Rentukkaan saapuvaa tervehti vielä tammikuun puolessa välissä vanha tuttu kyltti katolla. Remontin jäljet huomaa kuitenkin heti aulassa, joka on aivan erinäköinen kuin ennen. Tyhjän tilan paikalla on pöytiä ja pikkusohvia.

”Ennen tässä oli seinät, katto, lattiat ja tyhjää”, sanoo Kortepohjan asukastoimikunnan puheenjohtaja Sanni Marjanen.

”Näissä tiloissa on joskus ollut ainakin huoltomiesten taukotilat ja pukuhuone, mutta ei tämä ollut mikään oleskelutila missään vaiheessa. Tämä oli vain läpikulkutila ravintolan puolelle.”

Rentukassa on ollut käynnissä loppurutistus, sillä sen ovet aukeavat maanantaina 22. tammikuuta.

Rentukan aula ammotti ennen tyhjyyttään. Nyt siinä on oleskeluun pöytiä ja tuoleja. Kortepohjan asukastoimikunnan puheenjohtaja Sanni Marjasen mielestä uudistus on tervetullut.

Ravintolan alakerrassa on nyt kyläsihteerin toimisto ja opiskelutiloja: yksi hiljaisen työskentelyn tila sekä ryhmätyötila. Hiljaisen työskentelyn tiloissa on kuusi tietokonetta ja viisi pöytää, joilla voi työskennellä omalla koneella.

Lisäksi alakerrasta löytyy kerhotila, jota voi varata harrastuskerhojen käyttöön.

”Tänne mahtuisi enemmänkin kerhoja, eli yhteyttä vaan, jos haluaa varata kerhotilaa”, kehottaa Kortepohjan asukasisännöitsijä Mari Lähteenmäki.

Kortepohjan asukasisännöitsijä Mari Lähteenmäki ja asukastoimikunnan puheenjohtaja Sanna Marjanen Rentukan uudessa opiskelutilassa.

Konkariopiskelijat muistanevat Rentukan hiljaisena anniskeluravintolana, menneen maailman muistomerkkinä keskellä ylioppilaskylää.

Anniskeluravintola Rentukka avasi ensimmäisen kerran ovensa kesäkuussa 1972. Ylioppilaskylän ensimmäiset talot olivat kohonneet sen viereen muutamaa vuotta aikaisemmin. Rentukasta tuli nopeasti yksi Jyväskylän suosituimmista ravintoloista, jonne tultiin viettämään aikaa myös keskustasta.

90-luvulla asiakasvirrat vaihtoivat suuntaa keskustaan. Jyväskylään tuli useita uusia anniskeluravintoloita, etenkin vuonna 1995 avatun kävelykadun myötä. Rentukka muuttui pikkuhiljaa nukkavieruksi lähiöpubiksi, joka ei houkutellut uusia kävijöitä. Yläkerran ravintolatoimintaa pyörittivät tiuhaan vaihtuneet ulkopuoliset ravintoloitsijat.

2000-luvulla ravintolan toiminta lähti uudelleen nousuun yksittäisten tapahtumailtojen myötä. Esimerkiksi vuoden 2008 Rentukka Rock veti ravintolan täyteen asiakkaita.

Tavallisina iltoina hiljaisuus kuitenkin jatkui. Baarin toiminta herätti lähinnä närää ympäröivien talojen asukkaissa, jotka kärsivät Rentukan aiheuttamista meluhaitoista.

Vuonna 2016 Rentukan viimeinen ravintoloitsija lopetti toiminnan kannattamattomana. Talo oli ehtinyt jo yli 40 vuoden ikään, ja se oli kipeästi peruskorjauksen tarpeessa.

Vanhat naulakot ja muutama muu sisustuselementti ovat saaneet jäädä Rentukkaan.

Yläkerran ravintolaan tulijaa on vastassa yksi menneisyydestä tuttu näky, vanhasta Rentukasta säästetyt naulakot.

”Ehkä joillekin ne voivat näyttää vähän kämäisiltä, mutta me halusimme säästää joitakin asioita vanhasta, legendaarisesta Rentukasta. Ja ympäristönkin kannalta olemme halunneet säästää joitakin vanhoja asioita”, kertoo Lähteenmäki.

Peruskorjauksen yhteydessä koko Rentukan konsepti mietittiin täysin uusiksi. Rakennus päätettiin uudistaa kokonaan Kortepohjan asukkaiden toiveiden pohjalta.

Ylioppilaskylässä oli teetetty asukaskyselyitä, joissa nousivat aina esille yhteisen oleskelutilan, liikuntamahdollisuuksien ja opiskelijahintaisen ruokapaikan puute. Rentukka oli pitkään ison osan ajasta lähes tyhjillään.

”Baaria ei ole kaivattu Ylioppilaskylään enää pitkään aikaan”, Sanni Marjanen sanoo.

Baarin tilalla onkin nyt Sonaatin lounasravintola, joka on auki myös viikonloppuisin. Ravintolan tilat ovat auki iltaan asti, joten ruokasalissa voi myös järjestää iltatapahtumia.

Ravintolan sali on huomattavasti pienempi kuin aikaisemmin. Salin takaosaan rakennetun tiiliseinän takaa löytyy kuntosali. Etualan baarijakkarat ovat vanhan Rentukan peruja.

 

Uuden ravintolan sali on huomattavasti entisen Rentukan salia pienempi. Vanhan tilan keskelle on rakennettu seinä, jonka toisella puolella on nyt kuntosali. Kuntosali tulee aluksi kaikkien kylän asukkaiden käyttöön ilmaiseksi. Tarkoituksena on, että myöhemmin kuntosali olisi myös osa Korkeakoululiikunnan toimintaa.

Myös vapaa-aikatila Lillukkaa on uudistettu. Käyttäjien toiveiden pohjalta keittiötä on uudistettu muun muassa isolla jääkaapilla ja uunilla.

Kuntosali on ollut yksi asukkaiden eniten toivomista uudistuksista.

Uudistuva Rentukka tekee Kortepohjasta erilaisen asuinpaikan, sanovat Marjanen ja Lähteenmäki. Sen myötä ylioppilaskylään tulee enemmän ulkomaisista yliopistoista tuttua kampuskulttuuria.

”Kortepohjaan muuttaneet kansainväliset opiskelijat ovat ihmetelleet kovasti, kun kylässä ei ole ollut yhteisiä opiskelutiloja ja lähin opiskelijahintainen ravintolakin on ties kuinka kaukana. No nyt löytyy”, Lähteenmäki iloitsee.

Myös Rentukan tilojen esteettömyyttä on parannettu esimerkiksi hissillä, jolla pääsee suoraan ravintolaan. Ennen pyörätuolilla yläkertaan pääsi vain keittiön huoltotilojen kautta.