Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden professorin Tapio Puolimatkan blogiteksti Oikea Media -sivulla aiheutti kesällä melkoisen kohun. Hänen väitettiin kirjoituksissa rinnastaneen pedofiilit, eläimiinsekaantujat ja nekrofiilit homoseksuaaleihin. Vihreiden kaupunginvaltuutettu ja kasvatustieteiden opiskelija Irina Tuokko vastasi Keskisuomalaisen kolumnissaan kysymällä, saako professorin tittelin turvin demonisoida huoletta homoja.

Samana päivänä Puolimatkaa riensi kritisoimaan myös JYY, joka ilmoitti, ettei hyväksy Puolimatkan kirjoitusta ja vaati yliopistolta konkreettisia toimia tasa-arvon ja turvallisen oppimisympäristön puolesta.

Vielä samana päivänä rehtori Keijo Hämäläinen julisti Twitterissä, että konkreettisiin toimenpiteisiin ryhdytään ja että opetuksen pitäisi perustua tieteeseen.

Yliopisto sanoutui irti Puolimatkan mielipidekirjoituksista, mutta on ollut sen jälkeen hiljaa. Rehtori Hämäläinen vastasi Jylkkärin tiedusteluihin, että asiaa ei kommentoida ennen eduskuntavaaleja neutraaliuden takia: Puolimatka on kristillisdemokraattien ehdokas.

Puolimatka puolustautui ensin Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ja sitten tekemällä kantelun rehtorista. Samaan aikaan politiikan puolella kiistaan tunki, ei kovinkaan yllättäen, kristillisdemokraattien Päivi Räsänen, joka esitti kysymyksen hallitukselle siitä, onko tieteellisen tutkimuksen sananvapaus uhattuna.

 

Sitten sekä Tuokko että Puolimatka asettuivat ehdolle eduskuntavaaleihin. Puolimatka esiintyi eduskuntatalolla jälleen professorina kristillisdemokraattien vaalitapahtumassa, aiheena ”sukupuoli-ideologia vallankäytön välineenä”.

Myös Tuokko saapui paikalle esittämään kysymyksiä professorilleen vähemmistöjen ihmisoikeuksista, yleisön protestoidessa. Puolimatka vastasi, että tärkeintä ovat lasten ihmisoikeudet ja siksi avioliiton pitäisi olla vain miehen ja naisen välinen, herättäen kaikuja Puolimatkan lausunnosta tasa-arvoisen avioliittolain suunnittelun aikaan 2015.

Keskisuomalainen innostui asiasta niin, että kysyi jo tiedevaalipaneelista kertovan jutun otsikossa, että mahtuukohan kaksikko samaan paneeliin. Skandaalinhimoiset saivat kuitenkin pettyä, sillä Tuokko ja Puolimatka kättelivät normaalisti ja tyytyivät puheenvuoroissakin vain verhotusti hiukan kommentoimaan kiistaansa.

Monessa asiassa kaksikko on täysin eri linjoilla. Siitä he ovat kuitenkin samaa mieltä, että asiaa on ylidramatisoitu ja enemmänkin asiat kuin henkilöt tässä riitelevät.
Äkkivilkaisulla Puolimatka ja Tuokko ovat kuin yö ja päivä. Professori ja opiskelija, vanha ja nuori, kristillisdemokraatti ja vihreä, perinteinen ja vapaamielinen. Kuitenkin kumpaakin ajaa täsmälleen sama intohimo: Ihmisoikeudet.

Tuokolle kyse on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksista. Hänen Puolimatkan kannanottojen vastustamisensa alkoi jo kauan ennen kesää 2018.

”Asiahan ei ole uusi. Luin Puolimatkan ’asiantuntijalausunnosta’ homoliittoja vastaan jo 2015, kun asiaa käsiteltiin eduskunnassa”, Tuokko kertoo, tehden sormillaan lainausmerkit asiantuntijalausunnosta puhuessaan.

Tuokon ja monen muun mielestä hänen kirjoituksensa eivät perustu vertaisarvioidulle tutkimukselle tai edustavat vain hyvin kapeaa näkökulmaa.

Puolimatkan esiintymisessä ja teksteissä eniten Tuokkoa tuohduttaa hänen tapansa hyväksikäyttää professuurinsa tuomaa auktoriteettiasemaa oman ideologiansa levittämiseen. Tuokosta Puolimatka revittelee homofobisilla ennakkoluuloilla tieteen nimissä. Tämä on omiaan lietsomaan negatiivisia tunteita vähemmistöjä kohtaan.

”Muistan erityisesti opinnoistani ne vuodet, kun tasa-arvoista avioliittolakia käsiteltiin eduskunnassa. Kaikki mediat ja eduskunta täyttyivät vihapuheesta. Tuolloin juuri Jyväskylän yliopistolla oli erityisen vaikea olla seksuaalivähemmistöön kuuluvana opiskelijana.”

Asia on Tuokolle henkilökohtainen, mutta Puolimatka ei sinänsä ole, muuten kuin opettajana. Tuokonkaan mielestä kiistassa ei ole mitään varsinaista dramatiikkkaa.

