Moni opiskelija ja opiskelijanmielinen otti vahvasti itseensä ja hermostui kesällä, kun Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi twiittasi Helsingin Sanomien kirjeenvaihtajan Annamari Sipilän kolumnin innoittamana että ”Taitava ja viisas ⁦@AnnamariSipila⁩ aivan huikeassa vedossa tänään! Hänen nerokkuutensa sivaltaa laiskanpulskeat syöttöporsaat pieniksi viipaleiksi”. 

Sipilän kolumni oli satiirista naljailua Suomen ylioppilaskuntien liiton kannanotosta, jossa toivottiin perustuloa ja opiskelijoille mahdollisuutta levätä ja lomailla jossain välissä. Moni loukkaantui Ahosniemelle sekä Sipilälle, erityisesti siksi, että kannanotossa oltiin huolissaan työtaakan ja opintojen paineiden alla  uupuvista opiskelijoista. 

Toisaalta moni näki myös synkkää ja ironista paikkaansapitävyyttä kommentissa. Ovathan syöttöporsaat usein huonoissa oloissa lihotettavia eläinparkoja, jotka viedään syöttämisen jälkeen teuraalle muiden hyödyksi. 

 

Twiitin lopullinen tarkoitus jäi kuitenkin vähän mysteeriksi. Twitterissä on vaikea perustella tai selittää mitään viestien lyhyyden takia, joten Jylkkäri soitti Ahosniemelle ja tiedusteli mikä vertauksen tausta-ajatus oli. 

”Olin jo aiemmin twiitannut SYL:in kannanotosta, jossa puhuttiin siitä että opiskelijat ovat ainoa ryhmä jolla ei ole oikeutta maksettuun kesälomaan, mutta jos ajattelee työttömiä ja eläkeläisiä, niin näilläkään ei ole. SYL:illä oli toki lopussa ehdotus perustulosta, mikä olisi yksi ratkaisu tähän asiaan, mutta se ei ollut kannanoton kärjessä miksi pidin absurdina vaatimusta, että yhteiskunnan rahoilla pitäisi kustantaa palkallista lomaa ihmisryhmälle, joilla on jo maksuton koulutus ja muita etuuksia”, Ahosniemi kertoo twiittinsä taustoista. 

”Sitten luin tämän Annamarin kolumnin, jonka tunnen pitkältä ajalta. Siitäkin innostuin, ja sillä samalla tyylilajilla mitä Annamarin kolumnissakin oli laitoin twiittini eteenpäin ja siitä se kielikuva sitten syntyi”. 

Ahosniemen mukaan twiittiä on tulkittu siinä väärin, että se ei ollut kohdistettu kaikkiin opiskelijoihin. 

”Tämä kriitikin kärki kohdistui SYL:iin esitykseen, jota pidän edelleen todella absurdina. SYL on lobbausjärjestö, jota pitää tarkastella journalistisesti”, Ahosniemi valoittaa kohdettaan. 

”Minun ei ollut missään tapauksessa tarkoitus moittia, vähätellä tai solvata opiskelijoita”, Ahosniemi vakuuttaa. 

Hänellä ei käynyt mielessä, että twiitti saatettaisiin yleistää kaikkiin opiskelijoihin.

”Sananvalinta ei ehkä ollut paras mahdollinen”, Ahosniemi myöntää. 

 

Twiitin tulkinta kääntyi nopeasti siihen, että Ahosniemi olisi halveerannut mielenterveyspotilaita koska alkuperäinen kannanotto koski jaksamista. 

”En minä ollut sitä tosiaankaan niin tarkoittanut. Uskon vahvasti siihen, että koulutus ja korkeakoulujärjestelmä ovat niitä, mihin suomalainen yhteiskunta perustuu ja niistä pitää pitää hyvää huolta. Mielenterveyden ongelmat pitää ottaa vakavasti.” 

Ahosniemen mukaan palautetta twiitistä on tullut sekä positiivista että negatiivista. Hän ajattelee, että negatiivisessa palautteessa on kyse osin identiteettipolitiikan ajasta, jossa ihmiset samaistuvat helposti kritiikkiin. Toisaalta Kauppalehden lukijoilta on tullut pääosin positiivista palautetta. 

”Sananvalinta olisi tosiaan ollut joku toinen, mutta edelleen se perusajatus minusta on, että meidän kaikkien pitää kysyä mitä voidaan rahoittaa yhteisillä rahoilla. Opiskelijoilla on kuitenkin jo aivan hyvät sosiaalietuudet. Halusin herätellä keskustelua myös siitä, että onko opiskelijat jotka pääsevät opintojen jälkeen hyvin palkattuihin ammatteihin maksuttoman koulutuksen jälkeen se ryhmä, joka on vähäosaisempi kuin työttämät tai vanhukset tai syrjäytymisvaarassa olevat.” 

Patenttiratkaisuja kysymykseen itse kannanoton sisällöstä Ahosniemellä ei kuitenkaan ole. Mutta vaikkei hän SYL:in kannanottoa kannatakaan, hän on myös sitä mieltä, että opiskelijoilla pitää olla oikeus palautua ja levätä.