Opiskelijoiden pitkien sairauslomien määrä on kasvanut reilusti tämän vuosituhannen puolella. Siinä missä vuonna 2004 noin 2050 opiskelijaa sai sairauspäivärahaa, vuonna 2017 jo noin 3430 opiskelijaa nosti etuutta. Myös maksettujen sairauspäivärahojen summa on noussut puolesta miljoonasta noin miljoonaan euroon.
Suurin syy opiskelijoiden sairauslomien taustalla ovat mielenterveysongelmat, yleensä masennus ja ahdistuneisuushäiriö, kertoo Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n mielenterveyspuolen ylilääkäri Pauli Tossavainen.
”Kyse ei ole siitä, että sairauksista kärsivien määrä olisi kaksinkertaistunut. Ihmisten kynnys tulla hoitoon on vain madaltunut. Siinä mielessä on hyväkin, että sairauslomien määrä on lisääntynyt”, Tossavainen kertoo.
Toisena syynä sairauslomien lisääntymisen taustalla Tossavainen näkee vuoden 2015 uudistuksen, joka mahdollisti pieni- muotoisen opiskelun sairauslomallakin. Silloin tuli mahdolliseksi opiskella 40 prosenttia normaalisti vaadittavasta opintopistemäärästä loman aikana.
”Tämähän on opiskelijan kannalta myönteinen syy, joka jonkin verran lisäsi sairauslomia mutta ei sairastavuutta siellä taustalla.”
Jonkinlaisia viitteitä on kuitenkin myös siitä, että mielenterveysongelmat ovat yleensäkin lisääntyneet koko maassa. Tossavainen viittaa kouluterveyskyselyihin, joissa masennusoireiden määrä on noussut vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. Erityisen paljon se on noussut lasten kohdalla, joiden vanhemmat ovat työttömiä tai vähävaraisia: määrät ovat tässä joukossa tuplaantuneet vuosina 2000–2011.
”Tutkimustietoa ei suoraan ole, mutta tuskin on kohtuutonta olettaa, että sama ilmiö näkyisi myös korkeakouluissa näiden lasten kohdalla”, Tossavainen spekuloi
Opiskelijoiden sairauslomat ovat järjestään pitkiä, sillä alle kahden kuukauden sairausloman voi opiskella myös opinto- rahalla. Niinpä on taloudellisesti järkevää hakea sairauspäivärahaa vain tätä pidempiin sairauslomiin. Sairauslomalle pääsyyn tarvitaan, että lääkäri toteaa sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden.
Mielenterveysdiagnoosien määrä näkyy paitsi Kansaneläkelaitoksen, myös YTHS:n tilastoissa.
”Masennusdiagnoosien määrä on noussut meillä 50 prosenttia kymmenen vuoden aikana. Viime vuonna tehtiin yli 5000 masennusdiagnoosia”, ylilääkäri kertoo.
Se on se ensimmäisen vuoden kevät, kun huomataan, että opinnot eivät olekaan edenneet toivotulla tavalla.
Kaikki mielenterveyden häiriöt eivät johda sairauslomiin, ja mitä aiemmin hoitoon hakeutuu, sitä helpompi asiat on yleensä ratkaista ja estää ongelmien pahentuminen, kertoo Tossavainen.
”Jo oma tai läheisen huoli siitä, että tarvitsee sairauslomaa, on riittävä syy hakeutua lääkärin puheille.”
Vaikka jokainen ihminen on yksilö ja mielenterveyden häiriöitä voi tulla missä vaiheessa opiskeluita tahansa, Tossavaisen mukaan on kuitenkin muutama selvä kohta, milloin yleensä sairaslomaa haetaan.
”Se on se ensimmäisen vuoden kevät, kun huomataan, että opinnot eivät olekaan edenneet toivotulla tavalla. Ja sitten opinnäytetyön tekemisen aikana.”