Kuvasarja: Tältä näyttää C-rakennus remontin jälkeen

C-rakennuksen juhlasali jakautuu kolmeen ”viuhkaan”: näyttämöön, alasaliin ja yläsaliin. Alun perin Alvar Aalto suunnitteli, että näyttämöltä menisivät liukupaneelit takapihan puolelle niin, että katsomo voisi lämpimällä säällä olla ulkona, mutta suunnitelma ei toteutunut. Siksi C:n takana on pieni teatteri ja kiviset penkit.

Luentosali C4:ssä riippuvat alkuperäiset Alvar Aallon suunnittelemat lamput. Tilan esikuvana Aalto käytti antiikin aikaista kaupunkineuvoston kokoontumistilaa.

Tarinoiden mukaan opiskelijat ovat kuitenkin hyödyntäneet salin muotoa lähinnä valitsemalla istumapaikkansa niin, että he voivat keskittyä luennolla vilkuilemaan parhaan näköistä opiskelijatoveriaan.

C-rakennus on kokonaistaideteos, jossa arkkitehti on suunnitellut myös ison osan kalustusta. Rakennus vilisee Aallon itse perustaman Artekin kalusteita. Rakennuksen alkuperäiset pöydät, tuolit ja lamput ovat kunnostettuina edelleen käytössä.

C:ltä löytyy myös Aino Aallon, Maija Heikinheimon sekä Ilmari Tapiovaaran suunnittelemia kalusteita.

Käytävä yhdistää C-rakennuksen ja X-rakennuksen, joka oli 1950-luvulla Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu. Käytävää, jota pitkin opiskelijat menivät harjoitteluun, kutsuttiin ”Via Dolorosaksi”.

Aallon kirjasto soveltuu hyvin itsenäiseen opiskeluun. Juuri nyt kirjasto on kirjoja vailla, mutta niitäkin on tarkoitus tulla tilaan myöhemmin. Yliopiston pääkirjasto peruskorjataan näillä näkymin parin vuoden päästä, ja osa kirjastosta saatetaan silloin siirtää Aallon kirjastoon.

Vessoihin johtavat pikkuportaat ja vessojen minikokoiset kopit ovat legenda, joita uudet opiskelijat ihmettelevät vuodesta toiseen.

”Merkittävien ihmisten ympärille syntyy aina tarinoita, joita ihmiset alkavat paisuttelemaan. Mikäs sen hauskempaa kuin kertoa Aallosta tarinoita. Meistä on jotenkin hirveän kiva vähän mollata asioita”, kertoo Jyväskylän yliopiston kulttuurihistoriallisen museon museotoimintojen johtaja Pirjo Vuorinen.

Koppien pienuus selittyy enimmäkseen vessanpönttöjen muuttumisella. Ennen vessanpöntön säiliö oli istuimen yläpuolella, jolloin istuin voitiin laittaa aivan kopin takaseinään kiinni. Nykyään säiliöt ovat pöntön takana, mikä vähentää vessavieraan jalkatilaa.

50-luvulla suurin osa suomalaisista myös asui vielä maaseudulla, ja valtaosa käytti yleensä ulkohuussia. Siihen verrattuna kaakeloidut kopit ovat melkoista luksusta.

Yhteys luontoon on keskeinen osa C-rakennusta. Belvedere-kahvioon laskeudutaan kuin terassille, ja isot lasi-ikkunat avaavat näkymän viereiseen metsikköön.

Kahviolle annettiin remontin jälkeen uudestaan sen alkuperäinen nimi Belvedere. Belvedere tarkoittaa ”kaunista näkymää”. Välillä kahvila on tunnettu muillakin nimillä, muun muassa Aallokkona.

Belvedere on aina ollut opiskelijoille, tutkijoille ja opettajille keskeinen kohtaamispaikka. Ikkunoista voi toisaalta tarkkailla ohikulkijoita ja toisaalta ulkoa päin tarkistaa, sattuisiko ketään tuttuja olemaan kahvilla.

Aulan portaat jakavat keskenään juhlasalin puolen ja hallintosiiven. Portaikoissa on yhä alkuperäiset marmorit.

Opiskelijatarinoiden mukaan tentaattoreilla oli ennen tapana arvioida tenttejä niin, että he heittivät tenttipaperit C:n portaiden ylätasanteelta alas. Ne tenttivastaukset, jotka lensivät kauimmaksi, saivat parhaat arvosanat – olihan niissä kaikkein painavinta asiaa.

Amerikkalaista kampuskulttuuria

Alvar Aallon suunnittelema C-rakennus eli Capitolium valmistui silloisen Kasvatusopillisen korkeakoulun päärakennukseksi vuonna 1955.

Rakennuksella tavoiteltiin modernia arkkitehtuuria ja Yhdysvalloista lainattua kampuskulttuuria Jyväskylään, joka oli tuolloin vielä pääosin puutaloista muodostuva maaseutukaupunki.

Capitoliumin rakennusvaiheessa Suomessa elettiin vielä sodanjälkeistä aikaa, ja rakennusmateriaalit olivat tiukasti säännösteltyjä. Tiilien saanti oli vaikeaa, isojen lasi-ikkunoisen saanti kenties vielä vaikeampaa.

C-rakennus jakautuu kolmeen osaan: hallintosiipeen, Aallon lukusaliin sekä juhlasalin puoleen. Juhlasali puolestaan jakautuu kolmeen ”viuhkaan”: näyttämöön, alasaliin ja yläsaliin.

Yliopiston ylin henkilökunta eli muun muassa rehtori ja hallintojohtaja ovat palanneet takaisin entisiin työtiloihinsa päärakennuksen hallintosiipeen.

Aallon ajatus rakennuksesta oli, että sen aula olisi ”ulkotila sisällä”, oleskelu- ja läpikulkupaikka. Ideana oli, että C:n läpi kuljettaisiin kampuksen osasta toiseen. 70–90-luvulla C-rakennus olikin kaupunkilaisille yleinen oikaisureitti keskustasta Mattilanpellon ja Keskussairaalan suuntaan. Rakennuksen käytävältä on löytynyt muun muassa pankkiautomaatti.

C-rakennus oli remontin takia suljettuna 2013-2017. Remontissa pyrittiin muun muassa poistamaan rakennuksen sisäilmaongelmia.