Teksti on Tapio Puolimatkan oma kannanotto Susi Nousiaisen mielipidekirjoitukseen ”Avoin kysymys opiskelijan turvallisuudesta Jyväskylän yliopistolle”, joka julkaistiin 27.2. Jylkkärin nettisivuilla. Tekstin julkaisu perustuu journalistin ohjeiden kohtiin 21. ja 22.
Susi Nousiainen 27.2. kertoo turvattomuuden tunteistaan vähemmistöopiskelijana. Hänen pelkonsa ovat kuitenkin aiheettomia, ja hän on identiteetistään ja mielipiteistään riippumatta tervetullut opiskelijakseni ilman että hänen tarvitsee pelätä syrjintää. Kaikenlaiset mielipiteet ovat tervetulleita ja luennoillani rohkaisen opiskelijoita moniääniseen dialogiin. En ole koskaan esittänyt loukkaavia lausumia sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöistä, joihin monet parhaista ystävistänikin kuuluvat. Käyn keskustelua asia-argumenteilla, ja edustamani näkemykset ovat hyvin edustettuina tutkimuskirjallisuudessa
Miksi sitten vastustan translakia, jos pidän sukupuolivähemmistöjä ystävinäni? Syy on se, että Seta ja Trasekin ”itsemääräämisoikeuteen” perustuva translakiehdotus voi johtaa nuorten kannalta katastrofaalisiin seurauksiin. Ehdotuksen mukaan translaista ”on poistettava vaatimus lääketieteellisestä prosessista ja psykiatrisesta arviosta juridisen sukupuolen korjaamisen ehtona” ja sukupuolen korjaamisten ”on tultava mahdolliseksi kaiken ikäisille”.
Trasekin mukaan 15-vuotiaat saisivat itse määrätä oman juridisen sukupuolensa, ja alle 15-vuotiaatkin vanhempien luvalla. Jos vanhemmat kieltäytyvät, voidaan turvautua ”lastensuojelullisiin toimenpiteisiin”, eli ääritapauksessa lapsi voidaan jopa ottaa huostaan, ja lapsi voi vaihtaa juridisen sukupuolensa sosiaaliviranomaisten luvalla. Tällaisen lain pohjalta on jo useita lapsia otettu pois vanhemmiltaan maissa, joissa laki on voimassa.
Uusi translakiehdotus sisältää useita epäkohtia:
- Sukupuoli ei ole kenenkään itsensä määrättävissä: sukupuoli on muuttumaton biologinen tosiasia, joka ei ole riippuvainen sukupuoli-identiteetin vaihteluista tai henkilön itsemäärittelystä.
- Juridisen sukupuolen itsemääräämisoikeuden ulottaminen alaikäisiin merkitsee epärealistista oletusta murrosiän kuohunnassa olevien nuorten kyvystä tehdä kypsiä päätöksiä loppuelämäänsä olennaisesti vaikuttavista ratkaisuista.
- Lapsen elämän kannalta olennaisia päätöksiä koskevan vallan siirtäminen vanhemmilta sosiaaliviranomaisille on ristiriidassa sekä demokratian että vanhempien kasvatusoikeuksien kanssa.
Mediauutisten mukaan sukupuoli-identiteettitutkimuksiin hakeutuneiden nuorten määrä on viime vuosina Suomessa monikertaistunut. Tampereen yliopistollisen keskussairaalan nuorisopsykiatrian ylilääkärin Riittakerttu Kaltiala-Heinon mukaan tähän ilmiöön ”ei lääketieteessä ole löydetty selitystä”: ”Emme myöskään tiedä, sopivatko nykyiset hoitosuositukset näille nuorille.”
Monet näistä nuorista kuitenkin painostavat psykiatreja saadakseen lähetteen hormonihoitoihin, ja uuden translain myötä painostus lisääntyisi. Hoidot sisältävät useita terveysriskejä eikä niiden pitkäaikaisvaikutuksia ole tutkittu. Yhä useampi transhoitoja saanut ihminen on julkisesti kertonut katuvansa niiden aiheuttamia peruuttamattomia muutoksia: ks. YouTube -video: Ulostulo: Tältä näyttää transhoitoja katuva ihminen.
Lapsensa sukupuolenvaihdosta vastustavilta vanhemmilta voidaan ottaa lapsi huostaan, kuten on nyt jo käynyt ainakin yhdelle suomalaiselle perheelle Espanjassa ja monille muille perheille muualla maailmassa.
Uusi translakiehdotus on ideologinen hyökkäys perhettä, vanhempien kasvatusoikeuksia ja lasten hyvinvointia vastaan: alaikäinen ei saa ostaa tupakkaa, mutta hänelle sallittaisiin sukupuolenkorjaushoidot, jotka estävät häntä koskaan saamasta omia lapsia ja tekevät hänestä jatkuvaa hoitoa tarvitsevan potilaan eliniäkseen.
Uuteen ”itsemääräämisoikeuteen” perustuvaan translakiin kohdistuvaan kritiikkiin ei useinkaan vastata avoimella keskustelulla ja perusteluilla, vaan uhriutumisella. Ideologisille vastustajille vaaditaan erilaisia rangaistuksia kuten virasta erottamista. Tunteenomaisen leimaamisen avulla järkiperusteet sivuutetaan. Itse omaksuttu uhrin asema mahdollistaa vastapuolen mustamaalaamisen. Väittely halutaan voittaa ilman perusteluja. Voisiko tämä johtua siitä, että tämän lakiehdotuksen epäkohdat ovat niin vakavat, että se ei kestä kriittistä tarkastelua?
