Huomautus: Kommentti sisältää esimerkkejä sitsikäytännöistä, jotka voivat ahdistaa ja loukata. Esimerkit liittyvät rasismiin, alkoholismiin, perheväkivaltaan ja seksuaaliseen väkivaltaan.

Yliopistokulttuurin sisäisestä rasismista ja loukkaavasta kielenkäytöstä on vaiettu pitkään, mutta viime viikolla hiljaisuus rikottiin.

Stimulus, Pedago ja Abakus viettivät keskiviikkona 21.3. Laine-sitsejä Escapessa. Sitseille pukeuduttiin kaikeksi, mihin voi liittää -laine-päätteen sanan loppuun.

Eräs sitsaaja tuli paikalle hollantilaine-teemaisesti pukeutuneena Zwarte Piet -nimiseksi hahmoksi. Zwarte Piet on 1400-luvulla alkunsa saanut hollantilaisessa jouluperinteessä esiintyvä Sinterklaasin eli paikallisen joulupukkihahmon apuri, joka kuvataan usein tummaihoisena ja jota esitetään maalaamalla kasvot mustaksi. Hahmo on nykypäivänä herättänyt kritiikkiä, sillä sen koetaan olevan rasistinen kuvaus maurilaisorjista.

Sitsit sujuivat kuitenkin hyvin, kunnes lauluvuorossa oli Testamentti-niminen sitsilaulu. Laulussahan lauletaan kaikesta, mitä voi kuollessaan jättää jälkeensä, kuten Kun mä kuolen snapsilasini sä saat.

Eräs sitsaaja aloitti varsinaisten säkeistöjen jälkeen lisäsäkeistön, kuten tapana on. Kyseinen säkeistö menee näin:

Kun mä kuolen natsilippuni sä saat 
Kun mä kuolen natsilippuni sä saat
Koska olen Halla-aho enkä n——–ä taho
Kun mä kuolen natsilippuni sä saat

Kaikki osaavat varmasti päätellä, mikä sana säkeistöstä on sensuroitu.

Säkeistön jälkeen laulun oli tarkoitus jatkua, mutta yksi Pedagon jäsen nousi ylös ja protestoi säkeistöä. Suurin osa muista sitsaajista jatkoi laulamista ja ohitti tämän puheenvuoron, koska sitseillä oli 100 osallistujaa ja kova häly eikä kyseinen henkilö kyennyt ottamaan tilanteessa puheenvuoroa. Sitsejä oli jäljellä kahdeksan minuuttia, ja suuri osa osallistujista oli humalassa.

Kyseinen Pedagon jäsen poistui myöhemmin sitseiltä baarin narikkaan. Myös useampi muu sitsaaja lähti pois lohduttamaan tätä. Kyseinen sitsaaja palasi myöhemmin takaisin paikalle. Tilanteesta keskusteltiin jälkikäteen sitsien toastmastereiden ja järjestäjien kanssa.

On hyvä, että JYY tuomitsee rasismin ainejärjestöjen tapahtumissa. Olisikin mukavaa, jos sama linja näkyisi myös ihan konkreettisissa teoissa.

Tapauksesta heräsi kiivas keskustelu, ensimmäisenä Jodel-sovelluksessa.

Kaikki kolme ainejärjestöä julkaisivat kannanotot, joissa tuomittiin rasismi heidän tapahtumissaan, pahoiteltiin tapahtunutta ja luvattiin kehittää toimintaa niin, että vastaavaa ei jatkossa tapahtuisi.

JYY otti kantaa tapahtuneeseen pari päivää sitsien jälkeen. Edustajiston puheenjohtaja Bella Forsgrén kirjoitti JYYn blogiin ansiokkaan tekstin siitä, miksi rasismi sitsilaulujen sanoituksissa ei ole oikein eikä n-sanaa voi käyttää edes huumorin keinona tai rasistien pilkkaamisessa. Tapaus nostettiin esille myös viikonloppuna JYYn vuosijuhlien juhlapuheessa, ja rasisminvastainen lausunto sai siellä raikuvat aplodit.

