Yliopistoissa kiistellään uudesta työehtosopimuksesta. Yliopistojen työntekijät ja työnantajat käyvät tes-neuvotteluja, joissa ollaan kuitenkin nyt pattitilanteessa.

Edellinen työehtosopimus päättyi 31. tammikuuta ja yliopistoissa on oltu sopimuksettomassa tilassa siitä lähtien.

Suurin yliopistojen työntekijöitä edustavista, korkeastikoulutettujen keskusjärjestö Akavaan kuuluvista ammattiliitoista on Tieteentekijöiden liitto, ja akavalaisen yliopistohenkilöstön puolesta työehtoneuvotteluja käy Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko.

Aika vaikea on sopia uudesta palkkausjärjestelmästä kuukaudessa.

Suurin kiista liittyy yliopistojen työntekijöiden palkkausjärjestelmään. Vanhassa työehtosopimuksessa oli valtakunnallinen yliopistojen palkkausjärjestelmä. Nyt työnantajat haluaisivat palkkaukseen lisää liikkumavaraa niin, että työnantajat saisivat määrätä palkoista yliopistokohtaisesti.

Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtajan Johanna Moision mukaan yliopistokohtainen palkkausjärjestelmä heikentäisi yliopistojen työntekijöiden palkkausta. Yliopistoväen palkat ovat liian pieniä, ja määräaikaisuuksia on liian paljon jo nyt, huomauttaa Moisio. Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä noin 70 prosenttia on määräaikaisessa työsuhteessa.

”Opetus- ja tutkimushenkilökunnan työmotivaatio on koetuksella, ja yliopistolaiset hakeutuvat yhä enemmän töihin yliopistojen ulkopuolelle ja ulkomaille. Yliopisto pitää liian monta työntekijää määräaikaisputkissa, jolloin he voivat käytännössä sanella palkat. Ei ole opiskelijoidenkaan etu, että parhaat opettajat suuntaavat muualle”, Moisio sanoo.

Uuden palkkausjärjestelmän suunnittelua on myös tehty hätiköiden.

”Aika vaikea on sopia uudesta palkkausjärjestelmästä kuukaudessa”, sanoo Moisio.

Työntekijä- ja työnantajapuolen näkemykset ovat edelleen niin kaukana toisistaan, että palkkojen summista ei ole päästy keskustelemaan ollenkaan, lisää Jyväskylän yliopiston lakkopäällikkö Pekka Lumela.

”Työnantajan puolelta on tullut sellaista viestiä,  että he suostuvat keskustelemaan pelkästään työnantajan ehdotuksista”, Lumela sanoo.

Työntekijäpuolen toinen keskeinen tavoite on säilyttää tutkijoiden tutkimusrauha. Juko haluaa säilyttää tutkijoiden nykyiset opetustuntikatot ja turvata tutkijoille selkeät kaudet, jolloin he voivat keskittyä pelkkään tutkimukseen. Työnantajapuoli sen sijaan haluaisi nostaa opetustuntikattoja niin, että tutkijat opettaisivat entistä enemmän.

Ei ole opiskelijoidenkaan etu, että parhaat opettajat suuntaavat muualle.

Tes-neuvottelut koskevat kaikkia yliopistojen työntekijöitä tutkijoista opettajiin ja vahtimestareihin, lukuun ottamatta yliopistojen ylintä johtoa. Yhteensä neuvottelut koskevat noin 30 000 työntekijää. Jyväskylän yliopistossa työskentelee reilut 2500 henkilöä.

Moision mukaan neuvotteluja jatketaan tiistaina 6. helmikuuta. Mikäli neuvottelujen solmut eivät aukene, on mahdollista, että yliopistojen työntekijät antavat lakkovaroituksen.

”Sanoisin, että on tulevista muutamasta päivästä kiinni, miten tehdään. Yliopistoissa on lakkopäälliköt, ja on tehty paikalliset suunnitelmat, joten kaikki on valmiina mahdollista lakkovaroitusta varten”, sanoo Moisio.

Jos tilanne johtaisi lakkoon asti, luentoja ei pidettäisi eikä tenttejä tarkistettaisi.

”Yliopiston ovet olisivat siinä tapauksessa kiinni.”