”Asiathan tässä kuitenkin riitelee enemmänkin. Käteltiin vaalipaneelissakin ihan normaalisti. Enhän minä edes tunne Puolimatkaa ihmisenä. Se kuitenkin harmittaa, että hän pyyhkii aina minua koskevissa mielipidekirjoituksissa pois sen, että olen myös hänen opiskelijansa.”

 

Välillä hän myös miettii, kannattaako Puolimatkasta edes puhua julkisuudessa. Asia on hänestä kaksiteräinen miekka. Tuokosta oleellisinta kuitenkin on, etteivät kaikki vain hiljene vuodesta toiseen professorin epäammattimaisen ja yhdenvertaisuutta rikkovan toiminnan edessä.

Toisaalta Tuokko voi tuoda hänelle tärkeät ihmisoikeuskysymykset esille ja tuoda politiikkaansa esiin.

”Toisaalta myös aina kun nostan Puolimatkan näkemysten virheet esiin, tulen antaneeksi hänen mielipiteilleen myös julkisuutta ja altistan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt satuttaville kommenteille.”

Tuokko kertoo olevansa myös pettynyt yliopistoon.

”Ei sen nyt ihan niinkään pitäisi mennä, että on yksittäisen opiskelijan harteilla pitää tätä asiaa jatkuvasti näkyvissä. Odottaisin parempaa.”

Mitä se parempi sitten on?

“ Jyväskylän yliopiston pitää antaa yliopistolaissakin velvoitettua tutkimukseen perustuvaa opetusta. Lisäksi yliopistoakin sitoo yhdenvertaisuuslaki, joka kieltää syrjinnän. Puolimatkan paikalle löytyisi paljon pätevämpiäkin henkilöitä.”

Puolimatkalle kiistassa on kyse ennen kaikkea lasten oikeuksien puolustamisesta. Hänen kohuttu mielipidekirjoituksensakin käsitteli pedofiliaa, lapsiinsekaantumista.

”Siinä kohdassa, jossa väitettiin, että vertaan homoja ja pedofiilejä toisiinsa, tarkoitin, että pedofilian normalisointia ajava kampanja käydään samalla tavalla kuin homojen oikeuksia laillistava kampanja käytiin. En siis tarkoittanut, että pedofiilit ja homoseksuaalit ovat verrattavissa, vaan kampanjastrategiat”, Puolimatka selittää.

Puolimatka vaikuttaa olevan edelleen aidosti hämmentynyt siitä, että kirjoituksesta nousi niin massiivinen kohu. Samalla hän myös on sitä mieltä, että kukaan tekstistä loukkaantunut ei siteerannut itse tekstiä, koska siitä ei hänestä voi löytää väitettyä homojen demonisointia.

”Ei tätä itse tekstiä kukaan edes ottanut esille silloin kun keskustelin yliopiston kanssa tämän kohun jälkeen”, professori kertoo haastattelussa. ”Silloin puhuttiin lähinnä tulevaisuudesta. Olivat he kuitenkin tarkastaneet tekstin.”

Puolimatka on sitä mieltä, että kiistassa on kyse vihreiden poliittisesta kampanjoinnista ja äänten keruusta, koska ensimmäiset kannanottajat olivat vihreiden poliitikkoja. Toisaalta professori myöntää auliisti itsekin, että kiistasta on myös hänelle poliittista hyötyä.

”Enhän minä olisi edes vaaleihin lähtenyt ehdolle ilman tätä kiistaa. Tällä voi herättää keskustelua tärkeistä asioista”, Puolimatka nauraa.

 

Professorin mielestä kiistaan ei liity sinällään mitään draamaa, hänestä se on lähinnä kivaa, että asioista keskustellaan. Kiista vaikutti hänestä positiivisesti myös luennoimiseen, sillä syksyn ensimmäisillä luennoilla hänestä tuntui siltä, että kiista oli virittänyt opiskelijoihin tavallista aktiivisemman halun keskustella luennoilla.

”Yleinen harhaluulohan on, että käsittelen luennoilla jotenkin halventavasti homoseksuaalisuutta. Näin ei kuitenkaan ole, luennoillani en ole puhunut aiheesta ollenkaan”, Puolimatka sanoo.

Puolimatka pitää myös outona, että häntä kritisoidaan muiden kuin tieteentekijöiden, esimerkiksi Doug Mainwaringin kirjoitusten käyttämisestä teksteissä.

”Siellähän se lukee lähdeluettelossa, että kyseessä on LifeSiteNewsin artikkeli. Pitäisikö jokaisen tällaisen henkilön nimen perään kirjoittaa suluissa, että ’EI VERTAISARVIOITU TUTKIJA’? Sehän olisi vähän tyylirikko”, Puolimatka kysyy.

Toisaalta Puolimatka ei näe ongelmana sitä, että teksteissä käytetään lähteinä muuta kuin vertaisarvioitua tutkimusta.

Hän on sitä mieltä, että asiaan perehtynyt ihminen ilman alan koulutusta tai titteliä voi olla kuitenkin asiantuntija.