Vartoo ny hetkinen, ei todellaka sanota. Tai ehkä joku kolkyt vuotta si sano, mut jos sää oot syntyny 80-luvult etiäpäi, nii et sano ku vitsillä. Kiitos vaan Jope Ruanansuu ja sen kesselihuumoribiisi.
Forssassa oli 90-luvul enite huumeidekäyttäjii väkilukuu suhteutettuna. Siinä yhesä kirjasaki tehtii kauppaa Forssas. Se KK – Kuolemankauppias, mikä kaikkien si piti lukee yläasteel, ku kerranki Forssa mainittii josai.
Periaattees Forssa o kyä tosa iha hyväl paikal. Tunti Turkuu, Tampereel ja rontti tunti Hesaa. Mut silti Forssa tekee vaa muuttotappioo koko aja. Tehtaat suljetaa ja kaikki jää tyättömäks. Jokane tiätää Forssas jonku, ketä oli Helkamal töisä, mut sai si kenkää ku tuli lappu luukulle.
Duunareitte kaupunkiha se o. SDP perustettii siälä joskus 100 vuotta si. Itekki leikkasin lihaa HK:l pari kesää.
Sedu ja Jethro perusti pari vuatta si baarin Forssaan. Se meni nurin puolesa vuadesa. Sedulle se o jo toinen konkurssii menny baari Forssas, vieläköhä koittaa onneensa?
Pari vuatta si Forssa oli otsikois, ku turvapaikanhakijat ja forssalaiset nahisteli. Marco De-vitun-Witt kärräs bussilastillisen Suomi Ensin -porukkaa Forssaa. Sit se huus megafonii, et ”Polttakaa vokit!!”, ja forssalaiset hurras.
Ei se kai ny mikää ihme o, et ulkomaalaset vähä ihmetytti. Eihä Forssas o ollu ulkomaalaisii muita ku FoKoPon korisjenkit.
Si Forssas o joka elokuu Holjat. Tori ympyröidää aidoil, ja kaikki vetää hirveet perseet. Laval o joku Neljän Suoran basisti, ja forssalaiset o onnellisia ku kerranki kukaa ei paheksu ku o iha seipääs. No ei ny, o Holjil ollu hyviäki esiintyjiä. Kerra oli PMMP, ja pari kertaa ollu Uriah Heep. Pankaa miättien ny: Uriah Heep Forssan torilla. Terve.
”Marco De-vitun-Witt kärräs bussilastillisen Suomi Ensin -porukkaa Forssaa.”
Jos on ajanu Forssan ohi, tiätää Autokeitaan eli Keitaan. Siä pannaan mennee kahveelle. Ku oltii 18 nii mei lährettii aina ”ajelee” eli Keitaalle tai si vaa kierrettii se ja ajeltii erestakas. Subbareista soi joku Båten Anna.
Tänäpä en tiiä, mitä nuariso tekee. Eihä ne ryyppääkää enää. Ja miks ryyppäis, ku ei oo enää Nelosta eli Bar 54:ää. Legendaarine paikka, morjes Haballe ja Makelle, jotka sitä aikanaa piti pystysä ja tarjos ilmasta viinaa ku tarpeeks notku tiskil.
Nii, ja Maikkelille!
Legendaarine äijä. Joskus joku loimaalaine tilas siltä kahel saral mustikkashottei.
”Vitut, saat lakua”, Maikkeli totes, ku ei jaksanu tehä nii montaa mustikkashottia.
Toivottavasti teil kaikilla menee nykyää hyvi.