Salista kuuluu töminää, kolinaa ja hurjaa japaninkielistä huutoa. Paljaat jalat tömähtävät lattiaan ja miekat heiluvat ilmassa hurjaa vauhtia, kun kendokat ottavat yhteen.
Kendo on japanilaista miekkailua, jonka tarkoituksena on kehittää harjoittelijan mieltä ja kehoa.
“Kendoa on harrastettu Suomessa kolmisenkymmentä vuotta ja harrastajia on nyt lähemmäs tuhat”, kertoo jyväskyläläisen budoseuran Ryutokain ohjaaja Jussi Jussila.
Joulukuussa lajin harrastajat kokoontuvat Jyväskylään, kun paikkakunnalla käydään kendon SM-kisat 9.–10.12.
Kendossa tärkeämpää on luonne, koska pääasia on itsensä kehittäminen ja halu oppia uutta. Kendossa joutuu hankaliin paikkoihin, mutta kuitenkin turvallisessa ympäristössä, ja sitä kautta voi kehittyä eteenpäin.
Mukava treeniporukka on yksi syy harrastaa. Moni päätyy lajin pariin kiinnostuksesta Japania ja japanilaista kulttuuria kohtaan.
Kendosali on myös suomalaisten ja japanilaisten kohtauspaikka. Suomeen vuonna 2016 muuttanut Akiko Ichinose on aloittanut kendon 12-vuotiaana koulussa.
“Kendo on Japanissa tavallinen harrastus. Suomessa aloitin kendon uudestaan, koska se toi rytmiä elämään ja siitä tuli nostalginen olo. Kendon kautta tapasin Suomessa uusia ihmisiä ja se saa minut liikkumaan säännöllisesti”, JAMKssa hoitajaksi opiskeleva Ichinose kertoo.
Sekä suomalaisia että japanilaisia pidetään hiljaisina. Kendossa ensimmäinen asia, johon huomio kiinnittyy, on huutaminen.
Kendossa huudetaan lyöntikohtien nimet osoituksena siitä, että lyödään tarkoituksella johonkin kohtaan: lyödessä huudetaan kypärän nimi ‘men’, hanskat ‘kote’ tai rintapanssari ‘do’.
“Huutamisella tsempataan itseä ja se auttaa saamaan enemmän energiaa itsestä irti. Toisten pelottelemista se ei ole. Harjoittelun kautta huutamista ei enää huomaa, vaikka alussa se tuntuu tietysti vähän jännältä”, Jussila toteaa.
Kendon peruskurssilla opetellaan ensimmäisenä kävelemään uudestaan, kertoo meneillään olevan kurssin toinen ohjaaja Antti Pihlajamäki.
”Kendon liikkuminen on niin erilaista. Kävelyn jälkeen opetellaan, miten miekkaa pidetään ja miten sillä lyödään”, vuodesta 2013 kendoa harrastanut Pihlajamäki kertoo.
Kendo on hyvää liikuntaa erityisesti hartioiden alueelle ja hyvä tapa tutustua ihmisiin. Tuskin on parempaa tapaa tulla tutuksi ihmisten kanssa, kuin ensin huutaa ja lyödä kepakoilla ja sen jälkeen juoda teetä yhdessä.
Kendon aloittamisen kynnys on Pihlajamäen mielestä matala.
“Kendo voi aluksi tuntua hyvinkin vaikealta, mutta jos jaksaa uudestaan ja uudestaan käydä treeneissä ja yrittää, liikkumistapa tulee luonnolliseksi. Peruskurssilla ei tarvita kuin urheiluvaatteet, ja seuralta saa miekat”, Pihlajamäki sanoo.
“Harjoituksissa on ohjaaja ja vanhempia harjoittelijoita, jotka ohjeistavat nuorempia harjoittelijoita ja opettavat heille asioita yksilöllisesti. Kaikki etenevät siellä omalla tasollaan. Kendoa voi harjoitella loppuelämänsä eikä silti opi kaikkea”, Jussila puolestaan lisää.
Kendo
- Kendo on modernia japanilaista miekkailua, jossa käytetään bambusta tehtyä miekkaa ja suojavarusteita.
- Kendo on yleinen laji japanilaisissa kouluissa, yliopistoissa ja poliisissa.
- Kendoa on harrastettu Suomessa noin 30 vuotta, nykyään noin 20 paikkakunnalla.
- Seuraava kendon peruskurssi yliopistoliikunnassa alkaa tammi-helmikuussa.
- Kendon SM-kisat järjestetään Jyväskylässä Kypärämäen koululla 9.-10.12.2017.
- Ryutokaissa opetetaan kendon lisäksi Suio-ryuta, n. vuonna 1600 perustettua japanilaista taistelulajia.