N-sanan käytöstä on keskusteltu muuallakin: Oulun yliopistossa ihmeteltiin vuonna 2016, miksi oululaiset teekkarit käyttivät teekkarihymnissä edelleen n-sanaa, vaikka teekkarivaliokunta oli suosittanut sen poistamista. Keskustelun myötä sana poistettiin hymnistä myös Oulussa.

On hyvä, että JYY tuomitsee rasismin ainejärjestöjen tapahtumissa. Olisikin mukavaa, jos sama linja näkyisi myös ihan konkreettisissa teoissa. Samana iltana kohusitsien aikaan JYY vietti omia vuosijuhlasitsejään Ilokivellä. Siellä laulettiin tismalleen sama lisäsäkeistö, eikä siihen puututtu mitenkään. Sama säkeistö oli laulettu myös edellisvuoden vujusitseillä.

(Päivitys: Pian tämän kommentin julkaisun jälkeen JYY julkaisi kannanoton, jossa sanottiin: ”Myös JYYn omilla sitseillä on esiintynyt rasistista kielenkäyttöä ja pyydämme sitä anteeksi. JYYn omat sitsikäytänteet ovat nousseet keskusteluun ja JYY laatii ohjeistukset yhdenvertaisiin sitseihin. Näiden ohjeistusten noudattamista tullaan suosittelemaan JYYn piirissä toimivien järjestöjen keskuudessa.”)

Laine-sitsien tapahtumista ei voikaan syyttää Zwarte Piet -hahmoksi pukeutunutta sitsaajaa tai pahennusta aiheuttaneen säkeistön esittäjää, vaan kaikkia, jotka vuosikymmenien ajan ovat hijaisesti hyväksyneet loukkaavan käytöksen sitseillä.

”Opiskelijakulttuuri on mätä, enkä halua olla missään tekemisissä sen kanssa”, sanoi eräs ystäväni viime viikonloppuna.

Rasistiset sitsilaulut eivät ole ainoa asia, joka sitseissä hiertää. Lauluissa pilkataan tummaihoisten ihmisten lisäksi muitakin vähemmistöryhmiä, kuten venäläisiä tai homoja. Sitseillä lauletaan pedofiliasta, perheväkivallasta ja alkoholismista naureskellen, jopa ihannoiden.

Suurimmalla osalla sitsien osallistujista ei ole minkäänlaista omaa kokemuspohjaa asioista, joille he nauravat laulaessaan. Välillä olen kuitenkin miettinyt, olisiko vaikkapa alkoholistivanhempien lapsena kovinkaan hauskaa laulaa, että Jos eukkosi kieltää sua juomasta, niin juo / mutt’ juomasta älä sinä milloinkaan lakkaa, vaan hanki sinä itselles parempi akka.

Tai onko #metoo-kampanjan ja seksuaalisen väkivallan ympärillä pyörineen keskustelun jälkeen hassua laulaa nuoremman opiskelijan raiskaamisesta: Fuksi, se mukaan kannetaan / fuksi, yösija annetaan / fuksi, oottaa yöbussia / fuksi, saa tutor nussia / tasa-arvosta turha on puhua täällä / fuksi on alla ja tuutori päällä.

Moni onkin päättänyt, ettei halua osallistua tällaisen ”huumorin” viljelemiseen. Forsgrén kertoi kieltäytyneensä tämän kevään JYY-sitseiltä siksi, että edellisvuoden sitsien rasistiset laulut ahdistivat häntä (mikä oli häneltä hyvä päätös: kuten tuossa aikaisemmin kerroin, meno ei ole muuttunut). Olen kuullut venäläisiltä opiskelijoilta, että he ovat kyllästyneet ryssäläppään eivätkä siksi enää sitsaa.

