Laumaeläiminä voisimme torjua loppumme pitämällä yhtä, mutta juuri nyt siltä ei näytä.

Uhkaava tuho on tietysti ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat lieveilmiöt. Varovaisimpien arvioiden mukaan rannikkokaupungit hukkuvat, laajat osat maailmasta aavikoituvat ja muualla kärsitään pakahduttavasta helteestä ja kuivuuksista, jotka haittaavat ruoantuotantoa.

Katastrofaalisissa arvioissa maapallo muuttuu päiväntasaajalta tuhansia kilometriä etelään ja pohjoiseen niin kuumaksi, että ihmiset kuolevat tunneissa ilman suojavarusteita.

Näillä alueilla tunnetusti asuu suurin osa maailman ihmisistä, jotka tottakai pakenevat elinkelvottomiksi muuttuvia kotiseutujaan.

Mitä sitten, kun vastaava tapahtuu jossain suuremmassa valtiossa?

Kansainvaellukset ovat aina johtaneet massiivisiin sotiin ja konflikteihin. Tästä on saatu jo hiukan esimakua. Syyrian sotaa edelsivät ennätykselliset kuivuudet, jotka ajoivat miljoonittain ihmisiä maalta kaupunkeihin. Sodan ensilaukaukset ammuttiin kaupungissa, johon isoin osa maalta saapuneista nuorista miehistä oli muuttanut.

Nyt melkein kuusi miljoonaa ihmistä on paennut Syyriasta ja toiset kuusi vaeltaa kodittomina maan rajojen sisäpuolella. Syyrian sota ja sen pakolaiset olivat yksi suurimmista syistä vuoden 2015 pakolaiskriisiin, joka pisti koko Euroopan vuosiksi sekaisin.

Syyria on vain yksi maa, eikä edes kovin iso sellainen. Sen väkiluku oli 17 miljoonaa ennen sisällissotaa, nyt tosin puoli miljoonaa on kuollut ja kuusi miljoonaa paennut maasta.

Mitä sitten, kun vastaava tapahtuu jossain suuremmassa valtiossa? Hitaasti leviävän Saharan aavikon etelärajalla sijaitsee muun muuassa 180 miljoonan ihmisen Nigeria.

Toisella puolella maailmaa Kiinassa ennustellaan, että vuosisadan loppuun mennessä sen ruokaa tuottavat tasangot muuttuvat kuumuuden ja ilmankosteuden takia niin helvetillisiksi, että ihmiset eivät pysty enää olemaan alueella, vaikka riisi saattaisi vielä kasvaa.

Kiinan väkiluku on tällä hetkellä 1,4 miljardia.

Biologiset aseet ovatkin todennäköisesti suurin uhka.

Kansainvaellustakin vakavampi uhka ovat sodat. Syyrian osin ilmastonmuutoksen aiheuttamassa sodassa nähtiin jo joukkotuhoaseiden pienimuotoista käyttöä hallituksen kaasuttaessa kapinallisia.

Skaala joukkotuhoaseissa muuttuu, kun kyse on vaikkapa Kiinasta, jonka väkijoukot katsovat haikaillen kohti Venäjän Siperiaa, jonka ilmastonmuutos muuttaa aivan leppoisaksi. Molemmilla mailla on melkoinen kasa paitsi ydinaseita, myös kemiallisia ja biologisia aseita.

Biologiset aseet ovatkin todennäköisesti suurin uhka. Ydinaseiden huono puoli on se, että niiden jäljiltä koko alue, jonne valtio väestönsä haluaisi siirtää, saattaa muuttua elinkelvottomaksi. Isommassa yhteenotossa koko maapallo olisi vielä elinkelvottomampi kuin ilmastonmuutoksen jäljiltä.

Biologisilla aseilla on se etu, että sairaudet tappavat vain ihmisiä. Parhaassa tapauksessa sairauden valmistajaa ei voi edes varmistaa tai se vaikuttaa luonnonmukaiselta pandemialta.

Toisaalta niissä on myös uhka, että laboratoriossa valmistettava moderni musta surma, jolle ei ole vastalääkettä, voisi tappaa vaikka kaikki tai ainakin lähes kaikki ihmiset.

Viisi prosenttia suomalaisista syö kasvisruokaa ja luulee sillä lunastavansa oikeuden lentää pari kertaa vuodessa travellaamaan Aasiaan.

Mitä tässä voi edes tavallinen kansalainen tehdä? Ei juuri mitään muuta kuin pitää yhtä ja toimia mahdollisimman ympäristöystävällisesti kaikessa.

Uskoa tutkijoita, jotka kertovat meille, mikä ilmastonmuutoksen tila on. Suhtautua ymmärtävästi ihmisiin, jotka pakenevat ilmastonmuutosta ja auttaa heitä konfliktien välttämiseksi. Äänestää poliitikkoja, jotka haluavat taistella ilmastonmuutosta vastaan. Lopettaa lentäminen, autolla ajaminen ja hysteerinen kuluttaminen. Kasata lynkkausjoukko ja käydä hirttämässä joukolla kaikki öljy-yhtiöiden pomot.

Nyt ei vain näytä siltä, että ketään kiinnostaisi. Viisi prosenttia suomalaisista syö kasvisruokaa ja luulee sillä lunastavansa oikeuden lentää pari kertaa vuodessa travellaamaan Aasiaan. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia konflikteja pakenevat ihmiset lennätetään takaisin kuiviin maihinsa lentokyydeillä, jotka sulattavat napajäätiköitä entisestään.

Ihmislauma on tainnut valita yhdessä pitämisen muodokseen yhteisen joukkotuhon. Ei kun sokka irti ja äkkilähdöllä Goaan kaikki vielä, kun ehtii.

Kirjoittaja on tekopyhä ja kyyninen ihmisvihaaja, joka toivoo, että edes pikkupandat pelastuisivat.