Tapio Puolimatka
Professori
Jyväskylä
Kommentointimahdollisuus on poistettu käytöstä, mutta alta näet aiemmat kommentit.
Rosa
Opiskelija kirjoittaa kiusaamisesta ja syrjinnästä, mistä useampi opiskelija on Puolimatkaa syyttänyt, ja professori vastaa tekemällä eduskuntavaalikampanjaansa kommentoiden translakia (jota Nousiaisen teksti ei käsitellyt alkuunkaan). Sellaista vastuunkantoa.
Transhoitojen katuminen on asiantuntijoiden mukaan harvinaista ja valtaosassa tapauksista hoidot parantavat elämänlaatua (ks. esim. tämä Duodecim-lehden artikkeli: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2015/4/duo12111).
12.3.2019
Oskari Rantala
Tapio Puolimatkan tässä kirjoituksessa maalailemia uhkakuvia on syytä tarkastella kriittisesti.
Puolimatka kirjoittaa, että juridista sukupuolta koskevan itsemääräämisoikeuden ulottaminen 15-vuotiaisiin johtaisi ongelmiin, koska alaikäiset voivat tehdä "murrosiän kuohunnassa" harkitsemattomia, heidän "loppuelämäänsä olennaisesti vaikuttavia ratkaisuja".
Mitään perusteluja sille, että sukupuolen muuttaminen väestörekisterijärjestelmään ja uusi henkilötunnus voisivat pilata nuoren elämän, jos hän myöhemmin katuu tätä päätöstä, Puolimatka ei anna.
Lääketieteellisten hoitojen osalta ihmisoikeusjärjestöt ajavat 18 vuoden ehdottomasta ikärajasta luopumista, koska se mahdollistaisi hoitojen aloittamisen jo aiemmin tapauksissa, joissa se on selkeästi perusteltua. Se on täysin eri asia kuin juridisen sukupuolen vaihtaminen omalla ilmoituksella -- tätä Puolimatka pyrkii hämärtämään.
Toisin kuin Puolimatka antaa ymmärtää, sukupuolen korjaamisen katuminen jälkeenpäin on harvinaista. Sen sijaan on olemassa valtavasti tutkimusnäyttöä siitä, että transnuorten riski vahingoittaa itseään on moninkertainen, jos sukupuoliristiriitaa ei hoideta. Näitä eri riskejä lakia uudistettaessa on tietenkin punnittava.
On aika valitettavaa, että mediassa saavat tilaa kansanedustajaehdokkaat, jotka pyrkivät ratsastamaan eduskuntaan haavoittuvia vähemmistöjä demonisoimalla ja heidän oikeuksiaan vastustamalla.
12.3.2019
Maria
Puolimatkan näkemykset ovat parhaimmillaankin vanhentuneita, mutta usein, erityisesti tässä tekstissä, pelkästään valheita. Puolimatkalla on erityinen, turvattu valtapositio yliopistolla ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Miksi hänelle, jälleen kerran, annetaan tilaa paasata vahingollisia, nykytietoon perustumattomia mielipiteitään julkisuudessa kenenkään keskeyttämättä? Teksti oli ehkä naamioitu vastineeksi, mutta todellisuudessa vaientamisyritys ja ilmaista mainostilaa hänen poliittiselle agendalleen.
12.3.2019
Olli
Journalistinen ohje ei kai ainakaan pakota mainostamaan tekstiä somessa. Onko tämä edes vastine muuta kuin otsikoltaan?
Joka tapauksessa, Puolimatkan höpöperusteet sille, että hän puolustaa lapsia, perheitä ja hyvinvointia perustuvat konservatiiviseen, kristilliseen maailmankuvaan. Tutkimustieto näyttää, että transsukupuolisten kohteleminen sukupuolen moninaisuus hyväksyen ja tarvittavat toimenpiteet mahdollistaen parantavat elämänlaatua.
Transnuorten itsemurhariski on moninkertainen verrattuna muihin samanikäisiin. Tämä ei johdu sukupuolen moninaisuuden hyväksynnästä vaan marginaaliin tunkemisesta ja halveksunnasta.
Puolimatka voisi nyt vain vaieta.
12.3.2019
Tuukka Tervonen
Hei! Tiedustelimme asiaa JSN:ltä, vastikään oli käsitelty nimenomaan tätä somejakoa. JSN oli todennut, että jos alkuperäinen teksti on jaettu somessa, niin oma kannanotto/vastine on myös syytä jakaa siellä.
12.3.2019
Paavo Ylämäki
Tapsa copypastetteli juttunsa aikaisemmasta vaalitekstistään, ei ees kirjoittanut uutta tekstiä kun muka vastasi toiselle. Muisti kuitenkin lisätä kiusaamista väleihin. Kiroilisin.
https://www.oikeamedia.com/o1-101112
13.3.2019
Samuli Zimmerman
Mielestäni Puolimatka nosti esille tärkeän pointin: asioista pitää osata käydä dialogia ja tieteellistä keskustelua: argumentoida ja perustella väitteensä, vaikka olisikin asioista eri mieltä. Uhrautuminen ei edistä keskustelukulttuuria eikä tieteen tekemistä.
Oma havaintoni onkin, että kriittisyys yliopistoista (ainakin Helsingissä) puuttuu.. Enkä tarkoita ko. aihetta, vaan ylipäänsä.
T. Opiskelija Helsingin yliopistosta
9.4.2019