktivoitumaan”, Nikkinen kertoo.

Viime keväänä Jyväskylän scoottaajat perustivat oman yhdistyksensä. Myös Jyväskylän BMX-pyöräilijät ovat saaneet juuri oman yhdistyksensä rekisteröityä.

”Sitä kautta näytettäisiin kaupungin mielestä vähän virallisemmilta ja vakuuttavimmilta”, arvelee BMX-pyöräilijä Joonas Hiltunen.

”Tämän takia perustimme 15 vuotta sitten yhdistyksen, että saataisiin tämä halli kasaan. Siihen on silloin aikoinaan kova työ tehty”, Nikkinen jatkaa.

Pölyiset parkkihallit, jossa joudutaan pelkäämään häätöjen puolesta, eivät ole monelle kovin motivoiva paikka harrastaa. Eikä ketään huvita seistä räntäsateessa miettien, mihin mennä seuraavaksi.

BMX-pyöräilijä Joonas Hiltunen epäilee löytävänsä itsensä ensi talvena parkkihalleista pyöräilemästä, jos hallia ei ensi talveksi kuulu.

Ei ole aina mahdollista lähteä toiselle paikkakunnalle harrastamaan. Opintojen takia sekä auton, rahan ja ajan puutteen ja muiden syiden takia sitä ei voi harrastaa joka viikonloppu.

Saavalaiselta löytyy itse rakennettu skeittitila kotoaan Saarijärveltä.

”Oispa kaikkilla mahdollisuus moiseen”, Hiltunen haaveilee.

Harrastusmahdollisuuden lisäksi Salmirannan skeittihallin ympärille on muodostunut myös yhteisö.

”Aina kun tulee hallille, näkee tuttuja ja sitten on hymy huulilla, kun tulee uusia. Kaikki kuuluu joukkoon”, kertoo Saavalainen.

Jyväskylässä skeittaajia, scoottaajia ja BMX-pyöräilijöitä on paljon ja lajit saavat jatkuvasti uusia harrastajia.

”Mutta jos ei ole puitteita, niin ei ole myöskään kasvamisen varaa. Nuorisolla ei ole mahdollisuutta päästä aina muualle harrastamaan vaan joudutaan tyytymään, mitä kaupungilla on tarjottavana”, Nikkinen kertoo.

Jos lajissa halutaan jatkossa menestystä, se vaatii myös harjoittelupaikkoja.

”Viime avointen ja naisten sarjan SM-ykköset tuli molemmat Jyväskylästä. Että kyllä täällä on menestyvää jengiä”, Nikkinen taustoittaa.

”Ne siis tuli Jyväskylästä. Me menetettiin nekin, kun tarvitaan jo isompia paikkoja ja haasteita. Aika sääli homma”, Saavalainen jatkaa.

Skeittaaminen ja freestyle BMX -pyöräilyä nähdään myös seuraavissa olympialaisissa, joka houkuttelee varmasti lajeille uusia harrastajia.

”Kyllä sen näkee jo nyt, miten skeittifirmoilla menee lautoja. Se on ihan koko ajan kasvussa. Eikä olympialaiset varmana tule sitä hidastamaan”, Nikkinen kertoo.

”Siellä on aina niitä pienempiä jotka ihastelee niitä taitavia skeittaajia ja haaveilee joskus olevan samanlaisia. Tää on aika raffisti sanottu, mutta jos minä olisin pieni, niin kyllä minä mielummin sitä skeittausta fiilailisin kuin mitään kurlingia. Onhan se skeittaus siisti laji”, Saavalainen tokaisee.

Jyväskylän kaupunki on valmis maksamaan uuden hallin vuokran, muttei ole vastannut mitä tulee tarvikkeiden eteen.

Vanhassa hallissa on paljon tavaraa mistä rakentaa, muttei niille ole välisäilytystilaa.

”Eikä ne oo kuuleviin korviinsa ottanut sitä että ’hei otetaan ne vanhat puut sieltä talteen.’ Ne on vaa joojoo muttei mitään tapahdu! Meillä on täällä valmiita runkoja ja vanereita. Siirtämällä nämä uuteen halliin saataisiin tila nopeasti käyttökelpoiseksi”, Saavalainen mietiskelee

”Mutta purku iskee päälle ennen kun on mitään toista paikkaa viedä näitä nii minkäs sille voi”, Nikkinen ihmettelee. Kaupungin budjetti on tiukka, joten talkootyöt ja vanhojen materiaalien käyttö olisi järkevin vaihtoehto.