Missä olit, kun kuulit Matti Nykäsen kuolemasta?
Jotain taianomaista siinä lumisessa maanantaiaamussa oli.
Kaikki vastaantulijat Kauppakadulla puhuivat Nykäsestä. Ylä-Ruthin baaritiskiä koristi kynttilällä varustettu Matti-alttari. Ilta-Sanomat teki 24 tunnin aikana Matin poismenosta vaatimattomat 64 juttua.
Seuraavalla viikolla erään hallituksessa istuvan pienpuolueen edustaja ehdotti Matti Nykäselle valtiollisia hautajaisia. Hiihtokaupunki Lahdessa likaiseen lumikasaan keskelle toria asetettiin yli tuhat kynttilää. JYP järjesti kotiottelussaan hiljaisen hetken. Kolumneja kirjoitettiin enemmän kuin kukaan jaksaa lukea.
Kaiken karnevaalin keskellä minua alkoivat pohdituttaa ne syyt, miksi juuri Matti Nykäsestä oli tullut Suomen suurin julkkis. Keksin kolme.
On lukuisia esimerkkejä erinomaisista mutta aliarvostetuista suomalaisurheilijoista. He ovat niitä, joilta uupuu olympiavoitto.
Ensimmäinen syy on selkeä. Urheilu nosti miehen huipulle.
Jos joitakin suomalaiset palvovat, niin olympiavoittajia – ja Matti oli vieläpä nelinkertainen! Mikään ei sulata samalla tavalla kansan sydämiä kuin emännän keittämät mitalikahvit ja Yleisradiossa soitettu Porilaisten marssi.
On lukuisia esimerkkejä erinomaisista mutta aliarvostetuista suomalaisurheilijoista. He ovat niitä, joilta uupuu olympiavoitto. Esimerkiksi Janne Ahosella on enemmän arvokisamitaleita kuin Nykäsellä – hänet silti muistetaan epäonnistujana olympialaisista, eikä hänestä puhuta kuin Jeesuksesta.
Hän eli ajassa, jolloin koko Suomi seurasi samoja tv-ohjelmia.
Toinen ilmeinen selitys Matti Nykäsen suursuosiolle on hänen persoonansa ristiriitaisuus.
Ihmisiä kiehtoo se, miten niin paradoksaalinen hahmo saattoi olla maailman paras vaativassa extreme-urheilulajissa. Kuinka oli mahdollista, että tämä koheltava vesseli saattoi pärjätä paremmin kuin kilpakumppaninsa. Sama ristiriita viehättää kansan syviä rivejä Kimi Räikkösessä.
Olen ollut aidosti hämmästynyt siitä, miten vahvana Nykäsen sankarimyytti on näyttäytynyt hänen kuolemansa jälkeen. Edes vankilatuomio tapon yrityksestä ei katkaissut Nykäsen lentoa – se ehkä jopa antoi lisää kannattelevaa vastatuulta.
En keksi ketään muuta julkisuuden henkilöä, jota voitaisiin ihailla näin laajasti tuollaisten rikosten jälkeen. Toki on todettava, että Matti Nykäsen persoonan kaksi puolta erotti lopulta yksi asia: viina.
Lisäksi on huomattava, että Nykäsen julkisuus ehti lakipisteeseensä juuri ennen sosiaalisen median aikaa. Hän eli ajassa, jolloin koko Suomi seurasi samoja tv-ohjelmia. Se mahdollisti osaltaan henkilökultin syntymisen. Esimerkiksi tämän päivän #metoo-keskustelua seuratessa on selvää, ettei kenenkään mielipidevaltaa nauttivan sankarin maine kestäisi enää toistuvia heikompaan kohdistuvia väkivallantekoja.
Mattiin oli myös helppo samastua. Hän ei ollut kiiltokuvamaisessa Kaliforniassa majaileva miljonääri-Selänne, vaan keskisuomalainen reppana, joka teki traagisia virheitä elämässään usein.
Mediasymbioosin uskomattomin ilmentymä oli Nykäsen ja Seiskan suhde, jota kukaan ei voi nimittää vastuulliseksi journalismiksi.
Kolmas ja viimeinen keksimäni syy Nykäsen superlaajaan julkisuuteen on hänen erityisen kiero suhteensa tiedotusvälineisiin. Kumpikin osapuoli käytti toistaan hyväksi, mutta välillä yhteistyö lipsui sulaksi hulluudeksi.
Matti tuntui suostuvan kaikkeen, mistä tuli rahaa, juomia ja näkyvyyttä. Ex-mäkikotka työskenteli muun muassa stripparina ja elämänsä loppuun saakka myös laulajana ilman laulutaitoa. Matin elämä on ollut bensaa median liekkeihin.
Mediasymbioosin uskomattomin ilmentymä oli Nykäsen ja Seiskan suhde, jota kukaan ei voi nimittää vastuulliseksi journalismiksi. Kymmeniä juttuja syntyi siten, että rankasti alkoholisoitunut häkkilintu sai palkkaa yhteisistä ryyppyreissuista ”luottotoimittaja” Kai Merilän kanssa. Nykäsen häämatkatkin ovat olleet yksityiskohtia myöten julkisia.
Mielestäni on oikein, että mäkikotkan viimeinen matka tapahtuu hiljaisesti perhepiirissä. Kaiken tämän jälkeen koko kansan Matti on ansainnut yksityiset hautajaiset.
Kirjoittaja on journalistiikan opiskelija, joka toivoo, että me suomalaiset voittaisimme vielä joskus mäkihypyn olympiakultaa.
Juttua muokattu 25.2. klo 14.23: Jutusta poistettu virheellinen tieto Nykäsen kioskimurrosta. Matti Nykänen on ollut osallisena kioskimurtoon, ei ryöstöön, kuten jutussa aikaisemmin virheellisesti kerrottiin.