Maailmantuskani on saanut uuden nimen: muovintuska. Media on selvästi ottanut aiheen omakseen, sillä juttuja muovin kierrätyksestä ja ympäristövaikutuksista löytyy kuin muoviroskaa meressä.
Ennen joulua Suomen Luonto -lehti (14.12.) julisti vuoden turhakkeeksi fleecen, josta voi yhdellä pesukerralla irrota jopa 200 000 mikromuovipalaa.
Helsingin Sanomat (14.1.) puolestaan uutisoi, että meressä on vuoteen 2050 mennessä enemmän muovia kuin kalaa. Jutun mukaan maailman meriin päätyy vuosittain 12 miljoonaa tonnia muovijätettä. Vielä hurjemmalta kuulostaa se, että 95 prosenttia kaikesta muovista käytetään vain kerran ennen kuin se heitetään pois.
Viimeisimpänä aiheeseen on tarttunut Yle (21.1.), jonka mukaan paras tapa pienentää omaa muovijalanjälkeä on välttää muovia, sillä muovinkierrätys ontuu vielä. Jotta kierrätys toimisi, pitäisi teollisuuden tehdä muovipakkauksista paremmin kierrätettäviä. Muovinkierrätyseen pureuduttiin myös Jylkkärissä 8/2017.
Muovi on tutkijoiden mukaan erittäin haitallista ympäristölle. Muoviroska voi tukkia tai rikkoa eläimen ruoansulatuskanavan, jolloin eläin kuolee tai nääntyy nälkään. Muovi imee itseensä ympäristömyrkkyjä, jotka päätyvät niitä syövien eläinten ja lopulta ravintoketjussa ihmisen elimistöön.
Ei muovi tietenkään ole yksiselitteisesti paha. Muovi on kevyttä, kestävää ja muokattavaa sekä hyvä lämpö- ja sähköeriste. Muovi voi monessa tapauksessa olla jopa ekologisin vaihtoehto, jos se esimerkiksi vähentää ruokahävikkiä tai pienentää kuljetuksista aiheutuvia polttoainekustannuksia. Kierrätysmuovista valmistetut tuotteet säästävät ympäristöä, kun maailmaan ei tarvitse tuottaa uutta muovia.
Usein muovia käytetään kuitenkin turhaan ja liikaa. Miksi esimerkiksi tuorekurkut ja paprikat tarvitsevat muovisen kääreen, kun tomaatit ja kesäkurpitsat pärjäävät ilman? Kuluttajat puolestaan voisivat kerätä hedelmiä ja vihanneksia samaan pussiin sen sijaan, että jokaiselle lajikkeelle otetaan oma pussi.
Muovin kulutuksen vähentämisessä ainakin yksi keppi on havaittu toimivaksi. Viime vuoden aikana useat kauppaketjut ottivat käyttöön maksulliset muovikassit, minkä jälkeen yhä useampi asiakas on jättänyt pussin suosiolla kassalle.
Pahinta muovintuskalleni on ollut huomata, miten vaikea muovia on vältellä. Muovisen juomapullon pystyy vaihtamaan lasiseen ja fleecen voi vaihtaa luonnonkuituihin, mutta esimerkiksi viinirypäleitä ei monesta kaupasta saa enää muuta kuin muovirasiaan pakattuna. Vaihtoehdoiksi jäävät muoviroskan kestäminen tai viinirypäleistä luopuminen.
Suomalainen tuottaa keskimäärin 13 kiloa vuodessa muovijätettä, josta kiertoon päätyi vuonna 2016 vain puoli kiloa henkilöä kohti. Oma tavoitteeni vuodelle 2018 on, että alan kierrättämään muoviroskani. Eihän se yksistään riitä pelastamaan maailmaa, mutta on askel oikeaan suuntaan.
Mikä on sinun tavoitteesi tälle vuodelle?
Kommentointimahdollisuus on poistettu käytöstä, mutta alta näet aiemmat kommentit.
Simo nurmi
Elähän huoli veitikka nuori. Ruotsalais-ghanalainen serkkuni (tätini poika) heittäytyi kuusivuotiaana kadulle Tukholmassa n. vuonna 1981 ja huusi tuskassaan, jotta haluaa kuolla, koska ydinvoima tuhoaa maailman. No, vielä on maailma voimissaan ja mies hengissä.
6.2.2018