Voisi myös kysyä, kuinka hyvää huumoria on sellainen huumori, josta ei jää rasismin, syrjinnän ja loukkaamisen poiston jälkeen mitään jäljelle.

Osa on nostanut esille muitakin sitsien ongelmia, kuten sen, miten voimakkaasti niiden konsepti keskittyy humaltumiseen. Ja sen, miten alentavaa on pyytää lupa käydä vessassa, jos vaikkapa kärsii sairaudesta, joka vaatii vessareissuja tavallista tiheämmin.

Jotkut tuttavani ovat lakanneet käymästä kokonaan ei vain sitseillä, vaan opiskelijatapahtumissa ylipäätään. ”Opiskelijakulttuuri on mätä, enkä halua olla missään tekemisissä sen kanssa”, sanoi eräs ystäväni viime viikonloppuna.

Toiset taas ovat sitä mieltä, että sitsilauluhin puuttuminen olisi liiallista sananvapauden ja huumorin rajoittamista. ”Yliopisto ei ole eikä sen kuulu olla turvasatama”, sanoi eräs Jodel-keskustelun osallistuja.

Tuntuu aika karulta ajatusmaailmalta sellainen, jossa toisia ihmisiä ei tarvitse ottaa huomioon, huumorin varjolla voi pilkata sorrettuja ja vain kovanahkaiset pärjäävät (tai ne onnekkaat, joiden elämässä ei ole kipeitä asioita). Voisi myös kysyä, kuinka hyvää huumoria on sellainen huumori, josta ei jää rasismin, syrjinnän ja loukkaamisen poiston jälkeen mitään jäljelle.

 

Opiskelijakulttuuri tarvitsee selkeästi intervention.

Kiitos rohkealle pedagolaiselle, joka kyseenalaisti vallitsevan ilmapiirin. Nyt keskustelua täytyy jatkaa ja kysyä, ketä nykyinen ilmapiiri palvelee, vai palveleeko ketään.

Kirjoitin uusimpaan Jylkkäriin reportaasin sitseistä, ja vierailin juttua varten kaksilla sitseillä. Viihdyin aidosti molemmissa tapahtumissa. Sitsit ovat mahtava, ainutlaatuinen perinne – vaikka monien laulujen sanat nostavatkin karvani pystyyn.

Olen laulanut sitseillä myös lukemattomia eri lauluja, jotka eivät halvenna mitään ihmisryhmää tai naura asiattomasti kipeille ja vaikeille asioille. Silti ne ovat olleet hauskoja ja oivaltavia lauluja. Niiden avulla olisi hyvä uudistaa sitsikulttuuria ja todistaa, että hauskaa voi pitää myös loukkaamatta ketään.

Sitsejä on vietetty jonkinlaisessa muodossa sata vuotta, ja perinne on edelleen vahva. Olisi harmi, jos se kuihtuisi kasaan sen takia, ettei opiskelijapiireissä osata ottaa muita huomioon.

27.3.2018 13:08 Juttua korjattu. Täsmennetty kohtaa, jossa kerrotaan illan tapahtumista: Protestoinut osallistuja ei saanut puheenvuoroa hälyn vuoksi, ja sitsejä oli tilanteessa jäljellä noin 8 minuuttia. Hän ei poistunut paikalta heti laulun jälkeen, vaan myöhemmin. Hän myös palasi takaisin paikalle. Lisätty myös tieto siitä, että Stimulus, Abakus ja Pedago tekivät tapahtuneen johdosta kannanotot.

[poll id=”16″]

Kysely on suljettu tiistaina 27.3. klo 13:20, kun samasta ip-osoitteesta alkoi tulla satoja kyllä-vastauksia. Ennen tätä kyselyn vastaukset olivat jakautuneet suunnilleen päinvastaisessa suhteessa kuin kyselyn sulkemisen hetkellä.